SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 30.11.2011 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry
Advertisements

Toimintaympäristö
Talouden näkymät Suomessa ja Euroopassa Valtakunnallinen luonnonkiviseminaari 2010 Joensuu Pääekonomisti Anssi Rantala OP-Pohjola-ryhmä.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen.
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, elokuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, kesäkuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
RGB Brändiuudistuksen värit Lehto Group Oyj Puolivuosikatsaus.
ALUETALOUDEN SUHDANTEET KESKI-KARJALA 1-6/2015 Pohjois-Karjalan Trendit –julkistaminen Joensuussa Risto Hiltunen.
SATAKUNNAN TALOUS 10 ● marraskuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
Julkistustilaisuus Tuukka Arosara. Liikevaihto kasvaa teollisuuden vetämänä.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto
SATAKUNNAN TALOUS 16 ● marraskuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin.
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS 15 ● kesäkuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät
Suhdannekehitys Pohjois- Karjalassa alkuvuonna 2015 TRENDIT 2/2015 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
SATAKUNNAN TALOUS 9 ● kesäkuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS 13 ● kesäkuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät
1 Aluetaloustiedon tuottaminen Satakunnassa Satakunnan taloutta ja aluekehitystä koskevaa tietoa:  Satakunnan talous -suhdannekatsaus (painettu ja pdf)
SATAKUNNAN TALOUS 11 ● kesäkuu 2008 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS 14 ● marraskuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS 8 ● marraskuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Maakuntien suhdannekatsaus 2017
SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*
SATAKUNNAN TALOUS 12 ● marraskuu 2008 Nykytila ja lähiajan näkymät
Pohjois-Karjalan talouskehitys TRENDIT 1/2017
Joko taantuma on ohi? Vesa Vihriälä Pellervon Päivä
Lähde: Tilastokeskus; TuKKK, Porin yksikkö
Elämänkatsomustiedon oppilasmäärien kehitys
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1/2004
SATAKUNNAN TALOUS 6 ● marraskuu 2005 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1/2005
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 2/2004
Väestönmuutokset tammi - syyskuu 2017 Tilastotiedote 16/2017
Pohjois-Karjalan Trendit Talouskatsaus 2/2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Taloudellinen katsaus
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Intia Kiina Muu Lat. Am. Muu it. Eurooppa Lähi-itä ja Afrikka
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Talouskasvu euromaissa on lähes puolittunut vuodesta Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi,
Arvonlisäys toimialoittain Raahen seutukunnassa 2016
Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Tuotanto & liikevaihto
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Lähde: Macrobond.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta helmikuu.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain Teknologiateollisuus *) IMF.
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Työllisyysrakenne ja työvoiman kohtaanto
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Taloudellinen katsaus
Esityksen transkriptio:

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö

2 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden nousu jatkui vauhdilla vielä kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa. Tällöin jokaisen teollisuudenhaaran liikevaihto kohosi ripeästi. Maakunnan teollisuus on saavuttanut alkuvuoteen mennessä liikevaihdon edellisen suhdannehuipun, vuoden 2008 tason. Kasvu oli tammi–maaliskuussa erityisen nopeaa metallien jalostuksessa, kemian- teollisuudessa ja metallituotteiden valmistuksessa. Myös metsäteollisuus sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus olivat vahvassa vireessä.

Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 Huhti–kesäkuussa liikevaihdon nousu hiipui selvästi, sillä usean teollisuuden alan kasvu tasaantui. Koneiden ja laitteiden valmistuk- sessa sekä metsäteollisuudessa kirjattiin jo lievää pudotusta. Poikkeuksena elintarviketeolli- suuden liikevaihdon kasvu nopeutui keväällä. 3

4 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 Teknologiateollisuuden liikevaihto elpyi nopeasti tammi–maaliskuussa, jolloin sen kaikkien pääalojen liikevaihto (telakoista ei erikseen tietoa) kohosi nopeasti. Huhti–kesäkuussa teknologiateollisuuden liikevaihto kääntyi lievään laskuun metallien jalostuksen, metallituotteiden sekä elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistuksen nousun tasaannuttua huomattavasti ja koneiden ja laitteiden valmistuksen selvän laskun myötä. Valtakunnallisesti usean teknologiateollisuuden haaran liikevaihto tasaantui myös keväällä, mutta Satakunnasta poiketen koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kohoaminen jatkui. Satakunnan ja koko maan teknologiateollisuuden liikevaihto ei ole vielä saavuttanut talouskriisiä edeltänyttä vuoden 2008 tasoaan. Satakunnassa ero on kuitenkin selvästi maan keskiarvoa pienempi maakunnalle tärkeiden koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä metallien jalostuksen suhteellisen myönteisen kehityksen ansiosta. Lisäksi maassa keskimäärin elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus on yhä melko lamaantunut.

5 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 LIIKEVAIHTO Rakentamisen liikevaihto supistui hieman alkuvuonna, joskin sen suhteellinen taso vuoteen 2005 verrattaessa on kuitenkin yhä hyvin korkea mm. Olkiluodon ydinvoimala- työmaan ansiosta. Vuoden 2008 huipputasoon on kuitenkin matkaa. Koko maassa rakentamisen liikevaihto on sen sijaan elpynyt viime kesään mennessä taantumaa edeltävälle tasolleen, joka tosin oli Satakuntaa suhteellisesti huomattavasti matalampi. Sen sijaan palvelusektorin liikevaihto kohosi nopeasti ilman merkkejä hyytymisestä koko ensimmäisen vuosipuoliskon ajan. Erityisesti kaupan sekä majoitus- ja ravitsemistoimin- nan liikevaihto kasvoi ripeästi. Liike-elämän palvelut eivät silti ole vielä saavuttaneet edellisen nousukauden tasoa.

6 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 LIIKEVAIHTO Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2011 tammi–kesäkuussa 7,7 % vuoden 2010 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tammi–maaliskuun voimakas 12,9 %:n nousu hiipui huhti–kesäkuussa 3,2 %:iin teollisuuden hyytymisen myötä. Kasvaneiden yritysten osuudet kohosivat kuitenkin edellisvuotta korkeammiksi, sillä maakunnan yrityksistä 56 % kasvatti liikevaihtoaan vuoden alkupuoliskolla. Yli 15 %:n nousun saavutti keskimäärin 40 % maakunnan yrityskannasta. Maassa keskimäärin yritysten liikevaihto kasvoi 10,4 % tammi–kesäkuun aikana. Vuoden ensimmäisen neljänneksen 12,4 %:n nousu tasaantui toisella neljänneksellä 8,6 %:iin. Kevään hiipuminen jäi Satakuntaa lievemmäksi, sillä teollisuuden liikevaihdon kasvu ei hyytynyt yhtä pahasti keväällä. Metsäteollisuuden nousun pysähtymistä paikkasivat elintarviketeollisuuden myötätuulen voimistuminen ja muiden teollisuudenalojen kasvun jatkuminen, joskin huomattavaa tasaantumista on havaittavissa useilla aloilla Satakunnan tapaan.

7 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 VIENTI Teollisuuden viennin arvo kohosi voimakkaasti vuoden kuluvan vuoden tammi– maaliskuussa sekä Satakunnassa että valtakunnallisesti. Tällöin sekä metsä- että teknologiateollisuuden viennin arvo kohosi reippaasti molemmilla alueilla. Merkittävästä noususta huolimatta teollisuuden viennin arvo ei ole saavuttanut talouskriisiä edeltänyttä vuoden 2008 tasoaan kummallakaan alueella. Huhti–kesäkuussa viennin arvon kasvu hidastui jonkin verran maassa keskimäärin. Satakunnassa kirjattiin tällöin jo loivaa laskua, sillä metsä- ja erityisesti teknologiateollisuuden vienti supistui. Viennin arvon laskua selittää ainakin osittain koneiden ja laitteiden valmistuksen hiipuminen toisella vuosineljänneksellä maakunnassa. Koko maassa metsäteollisuuden viennin arvo aleni hieman keväällä, mutta teknologiateollisuudessa kasvu jatkui, joskin aiempaa vaimeampana.

8 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 PALKKASUMMA Palkkasumma jatkoi alkuvuonna tasaista kasvuaan sekä Satakunnassa että koko maassa, mikä viestii talouden rattaiden pyörineen täysillä keväälläkin, jolloin liikevaihto näytti jo talouden vaimenemisen ensimerkkejä. Satakunnan yritysten maksama yhteenlaskettu palkkasumma kohosi tammi–kesäkuussa tasaisesti 3,8 % korkeammaksi kuin samaan aikaan vuotta aiemmin. Koko maassa kasvua kertyi vastaavasti 5,1 %. Palkkasumma kasvoi Satakunnassa kaikilla muilla päätoimialoilla paitsi telakoilla, joiden palkkasumma romahti tilapäisen tilauskannan vajeen vuoksi. Palkkasumma nousi ripeästi metallituotteiden valmistuksessa, kemian- ja elintarviketeollisuudessa sekä metallien jalostuksessa. Rakentamisen palkat nousivat aiempaa selvästi nopeammin. Maakunnan palvelualoilla palkkasumma kohosi hieman aiempaa ripeämmin. Kokonaisuutena palkkojen taso on ylittänyt edellisen nousukauden lukemat. Teollisuudessa jäädään vielä hieman alle.

9 Satakunnan talouskehitys tammi−kesäkuu 2011 TYÖLLISYYS Satakunnan yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi vuoden 2011 tammi– kesäkuussa aiempaa nopeammin. Kasvua kertyi 3,7 % vuotta aiemmasta vastaavasta ajankohdasta. Teollisuuden, rakentamisen ja palveluiden henkilöstö kääntyi vuoden alkupuoliskolla selvään nousuun. Teollisuudessa ja palveluissa kasvu oli tällä kertaa nopeampaa kuin rakentamistoiminnassa. Kaikilla aloilla kasvu voimistui kesää kohti. Satakunnan työllisyystilanne on pysynyt suhteellisen hyvänä ja työttömyys on alentunut tänä vuonna kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta vähennys on ollut tieteellisessä, teknisessä ja taiteellisessa työssä ja vastaavasti alhaisinta hallinto,- toimisto-, it-alan ja palvelutyössä. Lomautukset ovat vähentyneet selvästi tänä vuonna ja yt-neuvotteluja on käyty vähemmän kuin vuosi sitten. Isoja irtisanomisia ja yritysten alasajoja ei ole tapahtunut. Ongelmana on ollut pitkäaikaistyöttömien määrän kasvu. Satakunnan tilannetta helpottaa meriteollisuuden hyvä tilanne, sillä uusien tilausten myötä sekä Mäntyluodossa että Rauman telakalla on täystyöllisyys. Myös Olkiluodon rakentamistyö on edelleen käynnissä, vaikka työvoiman tarve siellä väheneekin koko ajan. Satakunnan ELY-keskuksen alueella oli lokakuun lopussa työttömiä työnhakijoita vajaat 10200, mikä on 150 enemmän kuin kuukausi sitten. Lomautettuna oli vajaat 700, mikä on lähes 100 enemmän kuin viime kuussa. Työttömyysaste oli 9,7 %. Työllisyystilanne on kuitenkin kohentunut vuoden takaisesta. Työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 550:lla viime lokakuusta. Lomautettujen määrä on laskenut vuodessa lähes 200:lla. Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn pk-yritysbarometrin mukaan entistä suurempi osa Satakunnan yrityksistä uskoo henkilöstömääränsä pienenevän. EK:n suhdannebarometri ennakoi Lounais-Suomen yrityksille aiempaa heikompaa henkilöstökehitystä, ja lievää supistumista on odotettavissa lähiaikoina teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa.

10 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI−KESÄKUUSSA 2011:  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 21,6 % / Koko maa 14,3 %)  Metallien jalostus (Satakunta 25,1 % / Koko maa 19,0 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 12,2 % / Koko maa 3,3 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 9,7 % / Koko maa 9,3 %)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 7,0 % / Koko maa 4,7 %)

11 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN TAMMI−KESÄKUUSSA 2011:  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 7,7 % / Koko maa 10,4 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 8,4 % / Koko maa 11,7 %)  Metsäteollisuus (Satakunta 6,2 % / Koko maa 7,6 %)  Elintarviketeollisuus (Satakunta 7,4 % / Koko maa 8,9 %)  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 7,8 % / Koko maa 11,0 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta 12,2 % / Koko maa 17,4 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 1,1 % / Koko maa 20,1 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -28,6 % / Koko maa -10,3 %, palkkasumman muutos)  Rakentaminen (Satakunta -1,4 % / Koko maa 10,7 %)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 8,0 % / Koko maa 10,1 %)  Liike-elämän palvelut (Satakunta 4,0 % / Koko maa 7,2 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 5,9 % / Koko maa 6,4 %, palkkasumman kasvu)

12 Talouden näkymät erittäin epävarmat Taloudessa selvää epävarmuutta etenkin euroalueella  Maailmantalous on tällä hetkellä hyvin epävarmassa tilassa, ja erityisesti euroalueen näkymissä on paljon kysymysmerkkejä. Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) syyskuussa laatiman ennusteen mukaan maailmantalous kasvaa tänä ja ensi vuonna neljä prosenttia, mikä on hieman vuotta 2010 vähemmän. Teollisuusmaiden kasvu hidastuu 1,6 %:iin kuluvana vuonna. Vuodelle 2012 ennakoidaan 1,9 %:n nousua. Euroalueen nousu jäänee ensi vuonna vain 1,1 %:iin, sillä Saksan vedon odotetaan hiipuvan selvästi. Suomessa talous kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna vielä 3,5 %, mutta ensi vuonna nousu tasaantunee 2,2 %:iin. Kehittyvien talouksien kasvuksi IMF odottaa runsasta kuutta prosenttia sekä tälle että ensi vuodelle, mikä on vain vähän vuotta 2010 vaimeampaa. Yritysten lähiajan odotukset aiempaa varovaisemmat etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa  Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) marraskuun luottamusindikaattorit osoittavat maamme teollisuuden näkymien heikenneen kesän jälkeen keskimääräistä heikommiksi. Teollisuuden tilausten taso on pudonnut tavanomaista suppeammaksi ja kasvuodotukset ovat vaisuja. Rakennusalaakin rasittaa tilauskannan supistuminen, mutta indikaattori on silti pitkän ajan keskiarvossaan. Sen sijaan palveluissa sekä etenkin kaupassa luottamus on säilynyt vähittäisestä heikkenemisestä huolimatta melko vahvana, ja myynnin kasvun ennakoidaan jatkuvan. EK:n lokakuun suhdannebarometrin mukaan Lounais-Suomessa palveluiden näkymät ovat kuitenkin nopeasti synkentyneet valtakunnallista tasoa heikommiksi, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanteet saattavat hieman kohentua talvella muusta maasta poiketen.  Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn PK-yritysbarometrin mukaan maan PK-yritysten näkymät ovat muuttuneet kevääseen verrattuna selvästi maltillisemmiksi, sillä kasvua odottavien yritysten määrä on laskenut. Tämä on tiputtanut saldolukua kymmenellä yksiköllä keväästä +24:een. Suurin osa maamme PK- yrityksistä odottaa suhdanteiden silti pysyvän lähiaikoina ennallaan (53 %). Niiden kohenemiseen luottaa 36 % ja laskua odottaa 12 % PK-yrityskannasta. Satakunnassa näkymät ovat varovaisemmat (saldo +18). Työllisyyden näkymissä epävarmuutta  Lähiaikojen työllisyysnäkymät ovat maakunnassa epävarmat, sillä ennustetun taantuman merkkejä eli ilmoituksia alkavista yt-neuvotteluista on lähiaikoina tullut myös Satakuntaan. Uhkana on, että mahdollisen uuden taantuman vaikutukset näkyisivät nopeasti Satakunnan vientiherkillä aloilla, varsinkin teknologia- teollisuudessa. Tällöin vuodenvaihteessa alkanut hyvin myönteinen työllisyyskehitys jäisi lyhytaikaiseksi.

13 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto- ja tutkimustietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satamittarista löytyy myös kattavia kunta- ja seutukuntatietoja Excel-taulukoina. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (talous)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti.