Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin 1800-1900 lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
WCDMA Anssi Kukkonen Tarja Kettunen. •ITU aloitti IMT-2000 projektin v. 1992, jolla WCDMA valittiin UMTS:n radiojärjestelmäksi •IMT-2000 koostuu joukosta.
Advertisements

Virheen havaitseminen ja korjaus
Tiedonsiirronperusteet
Sähköposti: S Teletekniikan perusteet Luento Signaalinkäsittelyllä kapasiteettia johtoon ja ilmaan Signaalinkäsittelyn.
ZigBee 2008 Huhtala, Järvelä. Esityksen rakenne Työn tavoitteet Perustietoutta IEEE standardi ZigBee-protokolla Käyttökohteet Toteutus.
Anne Hietaharju Pia Aaltonen TK1-1
Siirtotiet (Siirtomedia)
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
JOHDANTO VIRHEENKORJAAVAAN KOODAUKSEEN ─ KANAVAKOODAUSMENETELMÄT
JATKUVAN AWGN-KANAVAN KAPASITEETTI — SHANNON-HARTLEY -LAKI
TURBOKOODAUS.
FLAT FADING -KANAVAT.
RADIOKANAVAT.
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 27 1 (12) KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO.
MONITIE-ETENEMISEN AIHEUTTAMA HÄIRIÖ
Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Timo Mynttinen1 Yhdistetty M-ary ASK ja M-ary PSK Tähän asti on kerrallaan käytetty yksinomaan joko amplitudia, taajuutta.
M-ary Phase Shift Keying Timo Mynttinen1 M-ary Phase Shift Keying M-ary FSK:ssa huomattiin, että on mahdollista lähettää kaksi tai useampi symbolitila.
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Tietoliikennetekniikka II AKari KärkkäinenOsa 24 1 (10) LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU.
KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA
Luku 2 – Tietoliikenteen tekniikka
Murphy ja TLT eli mitä kaikkea voi mennä pieleen tiedonsiirron eri vaiheissa?
FSK-Frequency Shift Keying
SOLUKKORADIOJÄRJESTELMÄT
Lähettimet ja vastaanottimet
Wireless Local Area Network
WLAN Authors: Tuomas Leppänen e Kari-Pekka Luoma e Jari Matikainen e
Opetussuunnitelmaviestintä Merkki ja merkitys - Viestinnän yleinen teoria Jukka Savilampi 2005.
Virheenpaljastus- ja korjauskoodit tMyn1 Virheenpaljastus- ja korjauskoodit Virheen havaitseminen Tässä vaaditaan ainoastaan se, että pystytään toteamaan.
Wireless ATM, IEEE Standard, HIPERACCESS -Mikko Pehkonen.
Introduction to Hybrid Wireless Networks & Hybrid Wireless Network Architectures Markus Runonen
Langatomat verkot Johdanto. Mobiiliverkkojen evoluutio 1G NMT (Nordic Mobile Telephone) NMT 450 vuonna 1981 NMT 900 vuonna 1986 AMPS (Advanced Mobile.
Langattomat lähiverkot Janne Suominen. Sisältö Yleistä IEEE ETSI Fyysinen kerros MAC-kerros Langattomien lähiverkkojen tyypit.
Sähköjohtojen käyttö tietoliikenteessä
Langattomat lähiverkot
Luku 2 Pakettiradioverkot Eeva Ahonen Historiaa Infrastruktuurittoman verkon hyvät puolet havaittiin 1970-luvulla DARPA:n (Defence Advanced.
Kiikuista jatkoa.
Personal Area Networks Lähiverkot erikoistyökurssi Lassi Romanainen.
HomePNA -Mikko Pehkonen, Tite4. Sisältö Yleistä Käytäntö Spesifikaatiot Tiedonsiirto Ongelmia Tilanne Suomessa Case Lappeenranta Johtopäätökset.
CT30A LÄHIVERKOT - ERIKOISTYÖKURSSI WLAN Linux-työ Susanna Osola
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
Langattoman systeemin arkkitehtuuri. Connectivity SW OSI-mallin esitystaso Miten voit kannettavalla laitteella ajaa ohjelman jossain kaukana lankaverkossa.
Radiojärjestelmät. Yhteisiä ominaisuuksia Tekniikat liikkuvuuden hallintaan Vuoronvaraus Menetelmät radiotiellä Tietoturvaratkaisut Toteutus ja standardit.
Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi.
Edellisen kerran yhteenveto: IAPP (Inter Access Point Protocol) –Announce protokolla kertoo välittää verkon tukiasemille kaikkialla tarvittavan tiedon.
Radioliikenne. Historiaa Radion historia (Wikipedia)Radion historia (Wikipedia) Merkittävät pioneerit –Michael Faraday ( ), elektromagneettinen.
Lähettimet ja vastaanottimet OH3TR:n radioamatöörikurssi.
SYMBOLIVIRHETODENNÄKÖISYYDESTÄ BITTIVIRHETODENNÄKÖISYYTEEN
Amplitudimodulaatio Amplitudimodulaatiossa moduloiva signaali muuttaa kantoaallon voimakkuutta eli amplitudia. Kantoaallon taajuus pysyy koko ajan samana.
Tiedonsiirtotekniikka 2
INFORMAATIOTEORIA & KOODAUS TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
BINÄÄRISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Edellisen kerran yhteenveto

Logical Link Control (LLC)
Ryhmätyö / kotitehtävä
Siirtorekisterin toteutus Javalla
Signaalinkäsittelymenetelmät / Kari Jyrkkä
Seminaarien yhteenveto
Signaalinkäsittelyn sovellukset
Edellisen kerran yhteenveto
Edellisen kerran yhteenveto
4. MAC-alikerros yleislähetys (broadcast)
Edellisen kerran yhteenveto: MAC frame
EDGE
RADIOTIETOLIIKENNEKANAVAT
LOHKOKOODATUN JA KOODAMATTOMAN JÄRJESTELMÄN SUORITUSKYKYJEN VERTAILU
MONITILAISET TIEDONSIIRTOMENETELMÄT TÄRKEIMPIEN ASIOIDEN KERTAUS
Signaalinkäsittelyn sovellukset
KAISTANLEVEYDEN JA TEHON KÄYTÖN KANNALTA OPTIMAALINEN MODULAATIO — TRELLISKOODATTU MODULAATIO (TCM) A Tietoliikennetekniikka II Osa.
Esityksen transkriptio:

Edellisen kerran yhteenveto 1.Langaton lennätin lukujen vaihteessa. Langallinen lennätin 50 vuotta aiemmin. Langaton aluksi laivaliikenteeseen/Marconi luvulla radiolähetykset ensin AM moduloituina ja sitten FM moduloituina. Radiotaajuuksien kansainvälinen säätely (ITU) alkaa luvun lopulla (80 ja 90-lukujen vaihteessa) aletaan siirtyä analogisista toteutuksista digitaalisiin ja kyetään entistä paremmin taistelemaan radiotien ongelmia vastaan sekä voidaan käyttää radiotietä tehokkaammin. 4.Kotitehtävänä oli se Rayleigh faiding. Rayleigh faiding malli on stokastinen (satunnaisprosessi), jolla simuloidaan monitie- etemisestä johtuvaa nopeasti häipyvää radiokanavaa. Käytetään esimerkiksi Elektrobitin kanavasimulaattoreissa.

Ruuhkaa radiotiellä… Tahatonta / tahallista häirintää ITU (= International Telegraph Union) 1865 => sähkötyksen yhdenmukaistaminen Yleisradiolähetysten käynnistyminen 1920 => radiotaajuuksien jako –1927 International Radio Consultative Comittee (tutkimus, mittaukset ja standardointi) Nykyisin: –ITU-R jakaa ja valvoo radiotaajuuksia –IEEE luo ja ylläpitää elektroniikan ja tietotekniikan standardeja –ETSI eurooppalainen standardointijärjestö, mm GSM ja UMTS standardit Viestintäviraston kuva radiotaajuuksien jaosta viestintäviraston esittelyvideo

Radioaaltojen synty ja etenemismallit

Ryhmätyö Lukekaa radioaallon etenemisestä annettu materiaali ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin Miten radiosignaalin vaimenemista käytetään ”hyödyksi” solukkoverkoissa? Mitä tekniikoita käytetään hidasta häipymistä vastaan? Mistä nopea häipyminen syntyy? Miten tietoliikennesysteemin vastaanottimen pitäisi korjata signaalia, joka on lähetetty kovaa vauhtia kohti tulevasta lähettimestä?

Laskutehtäviä 1.Mikä on 1 W, 2.4 GHz taajuisen signaalin teho 100 metrin etäisyydellä lähetysantennista, jos vaimentumisen oletetaan tapahtuvan vapaan tilan vaimenemisen mukaisesti? d=100;f=2.4*10^9;c=3*10^8;l=c/f;vaimentuminen = 10*log10(((4*pi*d)/l)^2) ~ 80dB Vaimennus = 10*log(lähetysteho/vastaanotettu teho) 80 dB = 10*log(1W / vastaanotettu)  8 = log(1W / vastaanotettu)  1/vastaanotettu = 10^ 8 vastaanotettu = 1/10^ 8 = 10 nW 2.Entä miten käy 1W ja 5 GHz taajuiselle signaalille? d=100;f=5*10^9;c=3*10^8;l=c/f;vaimentuminen = 10*log10(((4*pi*d)/l)^2)~86dB vastaanotettu = 1/10^ 8.6 ~ 2.5 nW Vapaantilan vaimeneminen = 10 log 10 [(4*  *d)/ ] 2 ja = c/f = aallonpituus ja d = etäisyys. 3. Selitä doppler ilmiö ja pohdi, miten se vaikuttaa langattoman tietoliikennesysteemin vastaanottimessa.

Tekniikat radiotiellä Kanavakoodaus Bitti-ilmaisin Modulaationopeus Diversiteetti A/D Lähteen koodaus A/D ”FEC” koodaus ”ARQ” koodaus Modulointi D/A Lähteen dekoodaus D/A Vahvistin/ lähetin D/A vahvistin/ vastaanotin De- modulointi kanavan korjaus/ bittipäätös ”FEC” dekoodaus ”ARQ” dekoodaus A/D Radiotie Ajoituksen säätö Sign. tason säätö

Kanavakoodaus Virheitä korjaava koodi (konvoluutiokoodi tai turbo koodi) –Yksi kooderiin menevä bitti vaikuttaa useaan ulos tulevaan => jos jokin bitti menee väärin, niin se osataan korjata kanavan ”muistin” avulla –Koodauksen jälkeen bitit levitellään hujan hajan = interleavaus –Dekoodauksessa käytetään hyväksi bitti-ilmaisimen pehmeitä bittipäätöksia (todennäköisyyksiä) –Punkturoinnilla voidaan sovittaa bittinopeus annettuun lohkoon (= dekooderissa oletetaan että punkturoitujen bittien vastaanoton todennäköisyys = 0) –Incremental redundancy = vähittäinen toiseen lisääminen Virheitä tunnistava –CRC –Fire koodi (osaa myös korjata purske virheen max 12 bitin matkalta) Jotkut järjestelmät luottavat vain virheiden tunnistukseen eivätkä yritäkään suojata virheiltä…

Bitti-ilmaisin Korjaa kanavan vaikutuksen –Korjaa vaiheen vääristymän (=pyörittää signaalia optimaalista päätöstä varten) –Poistaa ISI:n tai summaa eri teitä edenneet signaalit samanvaiheisesti –Määrittelee päätöskynnykset vastaanotetun signaalin perusteella –Ja käyttää kaikkeen edelliseen jotain lähetettyä tunnettua bittisekvenssiä. Tekee pehmeät bittipäätökset kanava dekoodausta varten.

Modulaationopeus Radiokanavan hyvyyden mukaan vaihdellaan modulaatiota (= link adaptaatio) BPSK => 1 bitti/symboli QPSK => 2 bittiä/symboli 16 QAM => 4 bittiä / symboli 64 QAM => 6 bittiä / symboli Yleensä kontrollikanavilla hitaampi modulaatio ja ”voimakkaampi” kanavakoodi Vastaanotin voi joutua tunnistamaan sekä modulaation että kanavakoodin.

Diversiteetti Diversiteetti = toiste Aika diversiteetti Taajuus diversiteetti Tila(space) diversiteetti Polarisaatio diversiteetti Pyritään siihen, että kaikki signaalit eivät häipyisi samanaikaisesti Sekä lähetin että vastaanotin diversiteetti ratkaisuja. Esim. WCDMA TX diversiteetti yhdellä vastaanottimella. MIMO = Multiple Input / Multiple Output tekniikkaa voidaan käyttää joko parantamaan vastaanottoa tai lisäämään bittinopeutta

Radiotien monikäyttö FDMA TDMA CDMA OFDMA Mitä nämä tarkoittaa? Miten tietyn monikäyttötekniikan valinta vaikuttaa laitteiden valmistukseen?