Antiikin Kreikka
koostui kaupunkivaltioista, poliksista Ei yhtenäinen valtio Yhdistävinä tekijöinä kulttuuri ja kauppa Polikset erosivat hallintojärjestelmiltään Harvainvalta oligarkia Kansanvalta demokratia tyrannia
Ateena eKr. Ateenaa hallitsivat maata omistavat ylimykset – aristokratia Kaupan laajetessa maaomistus menetti merkitystään N. 600 eKr. valta laajeni aatelilta rikkaille kauppiaille (oligarkia) 500-l. eaa Persia uhkasi Ateenaa – poliittista valtaa jaettiin myös tavallisille sotilaille - kansalle Demokratia Kleisthenes 508 eKr. Maa jaettiin 10 fyleeseen ja 140 demokseen Pyrkimys estää tyrannien valtaanpääsy Hallintopaikoille pääsi arvalla Kritiikkiä: enemmistön terroria vähemmistöä vastaan Tehtävien hoidosta maksettiin palkkaa
Ylin päätösvalta kansankokouksella Vapaat, 20 täyttäneet miehet Uudet lait, sota Valitsi virkamiehet, Ostrakismos-äänestys (maanpako) Merkittävä virkamies strategi Kokouksissa taitavat puhujat menestyivät 500 neuvosto (bule) Jokaisesta fylestä 50 edustajaa Toimikausi vuosi, ei jatkuvuutta Valmisteli asioita ja pani päätökset täytäntöön Kansantuomioistuin l. heliaia Tuomarit kansalaisia, määrä riippui rikoksesta
Ateenan demokratiaa karsittiin 300-l. eaa Katosi antiikista Aleksanteri Suuren valloitusten myötä 330-l. eaa.
Sparta Aristokraattinen oligarkia Kylien liitto, valta kahdella suvulla 2 kuningasta Korkein virkamies efori l. valvoja (2 kpl) Valvoivat kuninkaita Vaihtuivat vuosittain Kansankokous Aloitevalta Tärkein valtaelin vanhempainneuvosto gerusia Kuninkaat + 28 yli 60-v. miestä
Spartalaiset yläluokka Perioikit l. ympärillä asuvat Kauppiaita, maanviljelijöitä, käsityöläisiä Mahdollistivat spartalaisten keskittymisen sotilasuraan Helootit l. maaorjat