Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille Toimitusjohtaja Jari Koskinen Tiedotustilaisuus

Vuosikate: Mrd euroa Asukasta kohti, € Vuosikate %:a investoinneista 1) Mrd. euroa Lainakanta: Vuosimuutos, % Kuntien lkm yhteensä Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus 1, ,24 3, TPA Kuntien lkm (ko. vuoden kuntajaolla): 1, ,78 13, Jari Koskinen Vuosikate negatiivinen1129 Vuosikate < poistot Vuosikate %:a poistoista ) Sisältää liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja noin 1,7 mrd. €. 1) %:a poistonalaisten investointien omahankintamenoista = Investointimenot – Maa- ja vesialueiden hankinta – Osakkeiden ja osuuksien hankinta - Rahoitusosuudet investointeihin. 2, ,45 6, , ,95 4, Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan. 1, ,21 11, Asukasta kohti, € Tilikauden tulos, mrd. euroa0,070,291,83 2) 0,42-0,31 2, ,79 12, ,37 2) Sisältää HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. €. 2, ,68 6, ,03 3)

Vuosimuutos, % Verorahoitus yhteensä Rahavarat Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2014 ja 2015 (ml. liikelaitokset) -27,66 29,98 5, TPA 3,7 2,1 -4, TPA Valtionosuudet8,220,3 Vuosikate2,55-11,4 Poistot ja arvonalentumiset-2,61-1,1 Tilikauden tulos 1) 0,27 Toimintakate Mrd. euroa Toiminnan ja investointien rahavirta 2) -1,00 Lainakannan muutos 4) 0, Jari Koskinen ,67 29,37 5,30 8,20 2,88 -2,64 2,16 -0,10 0,98 0,8 1,5 2,8 -1,1 6,7 0,5 Poistonalaiset investoinnit 3) -3,72-2,6-3,82-2,7 Lähde: Tilastokeskus. Vuoden 2015 lukuihin on lisätty Kuntaliiton arvioimat Ahvenanmaan kuntien tiedot. Pitkäaikaisten lainojen lisäys2,42-11,82,74-9,0 - Verotulot21,762,821,182,6 4) Lainakannan muutosta ja lainakantaa vuonna 2015 pienentävät liikelaitosten yhtiöittämiset (arviolta noin 300 milj. €) 1) Vuoden 2014 tuloksessa on noin 1,7 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja. Investointimenot 2) -4,32-43,3-7,6262,1 2) Vuoden 2014 investointimenoissa on noin 3,1 mrd. euroa ja investointihyödykkeiden luovutustuloissa noin 4,2 mrd. euroa yhtiöittämisien vaikutuksia, mistä johtuen toiminnan ja investointien rahavirta oli lähes tasapainossa. Lainakanta ) 17,023,016,536,3 3) Poistonalaiset investoinnit = Investointimenot ilman maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankintaa

Vuoden 2015 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja Jari Koskinen Toimintakulujen muutos olisi ollut noin +1 % (nyt -1 %) Toimintatuottojen muutos olisi ollut noin -1 % (nyt -11 %) Vuosikate olisi ollut noin 300 milj. euroa parempi Tilikauden tulos olisi ollut noin 150 milj. euroa parempi Lainakanta olisi ollut arviolta 300 milj. euroa korkeampi Investointien taso olisi ollut noin milj. euroa korkeampi Kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vuonna 2014 vaikutti merkittävästi kuntatalouden lukuihin vuonna Ilman näitä yhtiöittämisiä: Toimintakulut laskivat noin yhden prosentin Yhtiöittämisien lisäksi toimintakulujen kasvua hidasti henkilöstökulujen sopeutus, KT:n kyselyn mukaan noin 300 milj. euroa Toimintakuluja kasvatti mm. työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu, noin 160 milj. euroa

Vuoden 2015 tilinpäätösarvioiden tulkinnassa huomioitavia seikkoja Jari Koskinen Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 %, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle Yhteisövero kasvoi 12,3 % Työmarkkinatuen kompensaatio 75 milj. euroa Kiinteistöverot kasvoivat 6,1 % Veroprosenttien ala- ja ylärajojen korotus Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 % K untien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2015 huomattava 236 milj. euron lisäleikkaus. Valtionosuuksia pienennettiin myös 40 milj. euroa imuroimalla sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotuksen mahdollinen hyöty kunnilta Valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla Toiminnan ja investointien rahavirta yhä miljardi euroa alijäämäinen Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos palautui tyypilliselle tasolleen, 0,3 miljardia euroon.

Manner-Suomi Kuntien toimintakatteen ja verorahoituksen 1) muutos Manner-Suomen kunnissa kuntakoon mukaan, % Kunnan asukasluku (ennakkotieto) Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan 1) Toimintakate on toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus, mikä jää katettavaksi verorahoituksella

Manner-Suomi Kuntien vuosikate %:a poistoista kuntakoon mukaan Manner-Suomen kunnissa Kunnan asukasluku (ennakkotieto) Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan

Kuntien vuosikatteet , €/as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan

Kuntien poistonalaiset investoinnit 1) , €/as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) 1) Bruttoinvestoinnit pl. maa- ja vesialueiden sekä osakkeiden ja osuuksien hankinta Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan

Kuntien vuosikate %:a poistoista maakunnittain vuosina Jari Koskinen 1) Vuonna 2014 Pohjanmaan vuosikatteeseen on kirjattu liikelaitosten yhtiöittämisistä saatuja myyntivoittoja Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan

Kuntien lainakannan muutos , milj. € 1) Syömävelka on kuntien negatiivisten vuosikatteiden summa. Vuosina syömävelkaa on otettu noin 600 miljoonaa euroa, mikä on 5 % vuosien lainakannan muutoksesta Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan Lainakannan muutosta vuonna 2015 pienentää liikelaitosten yhtiöittämiset (arviolta 300 milj. €)

Kuntien lainakanta , €/as. Kuntakoon mukaan (pl. Ahvenanmaa) Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan

Kuntien lainakanta maakunnittain vuosien 2014 ja 2015 lopussa, €/asukas Jari Koskinen Lähde: Tilastokeskus, vuosi 2015 tilinpäätösarvioiden mukaan

Jari Koskinen Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Manner-Suomen 138 kuntayhtymästä tiedusteluun vastasi 77 kuntayhtymää. Vastanneiden kuntayhtymien osuus kuntayhtymien toimintakuluista on noin 86 %. Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2016 talousarvioista sekä vuosien taloussuunnitelmista. Tiedustelun yhteenvedoissa on jouduttu osittain käyttämään myös Kuntaliiton ja valtiovarainministeriön arvioita tulevasta talouskehityksestä (mm. verotulot ja valtionosuudet) Manner-Suomen 297 kunnasta tiedusteluun vastasi 222 kuntaa. Vastanneiden kuntien osuus Manner-Suomen väestöstä on 88 %. Tiedustelun perusteena oli uuden kuntatalousohjelman asettamat kehittämispaineet kuntatalousennusteille ja talouden seurannalle.

Jari Koskinen Kuntatalouden kehitys Kunnat ja kuntayhtymät 2015 TPA 2016 TA 2017 TS 2018 TS Vuosimuutos, %2014 0,3 Valtionosuudet, mrd. €7,4-2,60,88,20 0,09Tuloveroprosentti (muutos %-yks.)0,040,020,0019,74 3,0Lainakanta, mrd. €109716,53 2,8 siitä: Verotulot, mrd. €-0,22,32,721,18 -11,0Toimintatulot, mrd. €4½2½011,78 3,7Toimintakate, mrd. €1½01-26,67 2,1Verorahoitus yhteensä, mrd. €1,90,92,229,37 -43,3Bruttoinvestoinnit, mrd. € ,62 -0,8Toimintamenot, mrd. €2½½138,45 Vuoden 2015 toimintatulojen, toimintamenojen, investointien ja lainakannan kasvua hidastaa kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiset Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuodet Taloustutkimus Oy:n kysely, paitsi verotuloarviot Kuntaliitto ja valtionosuusarviot VM

Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. € Toimintakate Rahoituserät, netto Vuosikate Poistot Satunnaiset erät, netto Tilikauden tulos -28,08 0,20 2,68 -2,65 0,27 0, TA Toimintatulot Toimintamenot 10,94 -39,02 Verotulot Valtionosuudet 21,73 8, Jari Koskinen -26,67 0,17 2,88 -2,64 1,92 2, ,78 -38,45 21,18 8,20 Vuosina tuloslaskelman eriin vaikuttavat kunnallisten liikelaitosten sekä ammattikorkeakoulujen yhtiöittämiset. Vuonna 2014 tilikauden tuloksessa on arviolta 1,7 miljardia euroa liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja. -27,66 0,23 2,55 -2,61 0,33 0, TPA 10,49 -38,15 21,76 8,22 Lähde: Vuodet Tilastokeskus/Kuntaliitto Vuosi 2016 Taloustutkimus Oy:n kysely/Kuntaliitto/VM

Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. € Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut muutokset Rahavarojen muutos Rahavarat Lainakanta TA 2,68 0,27 -0,45 -4,74 0,17 0,50 -1,57 -0,10 3,30 -1,95 0,30 0,00 -0,02 5,02 18, Jari Koskinen ,88 1,92 -2,56 -7,62 0,24 5,05 -0,10 -1,05 2,74 -1,93 0,15 0,34 0,15 5,30 16,53 Vuonna 2014 rahoituslaskelman erissä on mukana kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen vaikutukset 2015 TPA 2,55 0,33 -0,55 -4,32 0,16 0,83 -1,00 -0,14 2,42 -1,91 0,21 0,16 -0,26 5,04 17,02 Lähde: Vuodet Tilastokeskus/Kuntaliitto Vuosi 2016 Taloustutkimus Oy:n kysely/Kuntaliitto/VM

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina , mrd. € Tilikauden tulos sisältää vuonna 2010 HSY:n perustamisesta johtuvia satunnaisia tuloja noin 0,95 mrd. euroa ja vuonna 2014 liikelaitosten yhtiöittämisistä johtuvia satunnaisia tuloja arviolta 1,7 mrd. euroa Jari Koskinen Liikelaitosten yhtiöittäminen HSY:n perustaminen Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosi 2016 Taloustutkimus Oy:n kysely/Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien vuosikate, poistot sekä investoinnit , mrd. € Jari Koskinen 1) Investointimenot – Rahoitusosuudet investointeihin. Vuoden 2010 luvuissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä. Vuoden 2014 luvussa on mukana arviolta 3,1 mrd. euroa liikelaitosten yhtiöittämisiin liittyviä osakkeiden ja osuuksien hankintaa. TATPA Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosi 2016 Taloustutkimus Oy:n kysely/Kuntaliitto

Jari Koskinen Kuntien ja kuntayhtymien toiminnan ja investointien rahavirta sekä lainakannan muutos , mrd. € Toiminnan ja investointien rahavirta on rahoituslaskelman välitulos, jonka negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee, että menoja joudutaan kattamaan joko kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. 1) Toiminnan ja investointien rahavirta = Tulorahoitus, netto + Investoinnit, netto Tulorahoitus, netto = Vuosikate + Satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät TATPA Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosi 2016 Taloustutkimus Oy:n kysely/Kuntaliitto

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. € Lähde: Vuodet Tilastokeskus Vuosi 2016 Taloustutkimus Oy:n kysely/Kuntaliitto Jari Koskinen TATPA

Vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen Jari Koskinen Ilman vuosien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa ja vuosikate riittäisi myös kattamaan nettoinvestoinnit. Mrd. € Lähde: Vuodet Tilastokeskus /Kuntaliitto Vuosi 2016 Taloustutkimus Oy:n kysely/Kuntaliitto TATPA