SATAKUNNAN TALOUS 9 ● kesäkuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät 7.6.2007.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry
Advertisements

Talouden näkymät Suomessa ja Euroopassa Valtakunnallinen luonnonkiviseminaari 2010 Joensuu Pääekonomisti Anssi Rantala OP-Pohjola-ryhmä.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen.
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2001/2010 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)
1 Pirkanmaan talous ennätysvauhdissa. 2 Liikevaihdon kehitys 2001–2006 (M€) Liikevaihto, kaikki toimialat 2006 (arvio) M€ (+10,2 % vuodesta 2005)
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, elokuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Tuotanto & liikevaihto
ALUETALOUDEN SUHDANTEET KESKI-KARJALA 1-6/2015 Pohjois-Karjalan Trendit –julkistaminen Joensuussa Risto Hiltunen.
Pk-yritysbarometri Syksy Pk-yritysbarometrin aineisto 2.
SATAKUNNAN TALOUS 10 ● marraskuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
Julkistustilaisuus Tuukka Arosara. Liikevaihto kasvaa teollisuuden vetämänä.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto
SATAKUNNAN TALOUS 16 ● marraskuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin.
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
Pk-yritysbarometri Syksy Pk-yritysbarometrin aineisto 2.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS 15 ● kesäkuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät
Suhdannekehitys Pohjois- Karjalassa alkuvuonna 2015 TRENDIT 2/2015 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
SATAKUNNAN TALOUS 13 ● kesäkuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät
1 Aluetaloustiedon tuottaminen Satakunnassa Satakunnan taloutta ja aluekehitystä koskevaa tietoa:  Satakunnan talous -suhdannekatsaus (painettu ja pdf)
SATAKUNNAN TALOUS 11 ● kesäkuu 2008 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS 14 ● marraskuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS 8 ● marraskuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Maakuntien suhdannekatsaus 2017
Talous kasvun ja elinvoiman lähteenä
SATAKUNNAN TALOUS 12 ● marraskuu 2008 Nykytila ja lähiajan näkymät
Pohjois-Karjalan talouskehitys TRENDIT 1/2017
Joko taantuma on ohi? Vesa Vihriälä Pellervon Päivä
Maaseutumatkailun suhdanteet ja kehittäminen
Lähde: Tilastokeskus; TuKKK, Porin yksikkö
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1/2004
SATAKUNNAN TALOUS 6 ● marraskuu 2005 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1/2005
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 2/2004
Pohjois-Karjalan TRENDIT 1/2013
Pohjois-Karjalan Trendit Talouskatsaus 2/2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Intia Kiina Kasvu keskimäärin: +3,4 % Muu it. Eurooppa
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
Pohjois-Suomi tilastoissa Seurantakomitea, Helsinki
Arvonlisäys toimialoittain Raahen seutukunnassa 2016
Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Tuotanto & liikevaihto
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Lähde: Macrobond.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain Teknologiateollisuus *) IMF.
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Työllisyysrakenne ja työvoiman kohtaanto
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroopassa ja USA:ssa, Suomi on jälkijunassa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Tuotanto & liikevaihto
Esityksen transkriptio:

SATAKUNNAN TALOUS 9 ● kesäkuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät

2 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2006 LIIKEVAIHTO Liikevaihto kasvoi yhteensä 14,2 % edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Talouskehitykseen on sekä Satakunnassa että koko maassa vaikuttanut metalliteollisuuden myönteinen liikevaihdon kehitys, johon on vaikuttanut sekä värimetallien ennätyskorkea hintataso että vilkas tuotantotoiminta. Erityisesti metallien jalostus on ollut hintatason nousun myötä voimak- kaassa kasvussa. Myös kemianteollisuuden liikevaihto on kehittynyt suotuisasti. Rakennusalakin jatkoi kasvu-uralla. Kasvua kaikilla päätoimialoilla elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistusta lukuun ottamatta Palvelusektorilla erityisesti liike-elämän palveluiden liikevaihdon kasvu kiihtyi mm. rakennusteknisten suunnittelupalveluiden ansiosta VIENTI Teollisuuden viennin arvo kasvoi yhteensä 29,7 %. Metalliteollisuuden viennin arvo kasvoi nopeasti (36,3 %). Metsäteollisuuden viennin arvon kasvu tasaantui 3,7 %:iin.

3 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2006 PALKKASUMMA JA TYÖLLISYYS Palkkasumman kasvu pysyi lähes ennallaan (4,1 %). Palkkasumman kasvu oli voimakasta telakoilla, nopeaa rakentamisessa, liike-elämän palveluissa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Palkkasumma laski edelleen metallien jalostuksessa, kemianteollisuudessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä kasvoi 1,0 % loppuvuonna 2006 vuoden 2005 vastaavasta ajasta. Teollisuudessa kasvua kirjattiin 1,1 %, rakentamisessa 4 % ja palveluissa 2,6 %. Työttömyys on vähentynyt voimakkaasti, taustalla on mm. telakoiden, rakentamisen ja palveluiden hyvä työtilanne. Myönteisen työllisyyden kehityksen odotetaan edelleen jatkuvan.

4 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KASVU NOPEAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ-JOULUKUUSSA: Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 14,2 % / Koko maa 10 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 19,8 % / Koko maa 13,3 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta 9,4 % / Koko maa 7,7 %) Teknologiateollisuus pl. telakat (Satakunta 28 % / Koko maa 14,8 %)  Metallien jalostus (Satakunta 43,2 % / Koko maa 41,9 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta 15,8 % / Koko maa 10,1 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 13,4 % / Koko maa 12,2 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta 20,1 % / Koko maa 12,5 %, palkkasumman kasvu) Liike-elämän palvelut (Satakunta 13,8 % / Koko maa 10,7 %)

5 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KASVU HITAAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ- JOULUKUUSSA: Elintarviketeollisuus (Satakunta 4,4 % / Koko maa 5,3 %) Puu- ja paperiteollisuus (Satakunta 6,4 % / Koko maa 10 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -5,6 % / Koko maa 9,8 %) Rakentaminen (Satakunta 8,1 % / Koko maa 10,4 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 3,9 % / Koko maa 8,3 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 4,1 % / Koko maa 7,5 %) Sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 3,5 % / Koko maa 6 %, palkkasumman kasvu)

6 Satakunnan talouden lähiajan näkymät Talouskasvu hidastumassa teollisuusmaissa  Maailmantalouden kasvu on ripeää (n. 5 %), kasvun painopiste on kuitenkin edelleen kehittyvillä alueilla mm. Aasiassa ja Itä-Euroopassa.  Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hidastunutta kasvua (n. 2 %)  Tänä ja ensi vuonna Suomen talouden odotetaan kasvavan noin kolme prosenttia. Kasvu on euroalueen keskiarvoa, reilua kahta prosenttia, nopeampaa. Satakunnan yritysten lähiajan näkymät edelleen suotuisat  Suomen yrittäjien ja Finnveran tuoreimman pk-yritysbarometrin mukaan suhdanneodotukset ovat Satakunnassa myönteiset, mutta koko maata hieman heikommat, ja ovat kohentuneet viime syksystä. Suhdanteiden paranemiseen uskoo 39 % ja heikkenemiseen 7 % pk- yrityksistä. Näkymät ovat koko maata valoisampia mm. investoinneissa, viennin arvossa, vakavaraisuudessa ja tuotekehityspanostuksissa. Henkilökunnan määrässä, liikevaihdossa ja kannattavuudessa odotukset ovat keskivertoa heikommat, mutta kuitenkin positiiviset.  EK:n mukaan Lounais-Suomen alueella teollisuuden ja rakentamisen kehitys on ollut suotuisaa ja lähiajan näkymät ovat edelleen myönteisiä. Palveluissa suhdannetilanne on tavanomaista parempi ja suhdanteiden arvioidaan pysyvän ennallaan, joskin odotukset ovat maan keskiarvoa varovaisempia. Työllisyystilanne kohenee edelleen  Alueen yritykset odottavat henkilöstömääriensä kasvun jatkuvan. EK:n barometrin mukaan Lounais-Suomen yritysten työllisyysnäkymät ovat pysyneet hyvinä ja ovat kutakuinkin maan keskimääräisellä tasolla. Palveluyritysten näkymät ovat barometrin mukaan kohentuneet. Myös Suomen yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometri ennakoi henkilöstömäärien suotuisan kehityksen jatkumista Satakunnassa.  Eri barometrit ja selvitykset antavat ristiriitaisen kuvan siitä, riittääkö maakunnassa työvoimaa yritysten tarpeisiin