KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer. TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata)

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
evoluutio Perinnöllinen muuntelu Luonnon valinta
Advertisements

Eläinten yhteiset ominaisuudet
Sinisorsa Sinisorsan tieteellinen nimi Anas platyrhynchos merkitsee leveänokkaista ankkaa. Sinisorsan kesytetty muoto on ankka.
Simpukat, kotilot ja mustekalat
(alces alces) By Juha-Pekka Tervonen
Lajintuntemus.
Sademetsä.
Rantavedessä riittää vilinää
ORAVA.
NAALI Kettua muistuttava koiraeläin Valkoinen ja tuuhea karvapeite
EVOLUUTIOTUTKIMUKSESSA sivut
Karhu on euroopan suurin petoeläin
Ilves TUNTOMERKIT Ilves on Suomen luonnon ainut kissaeläin.
Tyypillistä kasveille:
Lauri Jämsèn Henri Härme Joona Siren Joni Munukka
Kissa Kissa on helppohoitoinen kotieläin. Kissaa voi silittää.
ISOPANDA.
JÄÄKARHU Ursus maritimus.
Komodonvaraani Varanus komodoensis.
Koralliriutta.
Isokoskelo.
5. Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen
Puuleopard i Stiina Salminen 1A Parolan lukio Biologian kurssi Neofelis nebulosa.
KURKI. TUNTOMERKIT KURJEN VARTALO ON PÄÄOSIN VAALEANHARMAA. SILLÄ ON MUSTA PÄÄ KAULAN YLÄOSA SEKÄ VALKOINEN POSKI. TAKARAIVOLLA KURJELLA ON PUNAINEN PALJAS.
Panthera tigris corbetti
Isopanda Ailuropoda melanoleuca.  Läheisin sukulainen on silmälasikarhu.  Tarkasta taksonomisesta luokittelusta väiteltiin vuosikymmeniä, sillä sekä.
Villihevonen. Luokittelu Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset.
LEIJONA Panthera leo. LEIJONAN LUOKITTELU Domeeni: Aitotumaiset Eucarya Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata Alajakso: Selkärankaiset.
Kunta: eläinkunta (Animalia) Pääjakso: selkäjänteiset (Chordata) Luokka: nisäkkäät (Mammalia) Lahko: petoeläimet (Carnivora) Heimo: koiraeläimet (Canidae)
Hyttynen pituus: aikuinen: 4-10 mm, toukka: 7-8 mm Ravinto: koiraat eivät syö, naarailla lintujen ja nisäkkäiden veri Hyttysen toukkia veden pintakalvoon.
Eliömaailman luokittelu jäsentää elämän monimuotoisuutta
Luokittelu Kunta: Eläinkunta Animalia Pääjakso: Nilviäiset Mollusca Luokka: Simpukka Bivalvia Lahko: Unionoida Heimo: Jokihelmisimpukat Margaritiferidae.
Amanda Heiskanen 1A Parola lukio Biologia kurssi
 MARJAT, HYÖNTEISET, VILJA, HUNAJA JA KALA.  karhu syö myös lihaa.
Hämeenkylmänkukka Pulsatilla patens.
TYÖRYHMÄ HILMA ILONA SAKU
on vaikutusvaltaisin suomalainen eläinoikeusjärjestö
Liito-orava pteromys volans
7. Kalat 7. BIOLOGIA.
VARSIEVÄKALA Coelacanthiformes.
ORANKI (Pongo).
9.1 Vesilintujen rakenne ja elintavat
MONIMUOTOISUUS.
Bonobo pan paniscus.
Kalastus.
Keltasirkku.
Aasiannorsu Elephas maximus Siina Lehtinen 1A.
Vompatti E-P Tarvainen.
Phoca hispida saimensis
Kanahaukka.
Lumileopardi Tessa-Liida Halmesaari.
Isopanda.
kettu Elintavat . Kettu on lauma eläin. . Se liikkuu hämärällä.
Saukko Saukko on näädän sukulainen,mutta harvinaisempi rantojen asukki
Elämän kehitysvaiheita s. 102 – 132
Tavi.
Eliöiden luokittelu =>Samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä =>lajit => suvut => heimot => lahkot.
Kotihiiri
Vesivoima.
9.2 Vesilintujen lisääntyminen
Sinisorsa.
VALKOHÄNTÄPEURA.
Saimaannorppa.
Riekko.
Otsonikerros vahvistunut riittävästi => elämä siirtyy maalle!
Karjalan Punainen kirja
I Biologia – elämän tiede
12. Luonnonvalinta.
1. MAA – elämän planeetta 7. BIOLOGIA.
Vahingonvaaraselvitykset
Esityksen transkriptio:

KIINANJOKIDELFIINI Lipotes vexillifer

TIETEELLINEN LUOKITTELU DOMEENI: Aitotumaiset (Eucarya) KUNTA: Eläinkunta (Animalia) PÄÄJAKSO: Selkäjänteiset (Chordata) ALAJAKSO: Selkärankaiset (Vertebrata) LUOKKA: Nisäkkäät (Mammalia) ALALUOKKA: Theria OSALUOKKA: Istukkanisäkkäät (Eutheria) LAHKO: Valaat (Cetacea) ALALAHKO: Hammasvalaat (Odontoceti) HEIMO: Iniidae SUKU: Lipotes LAJI: Vexillifer

UHANALAISUUSLUOKKA CR: Äärimmäisen uhanalainen (jotkut kuitenkin katsovat lajin kuolleen sukupuuttoon, koska tutkijat eivät onnistuneet löytämään laskennassa ainuttakaan yksilöä)

SYYT KANNAN TAANTUMISEEN Salametsästys Jokiin viritettävät verkot ja kalastus Elinympäristön muuttuminen Kolmen rotkon padon takia (rakennettiin vesivoimalaa varten) Törmäykset veneiden ja laivojen kanssa Saasteet

KOKO JA ULKONÄKÖ Painaa noin 125–230 kg (joidenkin lähteiden mukaan enimmäispaino vain 160 kg) Uroksien pituus jopa 2,5 m, naaraiden 2,3 m Yläpuolelta siniharmaa ja alapuolelta valkoharmaa Pitkä ja kapea nokka

Kiinanjokidelfiinin koko verrattuna keskivertoihmiseen

RAVINTO ESIINTYMISALUE Alle 6,5 cm leveät makean veden kalat Esiintyy/esiintyi Kiinan Jangtsejoen syvemmissä osissa Ovat tulleet matalammalle ainoastaan pyydystämään ravintoa Eivät ole levinneet muille alueille Kiinanjokidelfiiniä on kuitenkin yritetty pelastaa siirtämällä niitä läheiseen järveen

LISÄÄNTYMINEN EVOLUUTIO Naaras saavuttaa sukukypsyyden n. kuuden ja uros neljän vuoden iässä Tiineys kestää n kk Naaraat saavat n. kahden vuoden välein yhden jälkeläisen kerrallaan Fossiilien mukaan delfiini esiintyi ensimmäistä kertaa 25 miljoonaa vuotta sitten Siirtyivät Tyynestämerestä Jangtsejokeen 20 miljoonaa vuotta sitten

KÄYTTÄYTYMINEN Sosiaalisia eläimiä, elävät pienissä 3-4 yksilön ryhmissä, ryhmät saattavat muodostaa 9-16 yksilön joukkoja Hakevat ravintoa päivisin ja lepäävät öisin hiljaa virtaavissa kohdissa Vaaran uhatessa saattavat paeta 60 km/h nopeudella, liikkuvat useimmiten km/h Heikko näkö, osa lähes täysin sokeita Käyttää pääosin kaikuluotausta suunnistaessaan VIDEO

LÄHTEET Wikipedia, vapaa tietosanakirja Kiinanjokidelfiini [WWW-dokumentti]. Saatavissa: ). Baiji [WWW-dokumentti]. Saatavissa: ). Kolmen rotkon pato [WWW-dokumentti]. Saatavissa: ). Jangtse [WWW-dokumentti]. Saatavissa: ). Kuvat: Status_iucn3.1_CR_fi.svg.png Baiji_size.svg.png Video: