Välkommen att utveckla undervisningen i svenska 1. Tutustu vähintään 2 uuteen kollegaan 2. Miettikää yhdessä hankkeelle nimiehdotuksia
Innovaatiota ja uutta ajattelua Rohkeita avauksia Hur kan vi bli ännu bättre? Keskitytään löytämään ratkaisuja Vi blickar framåt Det finns bara bra eller bättre idéer
RUOTSIN KIELEN OPETUKSEN KEHITTÄMINEN YLIOPISTOJEN KIELIKESKUKSISSA JA AMMATTIKORKEAKOULUISSA Heidi Rontu, FT, dos. (Aalto) & Taina Juurakko-Paavola, FT (HAMK)
Taustaa Kansalliskielistrategiassa (2012, 45) todetaan valtioneuvoston suosittelevan, että korkeakoulut kehittävät opetus- ja kulttuuriministeriön tuella menetelmiä, joilla turvataan korkeakoulututkinnoista annetuissa valtioneuvoston asetuksissa vaadittava suomen ja ruotsin kielen taidon saavuttaminen Neuvottelut OKM:ssä syksyllä 2013, suunnitelman tarkennus ja myönteinen rahoituspäätös
Tavoitteet 1) Opetuksen kehittäminen: ruotsin opetuksen kokonaisvaltainen pedagoginen kehittäminen korkeakouluopetuksessa 2) Verkostoituminen: verkostoitumisen ja konkreettisen yhteistyön lisääminen yliopistojen kielikeskusten ja ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien välillä -> toive yhteistyön jatkumisesta myös hankkeen päätyttyä 3) Osaamisen kehittäminen: Oman osaamisen kehittäminen ja jakaminen yhdessä kollegoiden kanssa 4) Konkreettiset tuotokset: suosituksia ja malleja
Kehittämisen painopisteet 1) Joustavien oppimispolkujen luominen 2) Integrointimallien kehittäminen 3) Arviointikäytänteiden kehittäminen
Joustavien oppimispolkujen luominen Tavoitteena on laatia valtakunnalliseen käyttöön erilaisia malleja korkeakoulujen ruotsin kielen opetuksen perustaksi ja opiskelumateriaalia Työelämätarpeiden pohjalta Erilaisia oppimispolkuja
Joustavien oppimispolkujen luominen: yksi mahdollinen malli
Integrointimallien kehittäminen Tavoitteena on kehittää erilaisia integrointimalleja, kokeilla niitä käytännössä ja täten selvittää niiden hyviä ja huonoja puolia käytännön kokemusten avulla Integroinnin vahvuuksia: työelämälähtöisyyden korostuminen autenttiset sisällöt ja menetelmät kielitaidon siirtovaikutukset muuhun oppimiseen vahvistuvat kielen käyttö oppimisen ja viestinnän välineenä
Arviointikäytänteiden kehittäminen Tavoitteena on laatia yhteiset suositukset siitä, millä menetelmillä ruotsin kielen suullista ja kirjallista kielitaitoa tulisi arvioida korkeakouluopinnoissa KORU-hankkeessa (ks. tark. Elsinen & Juurakko-Paavola 2006) luotiin yhteiset arviointikriteerit, tarpeen vaatiessa päivitys Opintojakson arviointi vs. työelämässä tarvittavan kielitaidon arviointi ruotsin kurssin/opintojakson arvioinnin eriyttäminen korkeakoulujen tutkintotodistukseen vaadittavan ruotsin kielen taidon osoittamisesta
Porinatehtävä Miksi halusit mukaan tähän hankkeeseen? Miksi valitsemasi työryhmän teema kiinnostaa/innostaa sinua?
Työskentelyn aikataulu ja tavoitteet Lv Lv Syksy 2016 Välisemi- naari Loppusemi- naari lokakuu 2016 Ohjausryhmätyöskentelyä Koordinaattorityöskentelyä TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYÄ
Aikataulu syys-joulukuu 2013: Hanke-esitys opetus- ja kulttuuriministeriölle tammikuu 2014: Päätös rahoituksesta kevät 2014: tiedotus hankkeen aloituksesta, ohjausryhmän nimeäminen, työryhmien jäsenten valinta syksy 2014: hankkeen tarkempi suunnittelu, taustatiedon kerääminen, ohjaus- ja työryhmätyöskentelyn aloitus kevät 2015: ohjaus- ja työryhmätyöskentelyä, 1. koulutustilaisuus kaikille ruotsin opettajille syksy 2015: ohjaus- ja työryhmätyöskentelyä kevät 2016: ohjaus- ja työryhmätyöskentelyä Syksy 2016: raportointi hankkeen tuotoksista, 2. koulutustilaisuus kaikille ruotsin opettajille
Hankekokonaisuus KokonaisuusTyöryhmätTyöparit Hankesuun- nitelma Työryhmä 1. Joustavat oppimispolut Työryhmä 2. Integrointi Työryhmä 3. Arviointikäytän -teet Työ- pari 1 Työ- pari 3 Työ- pari 2 Työ- pari 4
Työryhmätyöskentelystä Resurssi 80 t/lv, yhteensä 160 t Lv : tavoitteena tehdä pieniä opetuskokeiluja/- uudistuksia esim. tuntitasolla (esim. työparitaso), joita voi esitellä toukokuun 2015 seminaarissa sekä suunnitella lv Lv : tavoitteena tehdä jokin isompi opetuskokeilu/-uudistus/-muutos esim. opintojaksotasolla (esim. koko työryhmän tasolla), jonka voi esitellä hankkeen loppuseminaarissa ja jonka tulokset voi jakaa jollakin tavalla
Työryhmätyöskentelystä Ehdotus on, että jokaisessa työryhmässä muodostettaisiin 2-4 työparia/pientyöryhmää sen mukaan, mitä mahdollisia yhteisiä alateemoja/kehittämiskohteita löytyy Työryhmät saavat työskennellä haluamassaan ympäristössä, mutta työn tulokset kootaan hankkeen Moodle-alustalle
Tavoitteet ja aikataulu: syksy 2014 KuukausiTavoiteTyöryhmätOhjausryhmä Elokuu Hankkeen tarkempi suunnittelu Tapaaminen 26.8 klo Syyskuu Kokonaiskuva, ryhmäytyminen, kehittämistavoitteiden tarkennus, työparien muodostaminen Kick off -päivä 18.9 Kick off –päivä Verkkokokous klo Lokakuu Kehittämishankkeiden suunnittelu työpareittain Verkkokokous viikot Hankesuunnitelma valmis mennessä Verkkokokous klo 9-11 Palaute suunnitelmista mennessä Marraskuu Työskentelyä Yhteinen verkkokokous, ulkopuolinen asiantuntija JoulukuuTyöskentelyä, väliraportointi 1 Verkkokokous tarpeen mukaan Verkkokokous klo 14-15
Tavoitteet ja aikataulu: kevät 2015 KuukausiTavoiteTyöryhmätOhjausryhmä Tammikuu Kehittämishankkeen toteutusta Yhteinen verkkokokous Viikko 3 Verkkokokous Viikko 2 Helmikuu Kehittämishankkeen toteutusta Verkkokokous Maaliskuu Kehittämishankkeen toteutusta, jatkon suunnittelua Verkkokokous HuhtikuuVäliraportointi 2Yhteinen verkkokokous Verkkokokous ToukokuuKehittämistyön tuloksien jako Seminaari Seminaari
Mihin hankeresurssia käytetään syksyllä 2014? (n. 30 t) Koko hankkeen yhteiset tapaamiset (n. 8 t) Kick off (6 t) Verkkokokous marraskuussa (2 t) Oman työryhmän yhteiset tapaamiset (n. 3 t) Verkkokokouksia n. kerran kuukaudessa 1 t Työpari-/pienryhmätyöskentely (n. 19 t) ideointi työparin kanssa ja ideapaperin laatiminen (n. 4-6 t) suunnitelman tarkent. saadun palautteen perust. (n. 4-6 t) konkreettisen toteutuksen valmistelu (n. 4-6 t) Muu mahd. yhteinen työskentely
Mihin hankeresurssia käytetään keväällä 2015? (1) n. 50 t Koko hankkeen yhteiset tapaamiset (n. 10 t) Verkkokokous tammikuussa (2 t) Verkkokokous huhtikuussa (2 t) Seminaari (6 t) - Oman työryhmän yhteiset tapaamiset (n. 5 t) - Verkkokokouksia n. kerran kuukaudessa 1 t
Mihin hankeresurssia käytetään keväällä 2015? (2) - Työpari-/pienryhmätyöskentely (n. 35 t) - Syksyllä 2014 yhdessä työparin kanssa suunniteltujen opetuskokeilujen/-uudistusten toteutus, mukana voi olla myös oman korkeakoulun kollegoita (n. 25 t) - Yhteydenpito työparin kanssa (n. 5 t) - Esityksen valmistelu toukokuun seminaariin (n. 5 t)
Budjetti OKM:n rahoitusTyöpanos/tuntejaKustannukset/€ Koordinaattorit400 t/vx Ohjausryhmä40 t/vx Työryhmät60 t/vx Ohjausryhmän ja työryhmien jäsenten matkakulut 200 euroa/v Koulutustilaisuudet -asiantuntijoiden luentopalkkiot - koulutusmateriaalit - kahvitarjoilut 2500 euroa/pv Yhteensä
Budjetti Oma vastuu Työryhmät20 t/vx Matkakustannukset/ koulutustilaisuudet 300 euroa/osallistuja Työtunnit/ koulutus- tilaisuudet 16 t/osallistuja x Yhteensä Yhteensä
Käytettävissä oleva resurssi/työryhmätyöskentely lv 60 t hankkeen maksamaa + 20 t oman työnantajan kustantamaa: eli ¾ hankerahoituksella, ¼ omarahoitusosuutta Palkkioperuste 60 euroa/t, sisältää sosiaalikulut Palkkiot maksetaan kaksi kertaa vuodessa: joulu- ja kesäkuussa koordinattoreille toimitettujen projektituntikirjanpitojen mukaisesti (allekirjoitetut paperiversiot) ja laskutuslupa sen jälkeen Palkkio maksetaan vain työnantajalle Tärkeää että hanketyöskentelylle varattu aikaa työaikasuunnitelmissa
Matkakustannusten korvaus Matkakustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan Laskuttaa voi osallistuja itse viim. 2 kk:n kuukauden kuluessa matkan päättymisestä tai hänen työnantajansa