SATAKUNNAN TALOUS 15 ● kesäkuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät 1.6.2010.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry
Advertisements

Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Talouden näkymät Suomessa ja Euroopassa Valtakunnallinen luonnonkiviseminaari 2010 Joensuu Pääekonomisti Anssi Rantala OP-Pohjola-ryhmä.
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla 2009
Liikevaihdon kehitys Pirkanmaalla. Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla Kaikki toimialat (vuosimuutos-%) Lähde: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen.
Liikevaihdon muutos Pirkanmaalla 2001/2010 Kaikki toimialat (vuosimuutos-%)
1 Pirkanmaan talous ennätysvauhdissa. 2 Liikevaihdon kehitys 2001–2006 (M€) Liikevaihto, kaikki toimialat 2006 (arvio) M€ (+10,2 % vuodesta 2005)
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää? Petri Mäki-Fränti Ekonomisti.
Metallien jalostus Suomessa Ennakkotiedot vuoden 2014 kehityksestä.
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
Talous- ja strategiaryhmä Tampereen työttömyys, elokuu 2006 Työttömyysasteen paraneminen on jatkunut tasaisesti lähes prosenttiyksikön vuosivauhtia syksystä.
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
ALUETALOUDEN SUHDANTEET KESKI-KARJALA 1-6/2015 Pohjois-Karjalan Trendit –julkistaminen Joensuussa Risto Hiltunen.
Pk-yritysbarometri Syksy Pk-yritysbarometrin aineisto 2.
SATAKUNNAN TALOUS 10 ● marraskuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
Julkistustilaisuus Tuukka Arosara. Liikevaihto kasvaa teollisuuden vetämänä.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto
SATAKUNNAN TALOUS 16 ● marraskuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin.
EK:n Suhdannebarometri Penna Urrila.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
Suhdannekehitys Pohjois- Karjalassa alkuvuonna 2015 TRENDIT 2/2015 -julkistustilaisuus maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
SATAKUNNAN TALOUS 9 ● kesäkuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS 13 ● kesäkuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät
1 Aluetaloustiedon tuottaminen Satakunnassa Satakunnan taloutta ja aluekehitystä koskevaa tietoa:  Satakunnan talous -suhdannekatsaus (painettu ja pdf)
SATAKUNNAN TALOUS 11 ● kesäkuu 2008 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö.
SATAKUNNAN TALOUS 14 ● marraskuu 2009 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS 8 ● marraskuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Maakuntien suhdannekatsaus 2017
Talous kasvun ja elinvoiman lähteenä
SATAKUNNAN TALOUS 12 ● marraskuu 2008 Nykytila ja lähiajan näkymät
Kauppa Suomessa Jaana Kurjenoja.
Pohjois-Karjalan talouskehitys TRENDIT 1/2017
Joko taantuma on ohi? Vesa Vihriälä Pellervon Päivä
Lähde: Tilastokeskus; TuKKK, Porin yksikkö
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1/2004
SATAKUNNAN TALOUS 6 ● marraskuu 2005 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1/2005
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 2/2004
Pohjois-Karjalan Trendit Talouskatsaus 2/2017
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Intia Kiina Kasvu keskimäärin: +3,4 % Muu it. Eurooppa
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Turun väestönkehitys ja vuotuinen muutos
Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2017
Talouskasvu euromaissa on lähes puolittunut vuodesta Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi,
Bruttokansantuote kasvaa myös Suomessa, mutta takamatkaa muihin euromaihin on 8 prosenttia Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa vain niukasti Lähde: Macrobond.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmankaupan vahvin kasvu on jo takanapäin
Bruttokansantuotteen takamatkan kurominen umpeen edellyttää Suomessa 3,0 %:n talouskasvua vuosittain Teknologiateollisuus *) IMF.
Bruttokansantuote on kasvanut Länsi-Euroopassa ja USA:ssa, mutta ei Suomessa Lähde: Macrobond.
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty viime kuukausina Teknologiateollisuus Lähde: Consensus Economics Teknologiateollisuus.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Työllisyysrakenne ja työvoiman kohtaanto
Uudet tilaukset ja tilauskanta
Työvoiman poistumisennusteet Pirkanmaalla
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroopassa ja USA:ssa, Suomi on jälkijunassa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Talouskasvu euromaissa on hidastunut selvästi Teollisuuden ja palvelujen ostopäällikköindeksi, 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta.
Bruttokansantuote on kasvanut pitkään Euroalueella, nyttemmin myös Suomessa Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Esityksen transkriptio:

SATAKUNNAN TALOUS 15 ● kesäkuu 2010 Nykytila ja lähiajan näkymät

2 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2009 LIIKEVAIHTO Satakunta on selvinnyt laskusuhdanteesta selvästi valtakunnallista keskitasoa paremmin. Merkittävimmän teollisuudenhaaran, teknologiateollisuuden, ahdinko on jäänyt lievemmäksi. Myös monella muulla tärkeällä alalla, kuten kaupassa, pudotus on ollut loivempaa. Erityisesti viime vuoden loka–joulukuu sujui Satakunnan elinkeinoelämällä huomattavasti maan keskitasoa myönteisemmin. Tällöin metallien jalostus pääsi uudelleen kasvuun kiinni värimetallien hinnannousun ansiosta, koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihto virisi jälleen vahvana ja telakoiden tilauskirjat täyttyivät. Meriteollisuus (telakat ja kone- pajat) selviytyi loppuvuonna olosuhteisiin nähden loistavasti. Uutta nousua tukivat viime vuoden loppupuolella myös elintarviketeollisuuden kasvun jatkuminen, metsä- ja kemianteollisuuden ahdingon lieventyminen sekä kaupan liike- vaihdon laskun oikeneminen. Majoitus- ja ravitsemistoiminnankaan liikevaihto ei juuri supistunut. Selviä käänteen merkkejä leijui siis ilmassa jo viime vuoden lopulla, mutta iso osa kasvusta lienee tullut muutamien yksittäisten teknologiateollisuuden tilausten laskutuksista.

3 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2009 LIIKEVAIHTO Näillä näkymin taantuman syvin pohja on kuitenkin ohitettu jo vuoden 2009 syksyllä. Tätä tukee myös useiden kuluvana vuonna julkaistujen suhdannekyselyjen selvästi aiempaa kirkkaammat näkymät. Niiden toteutumista odottavat yhä elektroniikka- ja sähkö- sekä metallituotteiden valmistus, liike-elämän palvelut ja rakennusala, joiden liikevaihto sukelsi viime vuoden loppuun asti vailla selkeitä merkkejä taitteesta. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetilastojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto jäi vuoden 2009 heinä–joulukuussa 7,6 % pienemmäksi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna Heinä–syyskuussa liikevaihto laski vielä roimat 16,5 % vuoden 2008 vastaavasta ajanjaksosta. Loka–joulukuussa kasvua kirjattiin jo 1,6 %, mikä osaltaan viestii taitekohdasta. Taantumasta huolimatta 45 % Satakunnassa toimivista yrityksistä onnistui nostamaan liikevaihtoaan kolmannella vuosineljänneksellä. Viimeisellä neljänneksellä osuus nousi 48 %:iin kohentuneiden suhdanteiden myötä. Yli 15 % kasvaneiden siivuun ei tullut muutosta, vaan se pysytteli koko viime vuoden jälkimmäisen puoliskon ajan noin 32 %:ssa.

4 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2009 LIIKEVAIHTO Valtakunnallisesti moni toimiala on joutunut Satakuntaa vaikeampaan ahdinkoon. Merkittävimmistä aloista erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksen sekä kaupan liikevaihto on laskenut maassa keskimäärin Satakuntaa voimakkaammin. Lisäksi telakoiden tilauskirjat ovat jääneet ohuemmiksi, ja maamme rakennusalan liikevaihdon taso on vuoteen 2005 verrattaessa suhteellisesti selvästi Satakuntaa matalampi. Tämä kaikki on näkynyt toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon Satakuntaa syvempänä syöksynä. Vuoden 2009 heinä–joulukuussa maan yritysten liikevaihto laski yhteensä 14,4 % vuoden 2008 vastaavasta ajasta. Heinä–syyskuu sujui vielä synkissä merkeissä 18,8 %:n vajoamalla. Taantuma hellitti hieman otettaan loka–joulukuussa, jolloin liikevaihdon pudotus tasaantui 10,1 %:iin usean teollisuuden alan sekä kaupan syöksyn oiettua. Suuntaviivat ovat siis samat kuin Satakunnassa, ja laskusuhdanteen pahin vaihe lienee takana myös valtakunnan tasolla.

5 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2009 VIENTI Viennin veto hiipui edelleen merkittävästi Satakunnassa ja maassa keskimäärin vuoden 2009 heinä–syyskuussa vientivetoisen teollisuuden tilauskirjojen ohennuttua sekä metsä- että teknologiateollisuudessa. Metsäteollisuuden viennin arvo laski Satakunnassa -20,9 % ja maassa keskimäärin -25,7 %. Teknologiateollisuuden heinä-syyskuun pudotus oli Satakunnassa -27,1 % ja koko maassa -33,6 %. Viimeisen neljänneksen aikana metsäteollisuuden syöksykierre oikeni (Satakunta -7,5 % ja koko maa -12 %). Teknologiateollisuuden viennin arvo kääntyi samanaikaisesti rajuun nousuun Satakunnassa (+51,2 %) laskun lieventyessä myös valtakunnan tasolla (-20,2 %). Satakunnassa teollisuuden viennin arvon supistuma jäi vuoden 2009 heinä–joulukuussa enää -2,6 %:iin vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna vuoden lopun nousupiikin ansiosta (III nelj. -24,7 % ja IV nelj. 23,7 %). Koko maassa laskua kirjattiin vielä vastaavasti -23,7 %, mutta vuoden lopulla on havaittavissa selvää kohennusta (III nelj. -30,7 % ja IV nelj. -16,8 %). Käänteen taustalla vaikuttaa paitsi teknologiateollisuuden raju nousu Satakunnassa, myös metsäteollisuuden pudotuksen oikeneminen molemmilla alueilla. Satakunnassa äkillistä kasvua saattaa ainakin osaksi selittää meri- ja konepajateollisuuden laskutusten ajoitus loppuvuoteen. Teknologiateollisuuden vienti kasvoi Satakunnassa vuoden 2009 heinä-joulukuussa 7,9 % vuoden 2008 vastaavaan aikaan verrattuna (koko maassa laskua -26,7 %). Metsäteolli- suuden vienti väheni vastaavasti Satakunnassa -14,4 % ja maassa keskimäärin -19,1 %.

6 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2009 PALKKASUMMA Palkkasumman lasku on pysynyt maltillisena liikevaihdon romahduksesta huolimatta. Satakunnassa kaikkien yritysten yhteenlaskettu palkkasumma laski vuoden 2009 heinä– joulukuussa 1,4 % vuoden 2008 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Heinä–syyskuussa palkat tippuivat prosentin verran ja loka–joulukuussa 1,8 %. Palkkasumma kasvoi telakoilla, elintarviketeollisuudessa ja palvelualoilla (pl. liike-elämän palvelut). Rakentamisen nousu pysähtyi. Muilla aloilla palkkasumma aleni. Erityisesti teknologia- ja kemianteollisuuden lasku oli roimaa, mikä johtuu henkilöstövähennyksistä. Maan keskimääräinen palkkasumman pudotus oli Satakunnan luokkaa, sillä vuoden 2009 jälkimmäisellä puoliskolla laskua kirjattiin 1,8 %. Toimialoittaisen kehityksen suunta oli lähellä Satakuntaa, mutta telakat, kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä rakentaminen hiipuivat maakunnasta poiketen.

7 Satakunnan talouskehitys heinä-joulukuu 2009 TYÖLLISYYS Satakunnassa kaikkien toimialojen yhteenlaskettu henkilöstömäärä oli kuluvan vuoden heinä–joulukuussa 5 % pienempi kuin vuotta aiemmin samaan aikaan. Rakentamisessa henkilöstömäärä kääntyi kesän jälkeen loivaan laskuun (1,6 %). Pudotus oli lievää myös palvelusektorilla, jossa vähennystä kirjattiin 1,7 %. Teollisuudessa työskentelevien määrä supistui tuntuvasti (-12,3 %). Yritysten henkilöstömäärien väheneminen näkyy alueella työttömyytenä, joka kasvoi viime vuonna. Lomautukset lisääntyivät voimakkaasti etenkin teollisuudessa ja rakentamisessa. Nyt tilanne näyttää hieman tasaantuneen, sillä lomautettujen määrä on alkanut laskea. Tilanteen paranemisesta huolimatta Satakunnassa työttömiä työnhakijoita on alkuvuonna ollut enemmän kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Erityisesti on lisääntynyt nuorten työttömien määrä. Satakunnassa työttömyyden nousu on edelleenkin alhaisempaa kuin koko maassa keskimäärin. Kehitykseen on vaikuttanut mm. Olkiluodon ydinvoimalan rakentaminen sekä meriteollisuuden suhteellisen hyvä tilanne. Tällä hetkellä Olkiluodossa työskentelee noin työntekijää, joista suomalaisia on alle henkeä. Työttömyys on alkuvuonna lisääntynyt vuoden takaisesta kaikilla aloilla. Suhteellisesti suurinta lisäys on ollut rakennusalalla. Avoimien työpaikkojen määrä on alkuvuonna noussut suunnilleen vuoden takaiselle tasolle. Avoimet työpaikat ovat lisääntyneet etenkin kaupan alalla sekä teollisuudessa. Satakunnassa on toistaiseksi selvitty suurilta irtisanomisilta, sillä valtaosa yt-neuvotteluista on koskenut lomautuksia. Huhtikuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli vajaat ja työttömyysaste oli 10,7 %.

8 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SUOTUISAMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ-JOULUKUUSSA 2009:  Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta -7,6 % / Koko maa -14,4 %)  Koko teollisuus yhteensä (Satakunta -5,1 % / Koko maa -20,4 %)  Elintarviketeollisuus (Satakunta 2,3 % / Koko maa -3,4 %)  Metsäteollisuus (Satakunta -11,3 % / Koko maa -18,0 %)  Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta -1,7 % / Koko maa -27,1 %)  Metallien jalostus (Satakunta -12,7 % / Koko maa -27,9 %)  Metallituotteiden valmistus (Satakunta -31,6 % / Koko maa -34,4 %)  Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 2,8 % / Koko maa -22,6 %)  Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta -27,4 % / Koko maa -33,6 %)  Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta 13,1 % / Koko maa -11,2 %, palkkasumman kasvu)  Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta -6,5 % / Koko maa -13,3 %)  Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta -0,5 % / Koko maa -4,8 %)

9 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS HEIKOMPAA KUIN KOKO MAASSA KESKIMÄÄRIN HEINÄ-JOULUKUUSSA 2009 :  Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -18,2 % / Koko maa -15,8 %)  Rakentaminen (Satakunta -18,6 % / Koko maa -13,4 %)  Liike-elämän palvelut (Satakunta -8,5 % / Koko maa -6,1 %)  Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 5,2 % / Koko maa 7,8 %, palkkasumman kasvu)  Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta -9,6 % / Koko maa -8,5 %)

10 Talouden lähiajan näkymät – nousu alkamassa Taloudessa käännettä luvassa  Viime vuonna globaali talous notkahti noin prosentin verran. IMF ennustaa huhtikuisessa raportissaan maailmantalouden kasvavan tänä ja ensi vuonna noin 4,3 %. Nousun vetureina toimivat kehittyvät taloudet, joiden kasvuksi ennakoidaan yli 6,3 % vuosina 2010–2011. Teollisuusmaiden kasvu jäänee selvästi vaimeammaksi, noin 2,3 % tänä ja 2,4 % ensi vuonna. Nousu on kuitenkin selvää vuoden 2009 runsaan kolmen prosentin notkahduksen jälkeen.  Euroalueen elpyminen (BKT-ennuste 1,0 % v. 2010) jäänee selvästi Yhdysvaltoja (3,1 %) vaisummaksi. Suomen talouden ennakoidaan kuitenkin piristyvän selvästi. Esimerkiksi ETLA ennustaa kokonais- tuotannon kasvavan Suomessa 1,5 % kuluvana vuonna ja 3,5–4 % vuosina 2011–2012. Yritysten lähiajan näkymät kohentumassa  Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) toukokuun lopussa julkaisemat, suhdanneodotuksia kuvaavat luottamusindikaattorit osoittavat maamme teollisuuden näkymien vahvistuneen jo hieman yli pitkän ajan keskiarvon. Tuotannon odotetaan kasvavan kesän aikana. Tilauskanta on elpynyt selvästi pohjalukemista, mutta on pysynyt normaalia heikompana. Rakennusalan luottamus vahvistui edelleen, mutta jäi yhä alle pitkäaikaisen keskiarvon, sillä tilauskirjat ovat edelleen ohuita. Palvelusektorilla odotukset ovat lähellä pitkän ajan tasoa, ja myynnin yhä vauhdittuessa lähitulevaisuuteen myönteisesti suhtautuvia vastaajia on enemmän kuin heikentyviä suhdanteita ennakoivia. Kauppa odottaa myynnin kasvun jatkuvan, ja luottamus on vahvistunut selvästi pitkän ajan keskiarvoa paremmaksi.  Suomen Yrittäjien ja Finnveran kevään pk-yritysbarometrin mukaan suhdannenäkymiä kuvaava, myönteisten ja kielteisten näkemysten välisestä suhteesta kertova saldoluku on kohentunut keväällä +25:een, kun se oli vastaavaan aikaan vuonna 2009 saman verran miinuksella. Toimintaympäristö on siten vakautumassa, mikä näkyy erityisesti palvelualojen jo lähelle keskimääräistä kivunneista liikevaihdon kasvuodotuksista. Satakunnassa pk-yritysten näkymät (+22) olivat hieman maan keskiarvoa heikommat. Työllisyyden näkymissä parannusta  Vaikka työllisyystilanne on viime aikoina heikentynyt, yritysten henkilöstönäkymät ovat jo paranemaan päin. Suomen Yrittäjien ja Finnveran pk-yritysbarometrissa satakuntalaisista yrityksistä jo suurempi osa (21 %) uskoo henkilöstönsä kasvavan kuin pienenevän (14 %). EK:n tuorein Lounais-Suomea koskeva suhdannebarometri puolestaan kertoo yritysten henkilöstönäkymien olevan vielä melko synkät, mutta teolli- suus- ja rakennusalan yrityksissä jo hieman paremmat kuin edellisessä barometrissa. Satakuntalaiset yritykset näkevät työvoiman saatavuuden olevan heikompaa kuin maan yritykset keskimäärin, mutta työl- listämisen ja kasvun esteitä työvoimapula ei maakunnassa näyttäisi muodostavan koko maata enempää.