JÄTTEENPOLTTOA VAI EHKÄISYÄ JA KIERRÄTYSTÄ? Erja Heino Jätteen synnyn ehkäisy ja siihen vaikuttaminen Seminaari

SUOMEN JÄTTEET milj. tonnia SyntyyKierrätysPolttoKaatopaikka Tuotanto82,730,95,5 5,0 Rakentam.34,1 9,4024,4 Yhdyskunta 2,4 0,70,17 1,4 + yhdyskuntien jätevesilietteet 0,15 Yhteensä119,341,15,630,9 Lisäksi metsään risuja 21,6 ja maa-ainesten läjitys 19,0

TEOLLISUUDEN KAATOPAIKKAJÄTTEET – 60 % jätevesilietteitä, jotka soveltuvat hyvin biokaasutettavaksi – lähes viidennes voidaan polttaa teollisuuden omissa voimaloissa – lähes viidennes on kierrätyskelpoista – vain tonnia ei kelpaa muuhun hyödyntämiseen, palaa haitatta ja tuottaa energiaa – paljonko ehkäistävissä?

KAATOPAIKALLE YHDYSKUNTAJÄTETTÄ 1,455 MILJ.T. siitä 70 % kierrätys- tai uudelleenkäyttökelpoista – 40 % kompostoitavaa (keittiö-, puutarhajätettä, pehmopaperia) – 20 % kierrätyskelpoista paperia ja kuitupakkauksia – 3-4 % kierrätyskelpoista lasia – 3-4 % kierrätyskelpoista metallia – 2-3 % uudelleenkäytettävää tavaraa – noin 15 % vain kaatopaikalle kelpaavaa – 15 % eli tonnia palaa haitatta, tuottaa energiaa eikä kelpaa kierrätykseen

YHDYSKUNTAJÄTTEEN SKENAARIOT – TILASTOKESKUS: Yhdyskuntajätteen määrä laski ja on nyt lievässä nousussa Yhdyskuntajätteen määrän muutos on irronnut BKT:n muutoksesta – UUDENMAAN LIITON VAIHEKAAVASSA VIRHEELLINEN OLETUS: Yhdyskuntajätteen määrä kasvaa 80 % BKT:n kasvusta

RAKENNUSJÄTTEET – maa-aineksia 32,7 milj. tonnia – sekalaista rakennusjätettä 1,4 milj. tonnia, (korjaamisesta 0,8 ja purkamisesta 0,4) – kaatopaikoille arvioitu päätyvän 0,19 milj. tonnia polttokelpoista rakennusjätettä – Suuri osa maa-ainesten kaivamisesta ja siiirtämisestä vältettävissä – Rakennusosien ja -materiaalien uudelleenkäyttöön ohjaamista voitaisiin tehostaa mm. määräyksin ja neuvonnalla

Haitatta palavaa vähän kaatopaikoille Koko maassa päätyy tonnia haitatta palavaa, kierrätyskelvotonta kaatopaikoille Vuoden 2005 alussa Rinnakkaispolttoon yhteensä tonnia jätettä Massapolttoon tonnia

JÄTTEENPOLTTOKAPASITEETTIA LÄHES 0,5 MILJ. TONNIA – Olemassa oleva jätteenpolttokapasiteetti: Turku t. Anjalankoski Rauma Kauttua Tornio Kajaani? nyt kielletty, päästörajojen ylitys – Rakenteilla, ymp.lupa Kotka – Rakenteilla, ei lupaa Ekokem

POLTTOLAITOSKAPASITEETTIA SUUNNITTEILLA YLI 2 MILJ.T. – Lahti Energia – Kerava L&T – Turku, uusi – Oulunoin (HO kumosi luvan) – Pori – Pietarsaari/Kokkola KHO kumosi tarj.kilpailun – Pietarsaari ? – Hämeenkyrö (tarj.kilp.valitus) – Riihimäki – Lohja (YVA menossa) – Kuopio? – Jyväskylä?

Jätteen ehkäisy kannattaa Taloudellisesti: – säästöjä hankinnoissa, työssä, jätehuollossa Ilmastomielessä: – USAn ympäristövirasto: ehkäisy selvästi paras, muoveille jopa kaatopaikkasijoitus polttoa parempi khk-päästöjen suhteen GHGreport.html#sections Luonnonvarojen kulutuksen suhteen: – 90 % tuotteen elinkaaren aikaisesta luonnonvarojen kulutuksesta syntyy tuotteen elinkaaren alussa

Jätteenpolton ongelmia 1 Polttolaitos tarvitsee jätettä vuotta > sidotaan tietyn jätemäärän toimittamiseen yleensä 15 vuodeksi – Vie resurssit ja mahdollisuuden ehkäisyn ja kierrätyksen edistämiseltä – Kunnat/niiden jäteyhtiöt saavat määrätä jatkossa ehkä vain asumisen ja julkisen palvelun jätteistä – Polton kasvihuonekaasupäästöt isot, kierrätyksellä selvästi pienemmät, ehkäisy paras khk-päästöjen kannalta. – Muovin kierrätys paljon polttoa parempi (SYKE). Muoviraqaka-aineen reilu hinnan nousu lisännyt muovin kierrätyksen kannattavuutta, mutta jätteenpolton verottomuus ja polton tukeminen heikentää kierrätyksen kilpialukykyä.

Jätteenpolton ongelmia 2 Energiatehottomuus – Jätteenpolttolaitoksen energiahyötysuhde huono ja se tuottaa 80 % lämpöä, % sähköä – Lisälämmölle ai asutuskeskittymissä juuri tarvetta > syrjäyttää ekotehokasta sähkön ja lämmön yhteistuotantoa > puuttuva sähkö ostettava lauhdevoimaloilta > jäte- ja energiakustannukset nousevat – Pakko polttaa ympäri vuoden > ylimääräinen lämpö ajettava ympäristöön > tuotetun energian hyödyntäminen tehotonta

Jätteenpolton ongelmia 3 Löysät päästörajat asetuksessa ja löysät lupaehdot – Kaksien lupaehtojen ongelma: toiset ajalle, kun polttaa jätettä, toiset, kun polttaa muuta – YM:n mielestä tämä ei ole lainmukaista – Blanco-hakemuksillakin saa luvan: ei tietoa poltto- tai puhdistustekniikasta eikä poltettavasta jätteestä, mutta luvataan alittaa asetuksen päästörajat – BAT-tasoa ei vaadita poltto- tai puhdistustekniikalta – Poltettavaksi sallittu usein lähes mitä vain, tosin joissakin luvissa jo kierrätyskelpoisen polttokielto

EU edellyttää polttamista? Ei edellytä, vaan: pääosa biohajoavasta yhdyskuntajätteestä saatava pois kaatopaikoilta – Ensisijaisesti ehkäisyn, toissijaisesti kierrätyksen avulla – YTV:n alueella yhdyskuntien biojätteestä kierrätetään 40 %, Lahden seudulla puolet ja tätäkin mahdollista lisätä – Jätteiden synnyn ehkäisy vähentää biohajoavan jätteen syntyä esim. kaupoissa: tarjoukseen ennen eräpäivää + lahjoitukset – Kierrätystä lisättävissä kuormatarkastuksilla, palauttamalla lajiteltavaksi ja sakkomaksuilla – Mutta kierrätys lisääntyy reilusti vain, jos jätteenpoltollekin asetetaan jätevero

Yhdyskuntajätteen poltto kaatopaikkaongelmien ratkaisu? Yhdyskuntajäte 2 % kaikesta Suomessa syntyvästä jätteestä ja reilusti alle 10 % kaatopaikoille päätyvästä jätteestä Poltto muuttaa tonnia jätettä noin tonniksi ongelmallista tuhkaa Jokaisen poltettavan tuotteen tilalle valmistetaan uusi: tuotannon jätemäärä moninkertainen Kaatopaikkakaasuista saadaan jatkossa talteen ja hyödynnettäväksi 70 %. Jätteiden osuus khk- päästöistä pudonnut lähes neljäsosaan muutamassa vuodessa – nyt 1 %.

Ehkäisy on mahdollista Iso-Britanniassa Envirowisen avulla yritykset ehkäisseet jätteiden syntyä ja samalla aina saaneet kustannussäästöjä ( Suomessa rakennusliike Skanska pääsi parhaimmillaan 20 %:iin tavanomaisesta jätemäärästä ja säästi 1 % hankkeen kokonaiskustannuksista Belgiassa yhdyskuntajätteen määrä väheni 5 % vuosina : keinoina mm. ehkäisyn infokeskusja tehostettu neuvonta, 40 kierr.keskusta, resursseja uudelleenkäyt. tuotteiden hankintaan YTV:n Petra-jätevertailussa rohkaisevia tuloksia Uudelleenkäyttöjärjestelmien ansiosta Suomessa pakkausjätettä hiukan yli puolet EU-maiden keskimääräisestä pakkausjätteen määrästä

YTV ja jätteet 1 YTV:n käsittelyyn tulleen sekalaisen jätteen määrä laski vuosina yli viidenneksellä, nousi 2005 noin 6 %, mutta on edelleen alle vuoden 2000 tason Syinä YTV:n jätteiden synnyn ehkäisyn hankkeet, kirpputorit, kierrätyskeskukset, SER-vastaanotto ja muut vastaanottajat YTV:n tavoite mitätön: jätemäärä/asukas tai /työpaikka ei kasva, Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa sentään 1 % vähennys vuosittain YTV:n tavoitteena ohjata kaikki palava jäte isoon arinapolttolaitokseen huolimatta siitä, että lähes kaikki palava on kierrätyskelpoista

YTV ja jätteet 2 YTV:n alueelta kaatopaikalle tuli vuonna 2005 yhteensä tonnia sekajätettä, josta –Kierrätyskelpoista noin tonnia –Haitatta palavaa, energiaa tuottavaa, kierrätykseen kelpaamatonta noin –Ehkäistävissä olevaa? Polttosuunnitelma –Sekalaisen jätteen arinapolttolaitos Lohja, Ämmässuo + 3 muuta paikkaa pks:lla

YTV ja jätteen synnyn ehkäisy - max 1,5 % jse:yyn WastePrevKit /helmikuu J se:n työkalut yrityksille, opetukseen ja kotitalouksille –Petra-jätevertailu –Parhaan käytännön mallit yrityksille ja julkishallintoon –Materiaalitehokkuus yleissivistävään ja ammatilliseen opetukseen –Jse:n tietojärjestelmän kehittäminen