Arvioinnin käsitteitä Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta.

Esitys aiheesta: "Arvioinnin käsitteitä Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta."— Esityksen transkriptio:

1 Arvioinnin käsitteitä Yliopistonlehtori Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

2 Arvot ja arviointi  Arviointi on jonkin arvon selvittämistä.  Hyvyys Toiminnan päämäärä tai kyky olla hyväksyttävä X.  Totuus Ontologinen, Semanttinen tai tiedollinen hyvyys.  Kauneus Hyvyys aistimellisessa ulottuvuudessaan. 5 aistia ja "älyllinen kauneus" (harmonia, yksinkertaisuus, syvyys tms.)

3 Hyvän muunnelmat (ks. von Wright 1963/2001) 1) välineellinen hyvä, hyvä johonkin tarkoitukseen, esim. hyvä veitsi (funktionaalinen, objektiivinen arviointi) 2) tekninen hyvä, hyvä jossain asiassa, esim. hyvä shakinpelaaja (funktionaalinen, objektiivinen arviointi) 3) terveydelliset hyvät, elinten ja kykyjen hyvä, esim. hyvä sydän, hyvä näkö (funktionaalinen, objektiivinen arviointi) 4) hyvinvointi hyvät vaikuttavat suosiollisesti, esimerkiksi levon vaikutus väsyneeseen (objektiivinen arviointi) 5) mielihyvä (subjektiivinen arviointi) 6) onnellisuus (subjektiivinen & objektiivinen arviointi) 7) inhimillinen ja moraalinen hyvä (von Wrightin mukaan ei yhtenäistä käsitteellistä rakennetta (ei hyvän yksi muunnelma) -> arviointi ongelmallista)

4 4 Arviointi koulun kontekstissa  Arvioinnin kohteena on (lähes aina) oppiminen, mutta tavoitteet eroavat:  oppilaan kannalta tähdätään opiskelun ja oppimisen  opettajan kannalta opetuksen ja  kansallisen ja kansainvälisen koulutuspolitiikan kannalta koulutusinstituutioiden parantamiseen.  Jotta objektiivis-funktionaalinen arviointi olisi mahdollista, oppimisella pitää olla tavoitteet, oppimista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.  Arviointi on laaja yläkäsite, jonka yhtenä osa-alueena on oppilaiden arviointi, jonka yksi osa on oppilasarvostelu.  Mm. monipuolisen tiedon tarpeen takia arvioinnissa on myös käytettävä monipuolisia menetelmiä.

5 Arvioinnin kohde  Viime kädessä arvioinnin ”hyvä” määrittyy koulun konteks- tissa oppimisesta, mutta ensisijainen kohde voi olla:  (oppijan) oppiminen  yksilön  ryhmän  opetus  tuloksellisuus (~ oppijoiden oppiminen)  muu piirre (kustannukset, viihtyminen yms.)  organisaatio  rakenne (esim. organisaation ”oppivuus”)  johtaminen  muu piirre (esim. ilmapiiri)

6 Arvioija  itse  vertainen  ”ylempi” (opettaja, esimies)  ulkopuolinen (tutkija, ACER tms.)  viranomaisarviointi (esim. OPH:n tekemä) on tavallaan yhdistelmä kahdesta viimeksi mainitusta Kuka arvioi / ketä oppilasta/ opiskelijaaopettajaainstituutiota itse vertaiset opettaja esimies tutkija/ulkopuolinen

7 Oppimisen arviointi  Oppimisen arviointi voi kohdistua  prosessiin (oppimiseen eli alku- ja lopputilanteen eroon) tai  lopputulokseen (osaamiseen)  Pääasiassa (mutta ei ainoastaan) tämän eron pohjalta prof. Arja Virta on tehnyt seuraavan erottelun:  Tulosarviointi (perinteinen) vs.  Suoritusarviointi (autenttinen arviointi) ks. tarkemmin Arviointi lukiossa

8 Arvioinnin ulottuvuuksia Mitä / millaista arvioidaantoistava luova/ soveltavalaaja-alainen Tieto Taito Asenne Miksi arvioidaanparantaminen valinta/ tulosresurssien allokointi diagnostinen formatiivinen summatiivinen