Normatiivinen etiikka Normatiivinen etiikka antaa ohjeita siitä miten meidän tulisi elää. 1)Hyve-etiikka. Erityisesti antiikin filosofien (Sokrates, Platon ja Aristoteles) suosima etiikan suuntaus. Se korostaa hyveitä ja luonnetta hyvän elämän perustana. 2) Velvollisuusetiikka (deontologia) korostaa velvollisuuksia ja motiiveja. On väärin esim. rikkoa lupauksensa, valehdella tai varastaa, olivatpa seuraukset mitkä tahansa. Velvollisuusetiikan tunnetuin edustaja on Immanuel Kant. 3) Seurausetiikan mukaan tekojen moraalinen oikeellisuus riippuu niiden seurauksista. Utilitarismi on seurausetiikan suuntaus, joka korostaa onnellisuutta – hedonismi painottaa nautintoja ja mielihyvän kokemuksia. Utiliteettiperiaate: mahdollisimman suuri onni ja hyöty mahdollisimman suurelle ihmisjoukolle. Seurausetiikan/utilitarismin merkittäviä edustajia: Jeremy Bentham ja John Stuart Mill.

Sokrateen etiikka Sokrates: 1) Hyve on tietoa 2) Tunne itsesi Filosofinen ajattelu ei ole Sokrateelle itseisarvo: tärkeintä on käytännön elämä. Filosofisen pohdinnan tulee autaa meitä ymmärtämään mitä on hyvä elämä myös arkisissa valintatilanteissa.

Platonin etiikka Platon: Mitä enemmän harjoitamme tietämisen kykyä, sitä paremmin opimme tuntemaan perimmäisen hyvän. Ihmisen tahto pyrkii hyvään, ja kun tieto pystyy osoittamaan mitä hyvä on, tietävä ihminen myös tahtoo toteuttaa hyvän. Tieto ja tahto yhdessä antavat voimaa toimia moraalisesti kelvollisella tavalla Hyvyys, totuus ja kauneus muodostavat kolmiyhteyden, mistä mitään ei voi jättää pois - niistä vain kauneus on aistein havaittavissa. Valtion hyve on oikeudenmukaisuus. Platon ja hänen mestarinsa Sokrates uskovat filosofian voimaan, filosofiseen tietoon. Vääryydet syntyvät siitä, että filosofisia hyveitä ei harjoiteta. Platonin ja Sokrateen filosofiassa korostuu dialogisuus: filosofiset keskustelut auttavat meitä ymmärtämään paremmin maailmaa.

Aristoteleen etiikka Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka (ensimmäinen systemaattinen tutkielma etiikasta länsimaisessa filosofiassa): 1) Etiikka on politiikan alalaji. Hyveet ovat osa yhteiskunnallisia käytäntöjä 2) Hyveiden toteuttaminen johtaa mielenrauhaan ja onnellisuuteen 3) Järki mahdollistaa elämän suunnittelun. Halut ja tunteet synnyttävät luonteen hyveet 4) Valtion on luotava olosuhteet, jossa ihminen voi toteutaa päämääränsä (telos) 5) Ihmisen on vietettävä olemuksensa mukaista elämää (essentialismi) Pohdi: Aristoteleen mukaan useimpien ihmisten päämääränä on viettää onnellista elämää. Voimmeko kuitenkaan päästä yksimielisyyteen siitä mitä tämä ”onnellisuus” on ?

Immanuel Kantin etiikka: Käytännöllisen järjen postulaatit (oletukset) 1)Vapaa tahto 2)Jumalan olemassaolo 3)Sielun kuolemattomuus Huom! Moraalin alueella meidän on luotettava vain järkeemme – ei auktoriteetteihin (esim. Raamattuun) Pohdi: ”Puhdas” ja ”käytännöllinen” järki Kantin etiikassa

Kategorinen imperatiivi (Immanuel Kant) ”Toimi vain sellaisen maksiimin (=subjektiivinen periaate) mukaan, jonka voit toivoa universaaliksi laiksi” ”Toimi niin, että pidät aina sekä omaa että muiden persoonaa tarkoituksena sinänsä etkä pelkkänä välineenä.” Pohdi velvollisuuden ja lain suhdetta?

John Stuart Millin etiikka J S Mill edustaa Jeremy Benthamin tavoin klassista utilitarismia – meidän on lisättävä mielihyvän määrää ja vähennettävä tuskaa. Tekojen moraalisuutta on arvioitava sen mukaan, miten ne lisäävät ihmiskunnan onnellisuutta. Millin mukaan pelkkä onnen määrä ei voi olla kuitenkaan tavoite: ”On parempi olla ihminen, jonka tavoitteet ovat vielä tyydyttämättä, kuin tyytyväisinkään sika; on parempi olla Sokrates, joka ei ole saavuttanut kaikkea tavoittelemaansa, kuin tyytyväinen narri.” Pohdi: jos Sokrates on esikuvasi, mistä sinun on luovuttava?