Vesa Kyyrönen, Otaniemi,

Esitys aiheesta: "Vesa Kyyrönen, Otaniemi,"— Esityksen transkriptio:

1 Vesa Kyyrönen, Otaniemi, 20.3.2015
Autonomisten järjesteLmien juridisten reunaehtojen kartoittamisesta ja kehittämisestä Vesa Kyyrönen, Otaniemi,

2 Sisällys 1. Huomioita juridisista reunaehdoista
2. MCDC-Politiikkasuosituspaperin löydökset 3. Autonomisten järjestelmien juridisten haasteiden tulevaisuudesta

3 HieRarkiasta Autonomisuuden kannalta oleellista, että relevanttia normistoa kaikilla tasoilla. Ylhäältä alas -prosessi on syytä ottaa alusta asti vakavasti. Esim. kansainvälisen oikeuden luominen (esim. CCW-prosessissa) Vaikea muuttaa tai ottaa omia tulkintoja kv. konsensuksen jälkeen Kansallisesti: miten selittää heikosti velvoittavia ja sallittuja oikeuslähteitä autonomisille laitteille? Kansainvälisesti: miten selittää tapaoikeutta, lain yleisiä periaatteita, oikeustapauksia ja arvostettujen julkaisijoiden opetuksia (engl. ”teachings of the most highly qualified publicists”) autonomisille laitteille?

4 Rakenteesta Oikeussäännöksessä on erotettavissa toisaalta kielellinen ilmiasu (normiformulaatio) ja toisaalta merkityssisältö  Miten normiformulaatiosta saatava normin merkityssisältö saadaan tulkittua laitteelle? Esimerkkinä: Tapahtuu (tai ei tapahdu) X, jos Y (tai Z).  Normiformulaation rakenne ei liene ongelma autonomisille laitteille (ehkäpä jopa päinvastoin?).  Hankalampaa on muuttaa X:n, Y:n ja Z:n termit toisaalta ymmärrettäviksi (mahdollisimman yksiselitteisesti) ja toisaalta antaa laitteelle riittävästi tietoa niihin liittyen. Esim. “Self-defence: The wrongfulness of an act of a State is precluded if the act constitutes a lawful measure of self-defence taken in conformity with the Charter of the United Nations.” (ARSIWA, Art. 21)

5 Tulkinnasta Mikä tekee (erityisesti kv.) juridiikasta hankalan selitettävän? Subjektiiviset näkemykset yksilöillä ja laajemmin ihmisillä yhteiskunnassa  vaikuttaa myös siihen kuinka juridiikkaa halutaan tulkittavan/(muutettavan). Erilaiset oikeudelliset traditiot ovat muokanneet näkemyksiä ja määritelmiä (samallekin termille) eri suuntiin. Juridisia käsitteitä tulkitaan jo lähtökohtaisesti erittäin tarkoitushakuisesti. Kuinka sopeuttaa laite tähän tulkintojen monimuotoisuuteen?

6 MCDC – löydökset 1. Autonomisten järjestelmien yleinen laillisuus
Kiellon täytyisi perustua johonkin erityiseen autonomisuuden kieltoon. Käyttötapojen kiellot viittaavat eri asiaan. Nykyinen kansainvälinen oikeus ei sisällä autonomisuuden kieltäviä eksplisiittisiä määräyksiä. Kansainvälinen oikeus sisältää useita eri reunaehtoja joiden noudattaminen ehto laillisuudelle. Valtiolla velvollisuus pitää huoli, että uudet laitteet noudattavat ko. reunaehtoja.

7 MCDC – löydökset 2. Autonomisten ominaisuuksien tulee pystyä noudattamaan humanitääristä oikeutta (sodan oikeussääntöjä) Eniten huolia aiheuttaa: Autonomisten järjestelmien itsenäiset kohteen valinnat (riskinä esim. siviili- ja sotilaskohteiden erotteluperiaatteen loukkaaminen) Autonomisten järjestelmien itsenäiset keinon valinnat (riskinä esim. suhteellisuusperiaatteen loukkaaminen)

8 MCDC – löydökset 2. Autonomisten ominaisuuksien tulee pystyä noudattamaan humanitääristä oikeutta
Lopulta kyse on kyse siitä, että päätöKsEN käyttää autonomisia järjestelmiä tulee olla kohtuudella perusteltavissa Vaikka tosiasialliset tilanteet eivät vaadi täydellisyyttä, niin valtioilla on suuri vastuu pitää huoli siitä, että laitteiden tekemät rikkomukset eivät olisi huolellisuudella olleet estettävissä. Kommentti: Eivät ottaneet kantaa eri rikkomusten eroihin tässä suhteessa  jatkopohdintaa vaaditaan. Kommentti: kansalliset ROEt (ja niiden muutokset) ovat de facto paljon vartijana.

9 MCDC – löydökset 3. Autonomisten ominaisuuksien tulee pystyä noudattamaan ihmisoikeusnormistoa
Erona humanitääriseen oikeuteen eritoten: Kohteen käyttäytyminen mahdollistaa toiminnan (targeting) sitä vastaan/kohti  vrt. humanitäärisessä oikeudessa kohteen status mahdollistaa toiminnan –> Kommentti: Merkittävä ero autonomisten laitteiden kontekstissa. Ihmisoikeusnormistosta johtuu ainakin: Velvollisuus pitää huoli, että vähemmät keinot on käytetty.  Tehtävät monilla tapaa haastavia ja monimutkaisia.

10 MCDC – löydökset 4. Valtiovastuu
Valtiovastuu-doktriini on sovellettavissa myös autonomisten järjestelmien kontekstissa. Valtiovastuu perustuu kansainvälisen oikeuden vastaiseen toimintaan. Valtiovastuun allokointi on mahdollista tehdä myös autonomisten järjestelmien kontekstissa. Huolimattomuus tai laitteen toimintahäiriö ei automaattisesti vapauta valtiota vastuusta. Vaikein kysymys liittyy korvauksiin, mutta tämä ongelma ei koske vain autonomisia järjestelmiä.

11 MCDC – löydökset: 4. Kansainvälinen rikosoikeudellinen vastuu
Rikosoikeudellinen vastuu viittaa operoiviin henkilöihin tai komentorakenteen henkilöihin (teoriassa myös ohjelmoijiin). Vastuu rikollisesta teosta ei muutu sen takia, että autonominen laite suorittaa teon. Ko. vastuu voi syntyä esim., jos rikollista tekoa ei pystytä estämään, raportoimaan tai syyttämään humanitäärisen oikeuden mukaisesti.

12 Autonomisten järjestelmien juridiikan tulevaisuudesta
Tuleeko monikansallista sopimusta? Erityisesti asejärjestelmät keskiössä. Pystytäänkö sopimaan Hyväksyttävistä standardeista? Auditointi ja verifiointi kansainväliselle toimijalle (esim. asiantuntijaorganisaatiolle)? Miten laitteiden siviilikäyttöön liittyvät kansalliset vastuukysymykset ratkaistaan? Yhdistetty valmistajien ja käyttäjien vakuutusjärjestelmä?

13 Autonomisten järjestelmien juridiikan tulevaisuudesta
Juridiikan kieli: Esim. normien tulkinnan kehittäminen – kuinka määrittää juridiset vaatimukset tavalla, jolla laitteet ymmärtävät ne? Vaatinee uudentyyppistä (tarkempaa) juridista käsitemäärittelyä? Jo nyt tulkinnat eroavat, joten mm. vertaileva analyysi erittäin tärkeää. Juridiikan systematisointi: Esim. oppimisen vaatima tiedonkeruu voi aiheuttaa ihmisoikeusongelmia kuten esim. yksityisyyden suoja ja tiedon varastointi  esim. yksityisen ja julkisen tiedonkeruun erot. Juridiikan muuttuva rooli: Mikä on vaikutus haluun noudattaa juridisia velvoitteita, esim. humanitääristä oikeutta tai ihmisoikeuksia, jos ’kentällä’ toimii laitteita ihmisten sijaan?