Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Pinta-ala raja-arvona
Kun valo kulkee aineesta toiseen, sen kulkusuunta muuttuu, se taittuu
Aaltoliike Harmoninen voima: voiman suunta aina kohti tasapainoasemaa, esim. jousivoima Jaksonaika T = aika, jolloin värähtelijä palaa seuraavan kerran.
Fysiikka Kurssi 1.
kvanttimekaniikka aalto vai hiukkanen Mikko Rahikka 2004
Tilkkuilijan värit Saana Karlsson.
Poistumisvalaistus SM on antanut asetuksen 825/2005 vanhan ohjeen tilalle 147/01/87.
FYSIIKKA 8 AINE JASÄTEILY
Heijastuminen ja taittuminen
Sodankylän geofysiikan observatorio
Valosta 1.
Lyhyt oppimäärä väriopista ja suunnittelusta
Valo ja ääni Valon ominaisuuksia heijastuminen värit taittuminen
2 SÄTEILYÄ JA AINETTA KUVATAAN USEILLA MALLEILLA
Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014
Aallokko Vuorovesi Virtauskset
Valovoima I Valaistustekniikan perussuure, myös yksi SI-järjestelmän perussuureista kuvaa valonlähteen säteilemän valon intensiteettiä avaruuskulmaa kohti.
Valo Ilman valoa emme näkisi mitään.
Valo Ilman valoa emme näkisi mitään.
ÄÄNI.
AALLOT.
TYÖYMPÄRISTÖN OLOSUHTEET
Tehnyt : Vihtori Pummila ja Elmeri Pessinen
Valokuitu Tehnyt MIKA ja Kasper. Valokuitu Valokuitu on ohut, lasista ja muovista valmistettu kuitu, jonka tarkoituksena on johtaa valoa. Valon taajuus.
Sää Fysiikka,1osp avaruus lämpö rakenteiden kestävyys työ energia kitka nopeus valo mittari paine aika massa mittaaminen voima matka Tekijä lehtori Zofia.
FY2 Aaltoliike. 1. Aalto etenee – aine ei Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista edestakaista liikettä Värähtelijä on esine, joka toistaa samanlaista.
Sateenkaari. Mikä on sateenkaari? -Sateenkaari on spektrin väreissä esiintyvä ilmakehän ilmiö. -Spektri eli kirjo tarkoittaa yleisesti havaitun suuren.
Hurtig Te1 Ympäristöterveys. Ympäristön terveyteen vaikuttavat tekijät: 1. Fysikaaliset: melu, tärinä, säteily, kuumuus, kylmyys 2. Kemialliset:
Osaamistodistus työllistämisen monitoimityökalu Taidolla tulosta -työllisyyden asiantuntijaseminaari
Valo hiukkasfyysikon silmin Aleksi Vuorinen Helsingin yliopisto Tähtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki,
Kysely sosiaalisen median käytöstä
Ilma.
Fysiikka Kurssi 1.
29. Jännite on pariston kyky tuottaa sähkövirtaa
LibreOffice OSUVAMPI-hankkeen VESO
NÄYTÄ KIELTÄ! PUR kauppa/ Tiina Maija Petäjä, lääkäri
Tiivistelmä 5. Sähkömagneettinen induktio
Tiivistelmä 7. Energia Energia on varastoitunutta työtä.
1. Johdanto Fysiikka on perusluonnontiede, joka tutkii kappaleiden ja luonnon ilmiöiden mitattavia ominaisuuksia, pyrkii löytämään ilmiöissä vallitsevia.
Heijastuslaki Tulokulma Heijastuskulma 0º 20º 45º 60º 90º
Valon taittuminen Valo taittuu tullessaan vinosti kahden erilaisen läpinäkyvän aineen rajapintaan. Optinen tiheys kuvaa aineen kykyä taittaa valoa. Pienet.
28. Lamppu vastustaa sähkövirtaa
Pisara 4 Ympäristö- ja luonnontieto
VÄRIT.
5. Äänen tallennus Analoginen Ääni.
MUSTA KAPPALE.
ILMAKEHÄ.
SUUREET JA MITTAAMINEN
Hotellien energiatehokkuus
Valon taittuminen Valon taittuminen johtuu valon erilaisista kulkunopeuksista optisilta tiheyksiltään erilaisissa aineissa. Kun valo tulee vinosti optisesti.
5 Matemaattinen malli Yleisin ja yksinkertaisin matemaattinen malli
Heijastuslaki: valon heijastuskulma ja tulokulma ovat yhtä suuret.
Äänen ominaisuuksia Kaiku syntyy, kun ääni heijastuu kovasta ja tasaisesta pinnasta. Ominaistaajuus on taajuus, jolla esine värähtelee parhaiten. Resonanssi.
SÄHKÖOPIN PERUSTEET.
TILASTOKUVIO kuvio on voimakkain tapa esittää tietoa
perushiukkasia ja niiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaava teoria
Eija Käyhkö Siun sote Kuvantamiskeskus
SUOMEN SUURIN JA TEHOKKAIN
Onko turhia paineita?.
aihe tekstiä SmartArt-kuva, jossa on kuvia punaisella taustalla
Vaasan yliopisto | Sähkötekniikka | SATE2108 Sähkövuo ja Gaussin laki
SATE1110 SÄHKÖMAGNEETTINEN KENTTÄTEORIA
Taustakartta: NASA.
Lämpö ja infrapunasäteily
Voit lisätä tämän dian esitykseesi seuraavasti:
Staattinen magneettikenttä
Viestintäsuunnitelma
Vektori A ja skalaari A Vektoria merkitään konekirjoitetussa tekstissä joko vahvennetulla vinolla suurekirjasimella (A) tai vinon suurekirjaimen päällä.
PUNAJALKAVIKLO Kahlaaja n. 25 cm Punaiset jalat Nokan tyvi punainen