TYÖPAJOJEN STARTTIVALMENNUS VALTAKUNNALLISESSA JA AJANKOHTAISESSA VALOSSA Starttivalmennuksen Kumppanuusfoorumi Mea Hannila-Niemelä Projektipäälikkö Startti parempaan elämään –juurruttamishanke ( )

Valtakunnallinen kehittämishanke Startti parempaan elämään –juurruttamishankkeen ( ) päätavoitteena on levittää valtakunnallisesti 1) matalan kynnyksen starttivalmennusmallia sekä 2) työpajan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallia Hanketta rahoittaa RAY ja hallinnoi Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY). Mukana hankkeen kehittämisyhteistyössä on 16 työpajaa ympäri Suomen, jotka kukin kehittävät starttivalmennusmalliaan paikalliseen toimintaympäristöön ja kohderyhmän tarpeisiin soveltuvaksi. Toiminnan juurruttaminen ja näkyväksi tekeminen ovat tällä hetkellä ajankohtaista valtakunnallisesti. Valtakunnallinen starttivalmennusverkosto mahdollistaa laajemman työn kehittämisen, toimivien työkäytäntöjen vaihtamisen ja verkostoitumisen muiden samaa palvelua tuottavien kanssa.

Starttivalmennus – mistä on kyse? Starttivalmennus on työpajan matalimman kynnyksen palvelua. Se on tavoitteellista ja kokonaisvaltaista toimintaa, jossa painopiste on nuoren arjen taitojen ja elämänhallinnan vahvistamisessa. Starttivalmennusta on kehitetty TPY:ssä pitkäjänteisesti jo vuosien ajan. Starttivalmennusta on kehitetty TPY:ssä pitkäjänteisesti jo vuosien ajan.

Startin kohderyhmänä ovat heikoimmassa asemassa olevat nuoret, joilla on monenlaisia tuen tarpeita, esim. – mielenterveys- ja päihdeongelmia – yksinäisyyttä – kiusaamistaustaa – arjen hallinnan vaikeuksia – asunnottomuutta – vaikeuksia kiinnittyä olemassa oleviin palveluihin, esim. perinteiseen työpajatoimintaan Palvelu toimi tärkeänä jatkopolkuna ja yhteistyökumppanina esim. etsivälle nuorisotyölle ja sosiaalityölle. – Kun ”syrjässä olevia” nuoria löydetään, on oltava paikkoja mihin heitä ohjataan – Startin kaltaista toimintaa on kunnissa vähän tarjolla Nuori saa oman työntekijän / valmentajan, jonka kanssa lähdetään selkiyttämään tuen tarpeita ja rakentamaan tulevaisuutta (aikuinen ja aikaa). Tavoitteellinen työskentely on sekä yksilöllistä että vuorovaikutussuhteita tukevaa ryhmävalmennusta. – Tyypillinen valmennusaika on noin ½ vuotta (hankkeessa mukana olevilla pajoilla), kirjo on kuitenkin laaja – Valmennusjakso rakentuu yksilöllisesti (1-4 pvä/vkossa) ja alkaa usein hyvin pienin askelin

Starttivalmennus on sosiaalisen kuntoutuksen palvelua voimaan astuneessa uudessa sosiaalihuoltolaissa on nostettu uutena kirjauksena esille sosiaalinen kuntoutus. Sosiaalinen kuntoutus asemoituu kuntien sosiaalityöhön. Palvelua tarvitaan yleensä tilanteissa, joissa nuorella on vakavia, pitkäkestoisia ja usein monia samanaikaisia elämänhallinnan ongelmia. Sosiaalisen kuntoutuksen palveluissa on keskeisintä yksilöllinen ja ryhmämuotoinen tuki ja valmennus, jonka avulla edistetään nuorten osallisuutta, elämänhallintaa, vuorovaikutustaitoja, tulevaisuudensuunnitelmia, arjessa selviytymistä ja itsenäistä asumista. Starttivalmennus on nostettu yhtenä sosiaalisen kuntoutuksen palveluna esille myös Kuntoutussäätiön STM:lle tekemässä raportissa. Kuntien toteutustavoissa on kirjavuutta / ei ole palvelua tarjolla. Lakikirjaus vahvistaa myös starttivalmennuksen asemaa valtakunnallisesti. ( Kuntoutussäätiö, Selvitys nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta, 2014)

Starttivalmennuksen valtakunnallinen levinneisyys Työpajoja on Suomessa n. 260 kpl. Näistä Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäseninä on n. 220 kpl. Starttivalmennusta toteutetaan eniten Kymenlaaksossa (100%), Pohjois-Karjalassa (75%), Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla (71%) Vähiten Lapissa (11%), Etelä-Savossa (29%) ja Etelä- Karjalassa (33%). Lähde: OKM/TPY (Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset, v.2014) Starttivalmennusta toteutetaan reilulla sadalla (yht. 107 kpl) paikkakunnalla. > määrä on kasvusuunnassa. Starttivalmennusta toteutetaan reilulla sadalla (yht. 107 kpl) paikkakunnalla. > määrä on kasvusuunnassa.

Kiitos! Mea Hannila-Niemelä