ATT-seminaari KOKONAISKUVA AVOIMEN TIETEEN JA TUTKIMUKSEN PALVELUISTA JA TUTKIMUSPROSESSIN AVOIMUUDESTA Erja Heikkinen Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa

ATT-seminaari klo 10: : Seminaarin avaus: avoin tiede tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden edistämisessä –Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö klo 11: : Avoimuus tutkimusprosessissa –Tuuli Toivonen, Helsingin yliopisto klo 11:30-12:15: Avoimen tieteen ja tutkimuksen kokonaiskuvan hahmottaminen –Mika Karjalainen, Silver Planet Oy klo 12:15-13:00: buffet-lounas klo 13: : Avoimen tieteen palvelut –Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto klo 13: : Yhteentoimivuuden edistäminen –Suvi Remes, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy klo 14: : Arkkitehtuurityön hyödyntämisen mahdollisuuksia –Anne Sunikka, Aalto-yliopisto

Avoin tiede ja tutkimus -hanke (ATT) OKM vauhdittaa tiedon saatavuutta ja avointa tiedettä Avoimen tieteen ja tutkimuksen hankkeella (ATT) Tahtotila: Suomen tutkimusjärjestelmän kilpailukyvyn ja laadun nostaminen Tieteen ja tutkimuksen luotettavuus, avoimuus sekä yhteiskunnallinen ja sosiaalinen vaikuttavuus kasvavat Edellytys: tutkijat tietävät ja omaksuvat tutkimustulosten avoimuuden toimintatavat Huolehditaan myös innovaatiojärjestelmän kyvystä hyödyntää avointa tietoa ja tutkimusta Tavoite: vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee johtavaksi maaksi tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa

ATT:n toimintaperiaatteet -Avoin toimintamalli -Yhteisiä ja integroituja palveluita ja infrastruktuureja -Ratkaisuja yhdessä tunnistettuihin ongelmiin -Keskitetty rahoitus siemenrahana -Sekä yksilöillä että organisaatioilla on vastuunsa -Kansallinen ja kansainvälinen toiminta -Pitkäjänteinen ja seurattu kehitys

Avoimuus etenee kansainvälisesti Hyötyjä: -Tieteellinen toimintamalli edistyy -Tutkimustiedon vahvistaminen ja todentaminen nopeutuu -Taloudellinen ja sosiaalinen vaikuttavuus kasvaa -Tutkimuksen tehokkuus kasvaa (jo tuotettuja aineistoja ja menetelmiä voi hyödyntää, prosessit täsmentyvät)

Uhat avoimuuden etenemiselle 2016 Tutkimustiedon laatu ei parane riittävän nopeasti –toistettavuutta ei huomioida –paineet tuloksien tuottamisessa heikentävät laatua Avoimuuden mahdollisuuksia ei hyödynnetä Ymmärrys kustannuksista ei ole realistinen Epäselvyydet roolituksessa ja työnjaossa Avoimuutta ei viedä käytäntöihin –organisaatiot eivät tue avoimuuteen liittyvän osaamisen muodostumista

Kun olosuhteet ovat otolliset, luova oivaltaminen on helpompaa Miksi arkkitehtuuri: Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri luo kokonaiskuvan tutkimuksen pääprosesseista ja näitä tukevista palveluista Ohjauksen näkökulma: Kokonaiskuva ohjaa kansallisesti tieteen ja tutkimuksen tietojen ja palvelujen avoimuuden periaatteita, tietojenvaihtoa sekä palveluiden kehittämistä Tiedekiihdytin: Mahdollistaa nykyisen tutkimusprosessin kaikkien vaiheiden avoimuuden, voi kiihdyttää tieteen tekemistä ja samalla mahdollistaa uudenlaisen, ketterämmän ja yhteisöllisemmän tavan tehdä tutkimusta

Kokonaiskuva ohjauksen näkökulmasta Yhteinen ymmärrys: tutkimusten tuotosten arvon muodostuminen, tärkeimmistä kehityskohteista yhdessä sopiminen sekä rahoituksen ja resurssien kohdentaminen Selkeä roolitus ja työnjako edistää toiminnan sujuvuutta –Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset –Kirjastot –Arkistot –Tutkimusinfrastruktuurit –Muut julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat Luodaan edellytyksiä avoimuuden mahdollisuuksien hyödyntämiseen Prosessien sujuvuus ja modernisointi: esim. arkipäivän rutiinityö voi vähentyä avoimuuden myötä

Etenemisen OKM-toimet Avataan avoimuuden merkitystä osana tutkimuksen prosessia Toimijakohtaisia viestejä: tutkijat, tutkimuksen rahoittajat, tutkimusorganisaatioiden johto, tutkimushallinto, tutkimusorganisaatioiden tietohallinto –miten voi lähteä avoimeen tutkimukseen mukaan –mikä viitearkkitehtuuri on ja mitä se sisältää –miten viitearkkitehtuuria voi hyödyntää –miten varmistaa yhteentoimivuus, miten olla arkkitehtuurin mukainen –miten viitearkkitehtuuria jatkokehitetään kohti konkreettisia avointa tutkimusta tukevia palveluja, mikä toimijan rooli on tässä Tietoa arkkitehtuurista: –Oma sivu: avointiede.fi/viitearkkitehtuuri Valmis materiaalipaketti saatavilla –Modulaarisia sisältökokonaisuuksia paketeiksi Valmiit toukokuussa 2016

ATT-tiekartan toteutuksessa auttavat vahvuudet Osaamispohja, mukaan lukien laaja TKI-henkilöstö (myös kansainvälisesti verraten) Suomi on kärkimaita tutkimus- ja kehitystoimintaan panostamisessa ja innovoinnissa - edelleen Tieteen ja tutkimuksen vaatima infrastruktuuri on arvioitu laadukkaaksi monella mittarilla Tasa-arvoisuuteen pyrkivä tutkijoiden toimintaympäristö Suomessa arvostetaan tiedettä ja tutkimusta ja ollaan kiinnostuneita tutkimustuloksista Tutkimuslaitosten ja yliopistojen kattava verkosto ja tiivistyvä yhteistyö Suomalainen kirjastoverkko on yhteiskunnallisesti vaikuttava ja tieteelliset kirjastot ovat aktiivisia tapahtumajärjestäjiä Avoimuuteen tieteessä ja tutkimuksessa voidaan Suomessa harpata kansallisena yhteistyönä – ei onnistu kaikissa maissa

Seuraa, vaikuta, osallistu ja kommentoi ATT-hanketta Tietoa ATT-hankkeesta – –Facebook: facebook.com/avointiede Avoimen tieteen ja tutkimuksen viitearkkitehtuuri – Ota yhteyttä

ATT-tiekartan visio vuonna 2017 Tieteen ja tutkimuksen perusolemuksen vahvistaminen Avoimuuteen liittyvän osaamisen vahvistaminen Tutkimuspro- sessin kestävän perustan vahvistaminen Tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kasvattaminen Visio 2017: Tutkimuksen avoimuudella yllättäviä löytöjä ja luovaa oivaltamista

ATT-seminaari klo 10: : Seminaarin avaus: avoin tiede tutkimuksen laadun ja vaikuttavuuden edistämisessä –Erja Heikkinen, opetus- ja kulttuuriministeriö klo 11: : Avoimuus tutkimusprosessissa –Tuuli Toivonen, Helsingin yliopisto klo 11:30-12:15: Avoimen tieteen ja tutkimuksen kokonaiskuvan hahmottaminen –Mika Karjalainen, Silver Planet Oy klo 12:15-13:00: buffet-lounas klo 13: : Avoimen tieteen palvelut –Ville Tenhunen, Helsingin yliopisto klo 13: : Yhteentoimivuuden edistäminen –Suvi Remes, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy klo 14: : Arkkitehtuurityön hyödyntämisen mahdollisuuksia –Anne Sunikka, Aalto-yliopisto