jh/hp Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2015, mrd. € Tilinpäätösten mukaan (ennakkotieto) Alv ja muut verot 2,7 1,6 Vero ansiotuloista 18,5 6,4 Kiinteistö- vero 1,6 2,8 Yhteisövero 28,0 Vero pääomatuloista KUNNAT verotulot 21,8 KUNNAT verotulot 21,8 VALTIO verotulot 39,9 VALTIO verotulot 39,9 Valtionosuudet 8,2 Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin

Lähde: Vuosi 2014 Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Kuntaliitto Muutos, %: Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Verotulot yhteensä Yhteisöveroprosentti Kunnallisvero Verolaji Osuus yhteisöverosta, % Tuloveroprosentti, keskim. Kuntien verotulot vuosina , mrd. € ) Kuntien yhteisövero-osuuden viiden %-yksikön määräaikainen korotus päättyy vuonna ,19 1,46 1,51 21,17 1,3 11,4 10,9 2,5 20, ,56 19,74 19,03 1,31 1,71 22,05 1,6 -2,2 3,6 1,5 20,0 2017e 30,34 19,87 18,52 1,64 1,60 21,77 1,8 12,3 6,1 2,9 20,0 2015e 36,87 1) 19,83 1) Työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoa kunnille on kompensoitu nostamalla kuntien yhteisöveron jako-osuutta vuodesta 2015 lähtien 1,81 %-yksikköä 18,73 1,34 1,65 21,72 1,1 -18,4 2,9 -0,2 20,0 2016e 30,92 2) 19,87

Kuntien verotulot , mrd. € Käyvin hinnoin kuntien tilinpäätösten mukaan Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Kuntaliitto

Kuntien verotulot , mrd. € kiintein ja käyvin hinnoin 1) Deflatoitu peruspalvelujen hintaindeksillä. Lähde: Vuodet 2000 – 2014 Tilastokeskus, vuosien ennusteet Kuntaliitto

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti Aritmeettinen keskiarvo Verotettavilla tuloilla painotettu keskiarvo

Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta ,040, ,0015, ,780, ,7515, ,670, ,7515, ,650, ,7515, *19,870, ,5016,50 18,44 18,33 18,19 18,15 20,60 Vuosi Keski-.MuutosAritm.Kuntien lkmKorkeinAlhaisin määräinen %-yks.keski-tulovero-%:tulo- tulovero-% 1) arvonousilaskivero-% 2) Vuoden 2009 luvuissa ei ole mukana kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia ,120, ,0016,0018, ,290, ,0016,0018, ,390, ,0016,0018, ,450, ,0016,0019, ,540, ,0016,0019,15 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla ,590, ,0016,5019, ,970, ,0016,2519, ,160, ,5016,2519, ,240, ,7516,2519, ,380, ,0016,2520, ,740, ,5016,5020, ,830, ,5016,5020,53

Kuntien tuloveroprosentit

Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat % Tuloveroprosenttia nostaneiden kuntien lkm (vuoden 2009 luku ei sisällä kuntaliitoksissa mukana olleita kuntia) Keskimääräinen tuloveroprosentti Kuntien lkm

Kuntien lukumäärät vuoden 2016 tuloveroprosentin mukaan (yhteensä 313 kuntaa)

Kuntien tuloveroprosentit vuonna 2016 Tuloveroprosentti 2016: 19,50 – 20,25 (74) 20,50 – 20,75 (71) 21,75 – 22,50 (41) 16,50 – 19,25 (26) 21,00 – 21,50 (101) Keskimääräiset prosentit koko maassa: - verotettavilla tuloilla painotettu 19,87 % - aritmeettinen keskiarvo 20,60 % Lähde: Kuntaliiton tiedustelu © Kuntarajat: MML = maakuntakeskus

/hp = keskim. tulovero-% Mrd. € 18,3 Palkat 81,4 Eläketulot 28,9 Muut 12,4 97,1 19,2 19,74 % Vähennykset yht. 25,6: - palkansaajan vak.maksut 5,7 - tulonhankkimisväh. 4,2 - eläketulovähennys 6,1 - ansiotulovähennys 6,3 - perusvähennys 2,9 - muut vähennykset 0,4 122,7 Vähennykset verosta -0,8 Maksuunpantu vero = 14,94 % ansiotuloista = Efektiivinen veroaste 2014 Maksuunpannun kunnallisveron muodostuminen Koko maa vuonna 2014, mrd. euroa 122,7

Kunnallisveroprosentti % Keskimääräinen efektiivinen veroaste ansiotuloista (Maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin) Tuloveroprosentti (Kuntien veroprosenttien painotettu keskiarvo) Useat kunnat ovat kompensoineet vähennysten korotuksen vaikutuksen nostamalla tuloveroprosenttiaan. Vaikka nimellinen tuloveroprosentti on noussut, efektiivinen veroaste on kuitenkin jopa laskenut.

Kuntien tuloveroprosenttien muutosten vaikutus kuntien verotuloihin , milj. € (Keskim. tulovero-% v ,60 ja v ,87) 0,11 Tulovero-%:n muutos 0,26 0,08 0,17 0,10 0,06 %-yks ,04 0,05 0, Vuosien tuloveroprosenttien muutosten johdosta kunnat saavat vuonna ,3 mrd. euroa enemmän verotuloja ,09 0,05 Milj. € 0, , , , ,36 0,09

Arvio veroperustemuutosten vaikutuksesta (netto) kunnallisveroihin , milj. € milj. € Vuosien veroperustemuutosten johdosta kunnat saavat vuonna 2016 noin 3,3 mrd. euroa vähemmän verotuloja, josta kompensoimatta on yli 800 milj. euroa milj. € 3071

Vuosien leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen* valtionosuuteen, milj. € Tehdyt leikkaukset pienentävät peruspalvelujen valtionosuutta vuoden 2019 tasolla 1,9 mrd. euroa eli noin 18 % Sosiaali- ja terveystoimen maksujen korotusten hyödyn (40 milj. €) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä sl/hp * Tämän lisäksi OKM:n valtionosuusrahoitusta on leikattu noin 400 milj. € vuosina Vuosina toteutettavat OKM:n leikkaukset ovat arviolta yli 200 milj. € vuoden 2019 tasolla. Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa Vuoden 2016 kehysriihessä sovittu uusi 75 milj. euron lisäleikkaus Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus Ko. vuoden indeksikorotuksen jäädyttämisen vaikutus (arvio) Aikaisempien vuosien indeksi- korotusten jäädyttämisten kumulatiivinen vaikutus (arvio)

/hp Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtionavut 1) Vuosina käyvin hinnoin, mrd. € 1)Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistusten johdosta vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirrettiin valtiolle vuonna 2015, mistä johtuen vuosien taso ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Valtionosuuksien tasoon vaikuttaa vuodesta 2002 lähtien veroperustemuutoksista johtuvien kuntien verotulomenetysten kompensoiminen kunnille valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 2016 tasossa näiden kompensaatioiden osuus valtionavuista on noin 2,5 mrd. € (23 %).

/hp Kuntien ja kuntayhtymien verotulot ja valtionavut 1) Vuosina , kiintein hinnoin indeksoituina (1990=100 ) 1)Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistusten johdosta vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusvastuu siirrettiin valtiolle vuonna 2015, mistä johtuen vuosien taso ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa. Valtionosuuksien tasoon vaikuttaa vuodesta 2002 lähtien veroperustemuutoksista johtuvien kuntien verotulomenetysten kompensoiminen kunnille valtionosuuksia korottamalla. Vuoden 2016 tasossa näiden kompensaatioiden osuus valtionavuista on noin 2,5 mrd. € (23 %).

/hp Kuntien ja kuntayhtymien toimintakulut sekä verotulot ja valtionavut 1) vuosina kiintein hinnoin indeksoituina (1990=100) 1)Eri vuosien valtionavut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Ne on pyritty tekemään vertailukelpoisiksi lisäämällä valtionosuuksiin vuosina valtion kirjanpidon mukaisia valtionapueriä kuten työllistämistuki sekä kuntayhtymien saama yksikköhintarahoitus. Valtionosuusuudistuksen johdosta vuodet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Vuosien lukujen tasoon vaikuttaa kunnallisten ammattikorkeakoulujen sekä liikelaitosten yhtiöittäminen

/hp 3) Kunnan tasausvähennysprosentti tasausrajan ylimenevältä osalta on 30 + ylimenevän osan luonnollinen logaritmi. KauniainenManner-Suomi keskimäärin Laskennalliset verotulot 1) = 3 654,78 €/as. = tasausraja (100 %) Verotuloihin (v. 2014) perustuva valtionosuuden tasaus vuonna 2016, €/as. Lasken- nalliset verotulot 1) €/as €/as. Tasaus- lisä 2) Lasken- nalliset verotulot 1) €/as. Tasausvähennys 3) = (7 191 – 3 654,78)*38,17 % €/as €/as €/as. Merijärvi 1) Kunnan laskennallisissa verotuloissa otetaan huomioon laskennallinen kunnallisvero, kunnan osuus yhteisöveron tuotosta sekä puolet ydinvoimalaitosten laskennallisesta kiinteistöverosta. 2) Kunnan tasauslisä on 80 % tasausrajan ja kunnan laskennallisten verotulojen erotuksesta

/hp Kuntien verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus vuosina milj. € Tasauksen maksajat: 436 milj. €-611 Kuntien lkm95 Kuntien lkm Yhteensä: milj. € Kuntien lkm Tasauksen saajat: Vuosina verotiedoissa kolmen vuoden ja vuosina kahden vuoden viive. Vuosina tasausvähennyksessä 15 %:n leikkuri. Vuonna 2006 tasausvähennys laski 40 %:sta 37 %:iin. Vuonna 2006 tasausraja nostettu 90 %:sta 91,86 %:iin ja voimalaitokset yleisen kiinteistövero-%:n mukaan. Vuodesta 2010 alkaen tasauksien nettomäärä on palautettu kaikille kunnille asukaslukujen suhteessa valtionosuuksia lisäämällä. Vuonna 2012 kiinteistövero poistettu tasausperusteista. Vuonna 2015 tasausraja nostettu 100 %:iin. Tasausvähennysprosentti = 30 + tasausrajan ylimenevän osan luonnollinen logaritmi. Ydinvoimalaitosten kiinteistöverosta puolet mukaan tasausperusteisiin. Lähde: VM/Kuntaosasto