Tilanne Sote-rakenneuudistuksessa Jorma Penttinen johtajaylilääkäri PS-shp:n kuntayhtymä

III/ 2013 Savon Sanomat

Sote-uudistu s - valmisteluryhmän hallituksen esityksen muotoon kirjoitettu loppuraportti Luovutettu

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 1(2) Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet 2(2) Mahdollisimman laaja integraatio – sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- kokonaisuus (sekä perus- että erikoispalvelut) saman johdon ja budjetin alla – ihmisten palvelutarpeet huomioidaan kokonaisuutena Selkeä hallinto – vastuukuntamalli – kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen

Vastuu sote-palvelujen järjestämisestä Ensisijainen vastuu on sosiaali- ja terveysalueella kaikki kunnat kuuluvat sote-alueeseen vastuu käsittää kaikki sote-palvelut Osavastuu voi olla perustason alueella osa kunnista voi kuulua lisäksi perustason alueeseen pääosin nykyiset kuntien ja terveyskeskusten tehtävät 24/7 päivystys (myös sosiaalihuolto) on kuitenkin sote- alueen järjestämisvastuulla, mahdollisesti muitakin tehtäviä

Sote-alueen muodostaminen Maakunnan keskuskaupunki – näillä on velvollisuus toimia vastuukuntana Vähintään noin asukkaan kunta – oikeus muodostaa sote-alue ja toimia vastuukuntana – edellytyksenä riittävä kantokyky Metropolialueen sote-alueista päätetään erikseen

Maakuntien keskuskaupungit: Helsinki Tampere Oulu Turku Jyväskylä Kuopio Lahti Pori Joensuu Lappeenranta Hämeenlinna Vaasa Rovaniemi Seinäjoki Kotka Mikkeli Kokkola Kajaani Yli asukkaan kaupungit, jotka eivät ole maakunnan keskuskaupunkeja: Espoo Vantaa Kouvola Salo Maakuntien keskuskaupungit ja yli asukkaan kaupungit: 10

Perustason alueen muodostaminen Oikeus perustason alueeseen on, jos: – kunnan asukasluku on vähintään noin ja se ei kuulu samaan työssäkäyntialueeseen sote-alueen vastuukunnan kanssa ( Iisalmi ja Varkaus) – kunta voi samalla toimia työssäkäyntialueeseen tai toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluvien < asukkaan kuntien vastuukuntana( yssote- joroinen ) – Eräitä > asukkaan kuntia koskeva poikkeus suurten kaupunkien kehyskunnat ( Siilinjärvi) oikeus järjestää palvelut omille asukkailleen ei oikeutta toimia perustason vastuukuntana

Porvoo Lohja Kokkola Hyvinkää Nurmijärvi Rauma Järvenpää Kajaani Tuusula Kirkkonummi Savonlinna Kerava Nokia Kaarina Ylöjärvi Kangasala Riihimäki Raasepori – asukkaan kunnat – asukkaan kunnat Vihti Imatra Sastamala Raahe Raisio Varkaus Tornio Jämsä Kemi Iisalmi Hollola Hamina Siilinjärvi Valkeakoski Lempäälä Äänekoski Heinola Mäntsälä

Sote-alue Esimerkki Sote-alueesta ja perustason alueesta Sote-alueen vastuukunta A järjestää kaikki palvelut kunnille A–C sekä perustason ylittävät palvelut kunnille D–G. Perustason alueen vastuukunta D järjestää perustason palvelut kunnille D–F. Kunta G (Siilinjärvi)on kuntarakennelain 4 d §:n tarkoittama > asukkaan kunta, joka voi järjestää perustason palvelut vain omille asukkailleen. Se ei voi toimia vastuukuntana B, C, E ja F eivät itse järjestä asukkaittensa sote- palveluja Kunnilla E ja F on edustus kunnan D yhteisessä perustason alueen toimielimessä. Kunnilla A–C ja G sekä perustason alueella on edustus kunnassa A olevassa yhteisessä sote-toimielimessä. Perustason alue Kunta E: 3000 as. Kunta A: as. Sote-alueen vastuukunta Kunta C: 6000 as. Kunta B: as. Kunta G: as. Kunta D: as. Perustason alueen vastuukunta Kunta F: 8000 as.

Uusi sote-palvelurakenne Sote-alue Perustason alue 20–30 sote-aluetta ja noin 30 perustason aluetta? Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus Vastuukunta Sosiaali ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (erva) - Alueellinen koordinointi, kehittäminen, tutkimus, koulutus, viranomaistehtävät Kunta Sote-alue Vastuukunta Sote-alue Sote-palvelut järjestävä kunta 5 aluetta Kunta

Yhteistoiminta-alue Erityisvastuualue Nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä Kunta sosiaali- palvelut 5 kpl 20 kpl 15+1 kpl 320 kuntaa Valtio (sosiaali- ja terveysministeriö ja hallinnonala) - kansallinen ohjaus SairaanhoitopiiriErityishuoltopiiri Yhteistoiminta-alue kuntayhtymä (perusterveyden- huolto) Kunta sosiaali- palvelut Kunta sosiaali- palvelut Erityisvastuualue SairaanhoitopiiriErityishuoltopiiri Kunta Isäntäkunta

Hallinnon järjestäminen Sote-alueella ja perustason alueella ensisijaisesti vastuukuntamallilla – vastuukunnassa on yhteinen toimielin (lautakunta), johon kuntien edustajain kokous valitsee jäsenet – edustajainkokous päättää talousarviosta ja toimintasuunnitelmasta – yhteinen toimielin vastaa operatiivisesta johtamisesta

Myös kuntayhtymä mahdollinen, jos ½ kunnista, joissa on 2/3 väestöstä sitä kannattaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueet (ERVAT) Yhdenvertaisuuden turvaaminen erityisesti sote-alueiden yhteistyötä vaativissa keskitettävissä palveluissa Päällekkäisyyksien, kilpavarustelun sekä palveluvajeiden välttäminen ja voimavarojen tarkoituksenmukainen ohjaus. Tutkimuksen, kehittämisen ja opetuksen alueellinen koordinaatio

ERVA kuntayhtymä yhtymäkokouksessa ovat edustettuina kaikki ervan sote-alueisiin kuuluvat kunnat. kuntien edustajien lukumäärää ja äänimäärä määräytyy kunnan asukasluvun perusteella 32 §. yhtymäkokous antaa tarpeelliset määräykset ervan tehtäviin liittyvien asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta sekä päättää eristyisvastuualueen rahoituksesta 40 § rahoituksesta vastaavat sote-alueet jos perussopimuksessa ei toisin sovita, rahoitus asukasluvun perusteella

Aki Linden, SITTEN VIELÄ ERITYISVASTUUALUE Erityisvastuualue eli Erva olisi kuntayhtymä, jossa jokainen kunta on edustettuna yhtymäkokouksessa, mutta ei hallituksessa Ervasta säädetään §:ssä ja §:ssä Tehtävät (11 kpl) pääosin koordinoiva, mutta myös: ”vastaa... 3)... keskittämisestä” (16§)”oikeus tehdä... sitovia päätöksiä... tuoittamisesta” (39§) sekä Erva-alueen hallituksessa olisi koulutusta ja tutkimusta käsiteltäessä rajatulla tavalla mm. korkeakoulujen edustajia mukana, mutta yliopistojen edustuksesta yliopistollisissa sairaaloissa ei sanota mitään. Tämä on todella merkittävä muutos aikaisempaan verrattuna.

ei 5 vuoden irtisanomissuojaa !

Uudistuksen aikataulu Sote- järjestämislakityöryhmän loppuraportti lausunnoille HE muodossa, aika ad HE eduskuntaan keväällä 2014 Laki voimaan – kuntia kuullaan ennen sote-alueiden lopullista muodostamista Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen omana kokonaisuutena (Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma )

Uudistuksen toimeenpano Kuntien kuuleminen alueista, syksy 2014 Päätös alueista ja niihin kuuluvista kunnista, Laki voimaan Sairaanhoitopiirit hallinnollisena yksikkönä lakkaavat Uudet alueet aloittavat toimintansa viimeistään

Keskeinen sisältö  Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään pääsääntöisesti sote-alueilla  Sote-alue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä ( sosiaalihuolto, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito )  Sote-alueiden sisällä voi olla perustason palvelut järjestäviä kuntia ja alueita  Alueiden hallinto vastuukuntamallilla  Erva-ky koordinoi toiminnan järjestämistä  Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluita

Mitkä kunnat olisivat sopivat järjestämiskumppanit a) vahvan kunnan mallissa b) sote-alueella?

Mitkä kunnat olisivat sopivat järjestämiskumppanit a) vahvan kunnan mallissa b) sote-alueella?

Yhtenäisten sote-alueiden muodostamista tuetaan Kaste-hankkeissa Etelä-Savon uusi sote-palvelukonsepti (ESSO) kehittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integroidun toimintamallin. Hanke tukee yhtenäisen sote-alueen muodostamista, ja sille myönnettiin euroa.

Keski-Suomen SOTE hankkeen tavoitteena on rakentaa asukas- ja asiakaslähtöinen tuotantorakenne ja toimintamalli, jolla turvataan keskisuomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut. Hankkeelle annettiin euroa.

Aki Linden, SHP KY PUHEEJOHTAJISTON JA JOHTAVIEN VIRANHALTIJOIDEN KANNAOTTO JATKOVALMISTELUUN yksinomaan vastuukuntamalliin liittyy valtiosääntöoikeudellisia ja toiminnallisia ongelmia kuntayhtymä on osoittanut toimivuutensa –esh menot 1 % korkeammat kuin 20 v sitten yliopistolliset sairaalat kuntayhtymiksi ja hallinnossa edustus yliopistoille