Laki raskauden keskeyttämisestä

Esitys aiheesta: "Laki raskauden keskeyttämisestä"— Esityksen transkriptio:

1 Laki raskauden keskeyttämisestä
Terveystieto4, kaisa lahti ja viivi alutoin

2 Raskauden keskeyttäminen
 Raskauden keskeyttämisellä tarkoitetaan raskauden keinotekoista päättämistä ennen 20. raskausviikkoa.  Vuodessa raskauden keskeytyksiä tehdään noin Raskaus voidaan keskeyttää lääkkeillä tai kirurgisesti, mutta raskauden keskeytys ei vaikuta tulevaan hedelmällisyyteen, jos toimenpide on sujunut ilman jälkisairauksia. Laki raskauden keskeyttämisestä tuli voimaan ja muutoksia lakiin tehtiin vuosina 1978 ja 1985.

3 1 § Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää: 1) kun raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen hänen sairautensa, ruumiinvikansa tai heikkoutensa vuoksi vaarantaisi hänen henkensä tai terveytensä; 2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus; 3) kun hänet on saatettu raskaaksi olosuhteissa, joita tarkoitetaan rikoslain 17 luvun 22 §:ssä taikka 20 luvun 1–3 tai 5 §:ssä, 6 §:n 3 momentissa tai 7 §:ssä;( /572) 4) kun hän raskaaksi saatettaessa ei ollut täyttänyt seitsemäätoista vuotta tai oli täyttänyt neljäkymmentä vuotta taikka kun hän on jo synnyttänyt neljä lasta; 5) kun on syytä otaksua, että lapsi olisi vajaamielinen tai että lapsella olisi tai lapselle kehittyisi vaikea sairaus tai ruumiinvika; tai 6) kun jommankumman tai kummankin vanhemman sairaus, häiriytynyt sieluntoiminta tai muu niihin verrattava syy vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta

4  Yhden lääkärin päätöksellä keskeytys voidaan tehdä ennen 12
 Yhden lääkärin päätöksellä keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikon täyttymistä, jos nainen on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias tai hän on synnyttänyt neljä lasta.  Kahden lääkärin lausunto tarvitaan, kun keskeytys tehdään ennen 12. raskausviikon täyttymistä tilanteissa, joissa lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat naiselle huomattava rasitus, kun raskaaksi tuloon liittyy rikos tai jos äidin tai isän sairaus vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta.  Kun raskauden kesto on yli 12 viikkoa, voidaan keskeytys näissä tilanteissa tehdä sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran päätöksellä.  Raskauden kestoajasta riippumatta voidaan keskeytys tehdä kahden lääkärin päätöksellä, jos raskauden jatkuminen tai lapsen synnyttäminen aiheuttaisi naisen hengelle tai terveydelle vaaran.  Valviran päätös tarvitaan tilanteissa, joissa keskeytystä haetaan sikiön vaikean sairauden tai ruumiinvian vuoksi.

5  Kahden lääkärin lupapäätös sisältää kummankin erikseen antaman, yksityiskohtaisesti perustellun kirjallisen lausunnon. Lääkäreistä on toisen oltava raskauden keskeyttämisestä lausunnon antava (lausunnonantajalääkäri) ja toisen keskeyttämisen suorittava (suorittajalääkäri).  Jos kahden, tai 1 §:n 4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa, yhden lääkärin päätös on kielteinen, voidaan lupa raskauden keskeyttämiseen pyytää terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta

6 3 §  Kun nainen on saatettu raskaaksi olosuhteissa, joita tarkoitetaan rikoslain 20 luvun 3 §:ssä tai 5 §:n 1 momentin 2 tai 4 kohdassa, ei raskautta saa keskeyttää, ellei rikoksesta ole nostettu syytettä tai sitä ole ilmoitettu syytteeseen pantavaksi taikka rikoksen tapahtumista asian johdosta toimitetun poliisitutkinnan perusteella ole pidettävä ilmeisenä

7  Ennen kuin raskaus tämän lain mukaan keskeytetään, on keskeyttämistä pyytävälle annettava selvitys raskauden keskeyttämisen merkityksestä ja vaikutuksista.  Naiselle, jolle on suoritettu raskauden keskeyttäminen, on annettava ehkäisyneuvontaa, niin kuin siitä asetuksella tarkemmin säädetään.  Raskaus on keskeytettävä niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

8 Adoptiolaki

9  Kotimaiset adoptiot ovat nykyään melko harvinaisia ja suurin osa adoptoitavista lapsista tulee ulkomailta  Adoptioprosessin ensimmäinen vaihe on adoptioneuvonta. Adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaaliviranomaiset ja Pelastakaa Lapset ry.  Neuvontaa varten vanhempien on hankittava psyykkistä ja somaattista terveydentilaansa koskeva lääkärintodistus. Todistuksen voi antaa yleislääkäri.  Uuden lain mukaan alaikäisen lapsen adoptioon tarvitaan jatkossa adoptiolautakunnan lupa myös silloin, kun adoptio tapahtuu kotimaasta. Tähän asti lautakunnan lupaa on vaadittu vain kansainväliseen adoptioon  Adoptiopalvelun antajat hoitavat yhteydenpidon kohdemaihin, tekevät perheelle esityksen adoptoitavasta lapsesta ja auttavat kohdemaissa adoptioon liittyvissä juridisissa asioissa. Mikäli lapsi adoptoidaan ulkomailta, vanhemmat voivat hakea Kelalta tukea adoptiosta aiheutuviin maksuihin. Tuki kattaa osan niistä kustannuksista, joita aiheutuu asiakirjojen kääntämisestä, palvelujen antajalle maksettavista palkkioista, matkakuluista sekä erilaisista hallintokuluista.  Adoptiolapsella, lapsen biologisilla vanhemmilla, lapsen huoltajalla sekä adoptiolapsen jälkeläisillä on mahdollisuus hakeutua adoption jälkipalveluun. Adoption eri osapuolet voivat haluta tietoa mm. juuristaan, sisaruksistaan, geneettisestä perimästään ja luovuttamiseen johtaneista syistä.

10 1 § Adoption tarkoitus  Adoption tarkoituksena on edistää lapsen parasta vahvistamalla lapsen ja vanhemman suhde adoptoitavan ja adoptionhakijan välille. 2 § Lapsen etu  Kaikissa alaikäisen lapsen adoptiota koskevissa päätöksissä ja muissa toimenpiteissä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.  Lapsen etua arvioitaessa on kiinnitettävä huomiota erityisesti siihen, miten voidaan parhaiten turvata pysyvä perhe sekä tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapselle, joka ei voi kasvaa omassa perheessään.

11 3 § Alaikäisen adoptio  Alaikäisen lapsen adoptio voidaan vahvistaa, jos sen harkitaan olevan lapsen edun mukaista ja on selvitetty, että lapsi tulee saamaan hyvän hoidon ja kasvatuksen.  Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon lapsen toivomukset ja mielipide lapsen iän ja kehitystason edellyttämällä tavalla. 4 § Täysi-ikäisen adoptio  Täysi-ikäisen henkilön adoptio voidaan vahvistaa, jos on selvitetty, että adoptoitava on alaikäisenä ollut adoptionhakijan hoidettavana ja kasvatettavana tai että hänen ja hakijan välille on hänen ollessaan alaikäinen muutoin muodostunut vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde.

12 7 § Ikäero  Jos adoptoitava on alaikäinen, adoptoitavan ja adoptionhakijan välisen ikäeron on oltava vähintään 18 vuotta ja se saa olla enintään 45 vuotta.  Adoptio voidaan vahvistaa, vaikka ikäero on 1 momentissa säädettyä pienempi tai suurempi, jos: 1) adoptoitava on hakijan aviopuolison lapsi tai hakijan oma lapsi, joka on aikaisemmin annettu adoptiolapseksi; 2) adoptoitavan ja hakijan välille on muodostunut vakiintunut lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava suhde; tai 3) adoption vahvistamiseen on muutoin lapsen edun kannalta perusteltua syytä

13 Adoptionhakijan vähimmäis- ja enimmäisikä
Adoptionhakijan tulee olla täyttänyt 25 vuotta. Jos adoptoitava on alaikäinen, hakija ei saa olla 50 vuotta vanhempi 11 § Vanhempien suostumukset  Alaikäisen adoptiota ei voida vahvistaa, elleivät hänen vanhempansa ole antaneet siihen suostumustaan.  Adoptio voidaan kuitenkin erittäin poikkeuksellisista syistä vahvistaa, vaikka vanhempi on kieltäytynyt antamasta siihen suostumustaan tai peruuttanut antamansa suostumuksen, jos lapsen etu voimakkaasti puoltaa adoptiota eikä suostumuksen antamisesta kieltäytymiseen tai annetun suostumuksen peruuttamiseen ole riittävää aihetta, kun otetaan huomioon lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon tiiviys ja heidän välillään vallitsevan suhteen laatu.  Jos vanhempi ei voi sairautensa tai vammansa vuoksi pätevästi ilmaista tahtoaan taikka vanhemman olinpaikka on tuntematon, adoptio voidaan erittäin poikkeuksellisista syistä vahvistaa, jos lapsen etu voimakkaasti puoltaa adoptiota.

14 Lähteet Laki raskauden keskeyttämisestä Adoptiolaki ka&search%5Bpika%5D=adoptiolaki onta/ Video