Miksi suomalaisyritykset investoivat Puolaan? 13.3.2006 Puola: mahdollisuudet ja haasteet suomalaisyrityksille Maarit Lindström ETLA.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Miltä Suomen talouden tulevaisuus näyttää?
Advertisements

SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND Maailmantalouden muutoksesta ja Euroopan talouden haasteista Erkki Liikanen Pääjohtaja Suomen Pankki.
ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Talousnäkymät euroalueella ja Suomessa Vesa Vihriälä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Maailmantalouden näkymät ja Suomen haasteet Pääjohtaja Erkki Liikanen
Eikö talous enää kasva? Timo Lindholm / Sitra
Tekesin ja innovaatiotoiminnan vaikutukset 2014
SATAKUNNAN TALOUS 7 ● kesäkuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Aluetilinpito bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - työlliset - kotitalouksien.
Pk-yritysbarometri Syksy 2005 Julkaisijat Suomen Yrittäjät ry ja Finnvera Oyj.
Julkinen Suomen Pankki Suomen talouden vaikeuksien voittaminen Lauri Kajanoja
Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2015 Jari Kannisto Kehityspäällikkö
Innovatiiviset hankinnat vauhdittamaan SOTE-kehitystä Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee STM, Meritulli.
Asiakkaan kohtaaminen verkossa Marika Lindström, verkkoviestintä.
ITÄSUOMALAINEN YRITYSRAHOITUSSTRATEGIA Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Savon.
Aluetilastojen mahdollisuudet yliopisto-opetuksessa Satakunta – Talousseminaari Teemu Haukioja Kansantaloustiede.
TALOUSTIETO YH 2 Talouspolitiikkaa. RAKENNE Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: Talouspolitiikan osa-alueista esitellään: 1. Kuka käyttää? (Suomi.
Globalisaatio Globalisaatio (maailmanlaajuistuminen) tarkoittaa eri alueiden välisen vuorovaikutuksen kasvua ja vahvistumista Taloudellinen globalisaatio,
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2014, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta (tietokanta) Tekes, Teknologiateollisuus.
+ Lainsäädännön haasteet Koulutusvienti vauhtiin Kirsi Koivunen, Projektipäällikkö, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä AMMATILLINEN KOULUTUSVIENTI.
SATAKUNNAN TALOUS 9 ● kesäkuu 2007 Nykytila ja lähiajan näkymät
Neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea kehitysmaahankkeisiin Tuontikauppa kilpailutekijänä / Sari Nikka
SATAKUNNAN TALOUS 8 ● marraskuu 2006 Nykytila ja lähiajan näkymät
Suhdannevaihtelut.
YH2, Kertaus -Kokeesen luettavat peruskäsitteet
Y56 Luku 26 Tuotannontekijämarkkinat
Kuntavaalit 2017 Paluu tulevaisuuteen
Markkinat toipuivat, toipuuko talous?
Vauhtisokeus iskee? Jan von Gerich, Chief Strategist
Maalta kaupunkiin s
Tulevaisuuden työvoiman tarve ja maahanmuutto
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
Näkökulmia tilastojen tulkitsemiseen
Ulkomaankauppa Globalisaatio -> Vapaakauppa -> Varallisuuden ja elintason kasvu tarjonnan lisääntyessä Taloustieteilijä David Ricardo: ”Kunkin valtion.
Yhteiskuntaoppi, oppitunti (Lesson) 2
SATAKUNNAN TALOUS 6 ● marraskuu 2005 Nykytila ja lähiajan näkymät
SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 2/2004
Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Puolue D Vaihtoehtobudjetti vuodelle 2018:
Yksityisen kulutuksen muutos-% Investointien muutos-%
KANSAINVÄLINEN TALOUS
Suomalais-venäläisen talousyhteistyön näkymiä
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvun hidastuminen: historia ja tulevaisuus
Huomioita Suomen Pankin suhdanne-ennusteesta ja kustannuskilpailukykyanalyysistä Teknologiateollisuus.
Jukka Leskelä Energiateollisuus ry
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017
Verkostojen merkitys ja vaikutus tutkimus- ja kehittämistoiminnassa
MAKROTALOUSTIEDE KANSANTALOUDEN TILINPITO
Rail Baltica – edellytys Suomen isoille liikennehankkeille
Terveysteknologia terveemmän elämän puolesta
Vienti osana kansantaloutta
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Intia Kiina Kasvu keskimäärin: +3,4 % Muu it. Eurooppa
PK-yritykset Suomessa
Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen
Kansainvälinen muutto Suomeen 1990-luvulta alkaen
Suunnittelu Vain hyvällä suunnittelulla päästään vapaaehtoistoiminnassakin tuloksiin. Suunnittelun perustana on tilanteen analysointi. Analyysin jälkeen.
Teknologiateollisuuden Talousnäkymät
Veera Holappa PTT:n aluetalouden seminaari
Teollisuustuotanto Suomessa on painunut jopa vuoden 2009 alapuolelle
Maailmantalouden kasvu jatkuu suotuisana
KOHEESIOPOLITIIKKA ETUJA KANSALAISILLE
Taloudellinen katsaus
Bruttokansantuote on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, Suomessa niukemmin Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2017, Pohjois-Savon ja Kuopion seudun asema Lähde: Tilastokeskus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, Business Finland, avoin.
Teollisuuden merkitys Rauman seudun hyvinvoinnille
SUOMEN VIENTI ja TUONTI
Bruttokansantuotteen kasvuennusteita vuodelle 2019 on heikennetty
Suomen muuttoliike 2000-L YH9, YH1, tehtävä 3
Moninainen kulttuurialan kolmas sektori
Esityksen transkriptio:

Miksi suomalaisyritykset investoivat Puolaan? Puola: mahdollisuudet ja haasteet suomalaisyrityksille Maarit Lindström ETLA

BKT henkeä kohti käyvin hinnoin, Suomi = 100 Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994. Lähde: Eurostat. Puolan BKT henkeä kohti on kasvanut hitaammin kuin muissa uusissa EU- maissa.

Suomen vienti ja tuonti Puolaan, milj. € Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994. Puolan osuus Suomen viennistä 2,0 %, tuonnista 1,3 % (+ 25 % vuodesta 2004) Suhteessa Puolan BKT:hen (ostovoimaan) suhteellisen hyvä osuus. Viennissä paperi noussut tärkeimmäksi. Tuonnissa dominoi kivihiili. Hyvin perinteinen suhteellinen etu. Puolan osuus suomalaisista suorista sijoituksista 0,7 %. Ristikkäiskauppa vähäistä. Vrt. esim. Viro. Lähde: Tulli.

Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994. Lähteet: OECD; Eurostat. - Paljon kokoonpanoa. - T&k-menot hyvin alhaiset. Puolan ulkomaan- kauppa per BKT, % Puolan koko viennin rakenne, %

Puolan talouden kehitys I  Puola pärjää huonosti, kun vertaillaan eri maiden työ-, hyödyke- tai pääomamarkkinoiden toimivuutta.  Julkisen sektorin koko, korkeahko verotus, heikko infrastruktuuri, alhaiset investoinnit, byrokratia ja talouden korruptoituneisuus ovat rasitteita maan talouskehitykselle.  Suhteessa BKT:hen suoria sijoituksia ei ole tullut yhtä paljon kuin useimpiin muihin uusiin EU-maihin.  Viime vuosina talouskasvu on ollut hitaampaa kuin monissa muissa uusissa EU-maissa.

Puolan talouden kehitys II  Viime vuosina Puolan hintakilpailukyky on parantunut ja inflaatio on matala. Yritysverotus on alentunut. Tosin talouskasvu ei ole päässyt 1990-luvun vauhtiin.  Uusista EU-maista Puolan talous (eli markkinat) on kooltaan suuri ja sillä on kasvupotentiaalia. Maantieteellinen sijainti on hyvä. Nämä tekijät houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä edelleen Puolaan.  Uudistusten jatkaminen tukisi talouskasvua.

ETLA: Yrityskysely  Yrityskysely Puolassa liiketoimintaa harjoittaville suomalaisille yrityksille  Tietokantalähde: Finpron rekisterit  Ajankohta: elo-syyskuu 2005 Lähde: ETLA Yrityskysely. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

Vastanneet yritykset  Pääasiassa suhteellisen kansainvälisiä teollisuuden ja rakennusalan yrityksiä.  Liki kahdelle viidestä yrityksestä Puolan merkitys vähintään kohtalainen liikevaihdon ja kannattavuuden kannalta. Lähde: ETLA Yrityskysely. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

Investoinnit Puolaan pääasiassa paikallisten markkinoiden palvelemista Motiivit investoinneille Puolaan:  Puolan markkinoiden kasvu (1.)  Läsnäolo Puolassa tärkeää yrityksen markkinoiden laajentamisen kannalta (2.)  EU:n sisämarkkinoiden laajeneminen Puolaan (2.)  Kasvavat markkinat EU:n uusissa jäsenmaissa (3.)  Logistinen sijainti suhteessa yrityksen muihin markkinoihin (4.)  Työvoimakustannukset Puolassa (4.) Lähde: ETLA Yrityskysely. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

EU-jäsenyyden vaikutus ( )  Jonkin verran myönteinen kehitys: + investointi-ilmapiiri yleensä, + yrityskulttuuri, + infrastruktuuri, + tulliviranomaisten toiminta ja tullin käytännöt, + muu viranomaistoiminta ja byrokratia sekä + lainsäädäntö  Ei muutosta: oikeuslaitoksen toiminta, korruptio  Siirtymäaikoja jäljellä Lähde: ETLA Yrityskysely. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

Puolan liiketoimintaympäristön vahvuudet  Puolan kasvavat markkinat  EU:n sisämarkkinoiden laajeneminen Puolaan  Muiden uusien EU-maiden kasvavat markkinat  Hyvä logistinen sijainti  Alhaiset työvoimakustannukset Lähde: ETLA Yrityskysely. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

Puolan liiketoimintaympäristön heikkoudet  Paikallisen ostovoiman alhaisuus  Kiristyvä kilpailu  Korruptio  Muu viranomaistoiminta  Infrastruktuurin taso  Tuottavuuden taso Lähde: ETLA Yrityskysely. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994. Liiketoimintaedellytyksiä vahvistavat tekijät dominoivat niitä heikentäviä tekijöitä.

Yritysten aikomukset laajentaa liiketoimintaansa Puolassa vuosina  Lähes kolme neljästä yrityksestä aikoo laajentaa toimintaansa Puolassa (joka neljäs ei osaa tässä vaiheessa sanoa).  Yli 70 % laajentavista yrityksistä aikoo laajentaa tuotannollista toimintaansa (ml. t&k ja asiakaspalvelu).  Vientiä aikoo lisätä kolme viidestä ja tuontia yksi kolmesta; pari yritystä supistaa.  Lähes kolme viidestä yrityksestä aikoo lisätä suoria sijoituksiaan Puolaan; yksikään ei aio supistaa. Lähde: ETLA Yrityskysely. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

Puolassa mahdollisuuksia rakenteellisista heikkouksista huolimatta I  Suomalaiset yritykset ovat Puolassa pääasiassa paikallisten markkinoiden tarjoamien mahdollisuuksien vuoksi, toissijaisesti kolmansien markkinoiden vuoksi.  Puolan markkinat ovat Itämeren piirissä suhteellisen suuret ja monilla toimialoilla on hyvillä tuote- ja palvelukonsepteilla mahdollisuuksia. oRakentaminen ja siihen liittyvät palvelut, teollisuus (mm. elintarviketeollisuus, investointitavarat), ympäristöteknologia ja siihen liittyvät palvelut. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

Puolassa mahdollisuuksia rakenteellisista heikkouksista huolimatta II Huomioitava: ohyvä valmistautuminen markkinoille menoon ja markkinointibudjetti, opaikallisen johdon ja asiantuntijoiden merkitys.  Taloudelliset ja muut yhteiskunnalliset uudistukset Puolassa parantaisivat talouden kasvunäkymiä. Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.

Lisätietoja: Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP Kaitila – Lindström – Balcerowicz (2005) Puolan liiketoimintaympäristö ja suomalaisten yritysten kokemukset, ETLA, DP 994.