Päänsärky – ”kansantauti” * 70-95 % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Advertisements

Väestöstä on kärsinyt jossain vaiheessa päänsärystä
AIVOVERENKIERRON HÄIRIÖT
Uni ja vuorotyö Samira,Krista ja Sumaya
Liikunnan puute Runsas suolan käyttö Runsas alkoholin käyttö Stressi
Vireystilan säätely Ulkoiset tekijät Biologiset tekijät
Lasten ja nuorten päänsärky lisääntyy –miten ehkäistään?
Neurokirurgiaa.
Diabetes s. 65 –
Tules - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Migreeni LL Yrjö Seppä 11/2005.
Vaikuttavat suuresti väestön terveyteen s
Antti Itkonen, Elina Kilponen, Katri Keskinen, Timo Heiskanen
Osastonhoitaja Kirsi Salmén-Puumalainen
Mielenterveyden häiriöt
Sairasteluiden välttäminen
PAHOINVOINTI JA OKSENTAMINEN
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Allergiat.
Allergiat.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonisairaudet
Sydän- ja verisuonitaudit
Diabetes.
Hypoglykemia eli alhainen verensokeri
Paniikkihäiriö.
Verenpainentauti & Sepelvaltimotauti & Sydäninfarkti
Bulimia ja laktoosi-intoleranssi
ADDIKTIO ELI RIIPPUVUUS
Sydän- ja verisuonitaudit
Verensokerin (glukoosin) viitearvot – plasmasta
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
LÄÄKKEIDEN HAITTAVAIKUTUKSET. osa ennakoitavissa – perustuu lääkkeen tunnettuun vaikutusmekanismiin osa odottamattomia – lääkevalmisteen aiheuttama haittavaikutus,
DEMENTIA  Dementia on tila, jossa ihmisen älylliset toiminnat ja aivotoiminta heikkenee rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään.  Dementia voi olla.
Stressin kahdet kasvot. Stressi … f - p - s oireina ilmenevä häiriötila, joka johtuu yksilön kokemuksesta, ettei hän kykene selviytymään häneen kohdistuvista.
Diabetes. Mitä diabetes on? ▪ Diabetes on sokeriaineenvaihdunnan sairaus. ▪ Diabetes johtuu insuliinin tuotannon vähenemisestä tai sen lakkaamisesta haimassa.
Henkisen hyvinvoinnin häiriöt 1,5 % väestöstä sairastuu vuosittain 20% suomalaisista sairastaa jotain mielenterveyden häiriötä Sukupuolierot melko suuret.
Masennus eli pitkäkestoinen masentunut mieliala. Masennuksen yleisyys Joka viides suomalainen kärsii masennuksesta jossain vaiheessa elämäänsä Yli puolet.
Muistisairaudet dementia ja Alzheimer. Miten syntyy ja mitkä tekijät vaikuttavat? Dementian yleisin syy on alzheimerin tauti (yli 50%) tai vaskulaarinen.
Kuume ja Flunssa. Kuume Kuume on tavallien oire monissa virusten ja bakteerien aiheuttamissa sairauksissa. Tulehdussairauksille on tyypillistä että kuume.
Muistihäiriöt Hilla ja Kati. Muistihäiriöt Muistihäiriöt voivat olla hetkellisiä ja lieviä muistivaikeuksia tai vaikeita ja pitkäkestoisia häiriöitä.
Keuhkokuume ja virtsatieinfektio
62. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet
KIVUN LÄÄKEHOITO Ritva Räisänen.
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Aivoverenkierron häiriöt (AVH)
Lääkekorvausoikeudet
Epilepsia.
Tuki- ja liikuntaelinsairudet
7 Itsehoito ja hätäensiapu
Marjo Eronen, SPR, ensiavun ja terveystiedon kouluttaja
Kohonnut verenpaine.
14 Masennus on yleisin mielialahäiriö
Riippuvuudet.
Verensokerin säätely Veren glukoosi on pääasiallinen solujen energianlähde Elimistömme pyrkii pitämään verensokerin mahdollisimman tasaisena Säätely tapahtuu.
Alkoholiriippuvuuden kehittyminen ja hoito
Tuki-ja liikuntaelinten sairaudet
Kuume ja flunssa Mika ja Eerik.
Päänsärky – ”kansantauti” % / 20-45v
Onko meillä syytä olla huolissaan?
Pääkipu Pääkipua ilmenee kaikilla ihmisillä jossain vaiheessa elämää ja se on hyvin yksilöllistä. Päänkivun syitä ja muotoja on erilaisia. Yleisimmät.
Valtimonkovetustauti eli ateroskleroosi
Kansantaudit Suomessa
Kivunhoito ja Kipulääkkeet
Stressin kahdet kasvot
Aivoverenkiertohäiriöt AVH
Esityksen transkriptio:

Päänsärky – ”kansantauti” * % / 20-45v. / naiset / vähenee iän myötä A. Varsinaiset sairaudet: Jännityspäänsärky, 30-78% < lihasjännitys, yksipuoliset työasennot, liikunnan puute, stressi, masennus... < särkylääkepäänsärky Migreeni, 17% naisista ja 10% miehistä < geneettinen alttius ja ympäristötekijät esim. stressi – hormonitasapaino – verensokerin lasku... a) tavallinen, auraton migreeni b) aurallinen, ennakko-oireinen migreeni Sarjoittainen päänsärky, Hortonin oireyhtymä, harvinainen, miehillä enemmän voimakkaat kipukohtaukset sarjoissa, toispuoleinen, silmien ympärillä: luomiturvotus tai roikkuminen, pieni mustuainen, hikoilu, silmien verestys / vetisyys – nenän tukkoisuus / vuotaminen + levottomuus ja ahdistus Krooninen kohtauksittainen päänsärky B. Toissijainen päänsärky: Aivojen toimintaan liittyvä (aivokasvain, -verenvuoto, -verenkiertohäiriöt, aivo-selkäydinnesteen kulun häiriöt, korkea verenpaine, kohonnut kallonsisäinen paine, verensokeri, hapenpuute) Ulkoinen laukaisija (vamma, tulehdus, vieroitus, riippuvuus) Kallon rakenteisiin liittyvä (korvat, silmät, poskiontelot, hampaat, purenta, kasvojen hermosärky)

Päänsärky Mistä päänsärky voi johtua?  Huono työasento? Lihaskireys?  Psyykkiset syyt - tapahtunut jotakin epätavallista?  Syöminen/juominen?  Huono sisäilma? Ulkoilun puute?  Valvominen? Huonosti nukuttu yö?  Flunssa, poskiontelotulehdus  Tv, tietokone?  Silmäongelmat, näön heikkeneminen  Kuukautiset, raskaus (hormonit)  Purentaongelmat  Aivokalvontulehdus, aivoverenvuoto, aivokasvain (verisuonet, luukalvot, hermot)  Homemyrkyt  Rasitus (liikunta, yskiminen, seksi…) Itsehoito Hieronta – liikunta – lämpö – rentoutus – silmälasit – ruokailu – nukkuminen – lepo - tulehduskipulääke… Milloin lääkäriin?  Jatkuu pitkään / esiintyy toistuvasti  Purennasta johtuva päänsärky (hammaslääkäri)  Näön heikkeneminen (silmälääkäri)  Liittyy muita oireita: -tajunnan häiriöt -niskajäykkyys -näkö-, kuulo- tai tasapainohäiriöt -kuume, krampit  Migreeniin viittaavat oireet: -pahoinvointi ja oksentelu, valonarkuus -särky alkaa öisin -rasitus pahentaa särkyä -nopeasti alkava, kova särky -pään alueen tapaturma -luonne muuttuu

MigreenisärkyJännityspäänsärky Kestotunteja - vuorokausiaVuorokausia - viikkoja Alkuusein aamupainotteinenusein pahenee iltaa kohti Säryn luonnevoimakasta, usein sykkivää Jatkuvampaa, epämääräisempää, harvoin voimakasta Liikkuminentavallisesti pahentaaei yleensä pahenna Työntekousein estyyharvoin estää Toispuoleisuustavallistaharvinaisempaa Edeltävät oireetusein, mm näköhäiriötei erityistä Liitännäisoireet ääni- ja valonarkuus, pahoinvointi, oksentelu huimaus, niskaoireet, alavire Särkyä laukaisevat ja ylläpitävät tekijät alkoholi, saunominen, syömättömyys, vuorokausirytmin muutokset, kirkasvalo, hajuärsykkeet, estrogeenipillerit, hormonaaliset tekijät, tietyt ruoka-aineet liiallinen särkylääkkeiden käyttö, stressi, huonot työasennot, jännitys, masennus Sukuhistorialähisukulaisilla useinei suvuittain