Sisäelimet Taina Perkiö 2015 Lähde: Eläinten lääkintä ja hoito -kösikirja eläintenhoitajille Toim. Sirkkola, Tauriainen, OPH Sisäelimet
Avaus aloitetaan
Rotan sisäelimet Lever Magsäck Tunntarm Blindtarm Tjocktarm Urinblåsa Testikel Prostata Anus
Käärmeen ruumiinavaus
Käärmeen henki- ja ruokatorvi
Rotan henkitorvi ja keuhkot
Rotan ruokatorvi ja mahalaukku
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Liver Gallbladder (Common) duct
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Ruuansulatuksen edistäminen Sappineste Suolen ravintorasvojen pilkkoutuminen ja imeytyminen mahdollista Käärmeen sappirakko (Esim. rotalla ei ole sappirakkoa)
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Osallistuminen aineenvaihduntaan Hiilihydraatista glukoosia, varastoi sen glykogeeninä ja vapauttaa sitä tarvittaessa Rasvojen muuttaminen toivottuihin muotoihin Proteiinista aminohappoja ja entsyymejä Valmistaa ja muuntaa nukleotideja, DNA, RNA (voit selvittää proteiinisynteesin, eli proteiinin valmistamisen)
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Valmistaa kuona-aineita Vieraat, myrkylliset aineet vesiliukoisiksi → munuaisten kautta pois Tuottaa virtsa-ainetta → typpiyhdisteet munuaisten kautta pois Hormonien poistaminen, muuntamalla toisiksi yhdisteiksi
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Osallistuu puolustusmekanismeihin Tuottaa vasta-aineita Syöjäsoluja (bakteerien, virusten, vanhojen punasolujen yms. tuhoaminen) https://www.youtube.com/watch?v=S81_29U4-8Q
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Osallistuu veren muodostumiseen Tuottaa verisoluja Tuottaa hyytymistekijöitä Tuottaa plasmavalkuaista
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Toimii varastona Veri Sokeri (glykogeeni) Proteiini Vitamiinit (A, D, E, K ja B₁₂) Rauta, kupari, sinkki, mangaani
Maksa, sappitiehyet, sappirakko Tuottaa lämpöä
Maksaongelmia Synnynnäinen maksashuntti Rappeutumat Veri ei vie ravinteita maksaan vaan ohi Rappeutumat Rasvamaksa – väärä ruokinta Puutokset Myrkytykset – homeet, kupari (lammas, Bedlingtonin terrieri)
Maksaongelmia Tulehdukset Loiset, virukset, bakteerit (sukkulamadot, maksamadot, ekinokokki) bilirubiini aiheuttaa keltaisuutta
Kuningasboan maksassa epänormaaliutta
Maksaongelmia Maksakirroosi Kudokset kovettuu (sidekudosta) Leptospiroosi – koira FIP – kissa Salmonelloosi BVD (tarttuva virusripuli) – nauta MHV – hiiri Home- ja sienimyrkyt Diabetes mellitus ”kerääntymissairaudet”
Perna Spleen Ilman pernaa voi selvitä
Käärmeen sappirakko, perna ja haima
Perna Muodostaa vasta-aineita (immuunipuolustus) Muodostaa valkosoluja Imusolut ja niiden aktivointi Vasta-aineet Muodostaa valkosoluja Hajottaa vanhoja punasoluja Verivarasto, hemoglobiinin raudan varastointi
Maksa Mahalaukku Haima Perna (pienin pyöreä) Sappirakko (kellertävä)
Haima Pancreas
Haima Muodostaa entsyymejä Ravintoaineiden pilkkominen valkuaisaineista polypeptidejä ja aminohappoja → tärkkelyksestä maltoosia (amylaasi) → rasvoista rasvahappoja (lipaasi) (Haiman ruuansulatusnesteet neutraloivat ohutsuolen sisältöä)
Haima Langerhansin saarekkeet Veren sokerin säätely A-solut → Glykogeenistä (varastohiilihydraatti) glukoosia (rypälesokeri, verensokeri) B-solut → Glukoosin hajoaminen, muuttaminen glykogeeniksi ja rasvaksi (insuliini) Glukoosi (rypälesokeri) + fruktoosi (hedelmäsokeri) = sakkaroosi (ruokosokeri) Glukoosi + galaktoosi = laktoosi (maitosokeri) Glukoosi + glukoosi = maltoosi (mallassokeri)
Haimaongelmia Akuutti haimatulehdus Krooninen tulehdus → ei tuoteta ruuansulatusentsyymejä → ravinto ei imeydy →nälkä, syö paljon, kakkii paljon, laihtuu, kova kipu Krooninen tulehdus
Haimaongelmia Periytyvä haiman toimintahäiriö Surkastumat Kasvaimet Koirilla tavallisimmin (saksanpaimenkoira, resessiivisesti periytyvä) Surkastumat Kasvaimet Vaikutus sen mukaan, mitä solukkoa kasvain on Leviää usein koko haimaan Saarekesoluissa voi aiheuttaa sokeritaudin
Munuaiset Kidneys Munuaiset + virtsanjohtimet + virtsarakko + virtsaputki = virtsaelimet
Munuaiset Parillinen elin Alla sydän ja toinen munuainen
Käärmeen munuainen
Käärmeen sappirakko ja munuainen, sekä suolta
Munuaiset Poistavat typpiaineenvaihdunnan jätteitä epäorgaanisia suoloja Vettä hyödyttömiä ja myrkyllisiä aineita kuona-aineet virtsa-aine virtsahappo (linnut, matelijat)
Munuaiset Miltä normaali virtsa näyttää, mille se haisee? Hevonen – sakeaa (C₂CO₃, kalsiumkarbonaatti) https://www.youtube.com/watch?v=nKT-cocPU1U Nauta – kirkkaampaa https://www.youtube.com/watch?v=tkOsgXHUGs0 Petoeläin – ammoniakin haju, kun virtsaa seisottaa, tai se on väkevää Petoeläin, sika – vaalean kellertävää, punaisen-oranssin sävyistäkin voi olla Kasvinsyöjien virtsa tummuu seistessä
Virtsaelinongelmia Munuaistulehdus Bakteerit verestä tai virtsateistä Vaikea löytää, selkäkipu oireena, näytteet verestä, virtsasta
Virtsatieongelmia Virtsakiteet, virtsakivet Väärä ruokinta Liikaa väkirehua – pukki, pässi Liikaa valkuaista – kissa, koira Krooninen virtsatietulehdus - hevonen Sakkaantuu, tiivistyy + kivennäisaineet Tiheä virtsaaminen Voi jumittua virtsaputkeen (uros, eturauhasen kohta ahdas!) https://www.youtube.com/watch?v=MiwPqQlvEPI
Virtsatieongelmia Munuaiskasvaimet Virtsateiden kasvaimet Yleensä etäpesäkkeitä Kuona-aineet alkaa kertyä kehoon Virtsateiden kasvaimet Näkyy sakkana, bakteerit lisääntyy
Lisämunuaiset Ydin Tuottaa adrenaliinia, noradrenaliinia Verenpaineen säätely Supistavat, laajentavat verisuonia, vaikutus sydämen toimintaan Vaaratilanteisiin valmistautuminen Rauhoitusaine ei aina auta, jos eläin on säikähtänyt / suuttunut
Lisämunuaiset Kuorikerros Kortikoidituotanto + muita steroidihormoneja Säätelee elimistön suola- ja nestetasapainoa
Lisämunuaisongelmia Kasvain – Cushingintauti https://www.youtube.com/watch?v=Iq5_5zdw9S8 Cushingin syndrooma – kudos lisääntyy muista syistä Kortikoidien tuotannon lisääntyminen Lihaskudos surkastuu, vatsalihas myös – roikkuva maha tyypillistä (+muitakin oireita) Addisonin tauti Kortikoidien vajaatuotto
Lisämunuaisten ja haiman sijaitseminen linnulla
Lopetettu viiriäinen, juuttunut muna
Rotan umpisuoli
Rotan paksusuoli
Kotiläksyt Selvitä sokeritauti esim. koiralla (s.84) https://www.youtube.com/watch?v=6ruqP2aUxZ8 diabetes in english Listaa lihomisen syitä! (s.88-89)
Rotan elimiä vielä