Tuli ennen, ”tuli luonnontilaisissa metsissä” Mikä on metsäpalo? Maastopalo?

Esitys aiheesta: "Tuli ennen, ”tuli luonnontilaisissa metsissä” Mikä on metsäpalo? Maastopalo?"— Esityksen transkriptio:

1 Tuli ennen, ”tuli luonnontilaisissa metsissä” Mikä on metsäpalo? Maastopalo?

2 ”Fire regime” – tulen rooli ekosysteemeissä (metsissä, tietyllä metsäalueella) Määrä Määrä Paloväli, palokierto, palojen toistuvuus, palojen useus Paloväli, palokierto, palojen toistuvuus, palojen useus Laatu Laatu Palon vakavuus, palon vaurioittavuus Palon vakavuus, palon vaurioittavuus Palointensiteetti, palon voimakkuus Palointensiteetti, palon voimakkuus Palojälki Palojälki

3 Riippuvat eri tekijöistä, joissa suurta ajallista ja paikallista vaihtelua Ympäristöä muovaavat suurtekijät: ilmasto, ihminen, maaperä

4 Tutkimustulokset ”luontaisista” paloista vaihtelevat ”klassinen” ruotsalaisiin tutkimuksiin (Zackrisson 1977, Engelmark 1984) perustuva käsitys lyhyistä palokiertoajoista kuivemmilla tyypeillä ja pidempi tuoreilla ja kosteammilla ”klassinen” ruotsalaisiin tutkimuksiin (Zackrisson 1977, Engelmark 1984) perustuva käsitys lyhyistä palokiertoajoista kuivemmilla tyypeillä ja pidempi tuoreilla ja kosteammilla ASIO-luokitus (esim Angelstam 1998), huomattavia puutteita, laatu ASIO-luokitus (esim Angelstam 1998), huomattavia puutteita, laatu Tukevia tutkimuksia myös myöhemmina (, Lehtonen 1997, Niklasson & Granström 2000) Tukevia tutkimuksia myös myöhemmina (, Lehtonen 1997, Niklasson & Granström 2000)

5 Viimeaikainen tutkimus puoltaa aiempia pidempiä palokiertoja Wallenius (2004) 300-500 v, Karjala kuusivaltaiset, Larjavaara (2005) Pohjois- Suomi, jopa 1 700 v, Pitkänen ym (2003) 170-260, männiköt, Itä-Suomi, Wallenius ja Kauhanen (julkaisematon) 100-400 v, Pohjois-Suomi Wallenius (2004) 300-500 v, Karjala kuusivaltaiset, Larjavaara (2005) Pohjois- Suomi, jopa 1 700 v, Pitkänen ym (2003) 170-260, männiköt, Itä-Suomi, Wallenius ja Kauhanen (julkaisematon) 100-400 v, Pohjois-Suomi

6 Syitä ristiriitaisille tuloksille on useita Lähes kaikissa tutkimuksissa on epätäydellisyyksiä, niissä käytetään erilaisia metodeja joilla on omat heikkoutensa, ja niiden yleistettävyys laajempaan aika- ja tilamittakaavaan on kyseenalaista, palohistoriatutkimukset ovat tavallaan ”case-tutkimuksia”, joiden sirpaleisuus antaa mahdollisuuden spekulaatioon Lähes kaikissa tutkimuksissa on epätäydellisyyksiä, niissä käytetään erilaisia metodeja joilla on omat heikkoutensa, ja niiden yleistettävyys laajempaan aika- ja tilamittakaavaan on kyseenalaista, palohistoriatutkimukset ovat tavallaan ”case-tutkimuksia”, joiden sirpaleisuus antaa mahdollisuuden spekulaatioon

7 Ihmisen vaikutus ja sen yli- tai aliarviointi Ihmisen vaikutus ja sen yli- tai aliarviointi Paloaineksen ja ilmaston pienetkin muutokset heijastunevat palokiertoihin Paloaineksen ja ilmaston pienetkin muutokset heijastunevat palokiertoihin Puulajikysymykset – ”mihin asti päästään ennen seuraavaa paloa” Puulajikysymykset – ”mihin asti päästään ennen seuraavaa paloa” Säännöllisyys vs satunnaisuus Säännöllisyys vs satunnaisuus Prosessien hitaus vaikuttaa Prosessien hitaus vaikuttaa

8 Entä laatu Tiedetään vähemmän Tiedetään vähemmän Todennäköisesti vaihtelu suurta Todennäköisesti vaihtelu suurta

9 Huomioita Valtava vaihtelu (Granström 2001) Valtava vaihtelu (Granström 2001) Ilmiön vaihtelevuudesta johtuen koko ”luonnontilaisen palokierron” käsite on ongelmallinen Ilmiön vaihtelevuudesta johtuen koko ”luonnontilaisen palokierron” käsite on ongelmallinen Todennäköisesti aiempaa suurempi osa metsistä on ollut harvahkoja, järeähköjä männiköitä, jossa palokierto on vaihdellut (Pennanen 2005) Todennäköisesti aiempaa suurempi osa metsistä on ollut harvahkoja, järeähköjä männiköitä, jossa palokierto on vaihdellut (Pennanen 2005)

10 Paloalueilla ollut myös järeää puustoa Paloalueilla ollut myös järeää puustoa Jos metsä on päässyt kuusettumaan on sen paloherkkyys todennäköisesti vähentynyt (Tanskanen 2005, Wallenius 2004) ja palojen vaikutus metsändynamiikassa muodostunut luonteeltaan satunnaisemmaksi ja vaurioittavammaksi Jos metsä on päässyt kuusettumaan on sen paloherkkyys todennäköisesti vähentynyt (Tanskanen 2005, Wallenius 2004) ja palojen vaikutus metsändynamiikassa muodostunut luonteeltaan satunnaisemmaksi ja vaurioittavammaksi

11 ”Luonnontilainen palodynamiikka” – mitä annettavaa Mielenkiintoinen aihe, jossa riittää tutkimusta Mielenkiintoinen aihe, jossa riittää tutkimusta Täsmentävät käsitystä luonnonprosessista Täsmentävät käsitystä luonnonprosessista Suorat sovellutukset nykyiselle käytännön monimuotoisuuden hoidolle voidaan kuitenkin kyseenalaistaa Suorat sovellutukset nykyiselle käytännön monimuotoisuuden hoidolle voidaan kuitenkin kyseenalaistaa

12 Koska-oli niin tai näin niin palaa murto-osa siitä mitä on palanut 250 vuoden palokierrolla Suomen metsistä olisi vuosittain palanut n 60 000 hehtaaria (suot poistettu), nykyään n 3 000 hehtaaria, 5 %, ”paloympäristöjä” n 500 000 – 1 000 000) 250 vuoden palokierrolla Suomen metsistä olisi vuosittain palanut n 60 000 hehtaaria (suot poistettu), nykyään n 3 000 hehtaaria, 5 %, ”paloympäristöjä” n 500 000 – 1 000 000) Laskennallinen palokierto n 5 000 vuotta Laskennallinen palokierto n 5 000 vuotta 1 500 vuodenkin palokierrolla määrä olisi n 10 000 hehtaaria 1 500 vuodenkin palokierrolla määrä olisi n 10 000 hehtaaria

13 ”ekologista riskiä” ”epäluonnollisen” liiasta polttamisesta ei ole ”ekologista riskiä” ”epäluonnollisen” liiasta polttamisesta ei ole Pikemminkin poliittinen päätös mihin panostetaan monimuotoisuuden hoidossa Pikemminkin poliittinen päätös mihin panostetaan monimuotoisuuden hoidossa Hyödynnetään paloalueita, poltetaan mahdollisimman paljon resurssien mukaan Hyödynnetään paloalueita, poltetaan mahdollisimman paljon resurssien mukaan Hyödynnetään lajistotietoa sekä tutkimustietoa elinympäristövaatimuksista Hyödynnetään lajistotietoa sekä tutkimustietoa elinympäristövaatimuksista

14 Laatu ja alueellinen suunnittelu avainasemassa (ei ole varaa muuhun) Laatu ja alueellinen suunnittelu avainasemassa (ei ole varaa muuhun) Kohdennetaan polttaminen sellaisille alueille mistä siitä monimuotoisuuden kannalta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja vältetään alueita, joissa on olemassaolevia arvoja Kohdennetaan polttaminen sellaisille alueille mistä siitä monimuotoisuuden kannalta saadaan mahdollisimman suuri hyöty ja vältetään alueita, joissa on olemassaolevia arvoja