Pentti Valkeajärvi Riistan- ja kalantutkimus Laukaan kalantutkimus ja vesiviljely Päijänteessä siialla on suuri taloudellinen merkitys ammatti- ja vapaa-ajankalastajille.

Esitys aiheesta: "Pentti Valkeajärvi Riistan- ja kalantutkimus Laukaan kalantutkimus ja vesiviljely Päijänteessä siialla on suuri taloudellinen merkitys ammatti- ja vapaa-ajankalastajille."— Esityksen transkriptio:

1 Pentti Valkeajärvi Riistan- ja kalantutkimus Laukaan kalantutkimus ja vesiviljely Päijänteessä siialla on suuri taloudellinen merkitys ammatti- ja vapaa-ajankalastajille. Siian luonnonvarainen kanta on taantunut ja kasvu hidastunut muikkukannan runsastumisen seurauksena. Tavoitteena oli arvioida ensisijaisesti säännöstelyn vaikutuksia luonnonvaraisen pikkusiian vuosiluokkien runsauden vaihteluun, kasvuun, kalastukseen ja mädin selviytymiseen. Vuodesta 1985 kerätyn siika- ja muikkuaineiston jatkeeksi järjestettiin tehostettu näytteenotto ja seuranta vuosina 1996-1998 Tehinselän alueella Keski-Päijänteellä. Siian kutusyvyyttä kartoitettiin vuosina 1997-1999 Rantajäiden sulamista tarkkailtiin Pohjois-Päijänteellä vuosina 1996-1998 ja vertailujärvi Konnevedellä 1996-1997. Siian kutupohjien vedenlaatua mitattiin vuonna 1998 Pohjois- ja Keski-Päijänteellä. Siian mädin esiintymissyvyys Mätimunia löytyi kaikista mitatuista syvyyksistä 0,5-3 m:n välillä ja todennäköisesti mätiä esiintyy tätäkin syvemmällä ja matalammalla. Eniten mätiä löytyi alle metrin syvyydestä. Rantajäiden sulaminen Rantajäiden sulaminen poikkesi vain vähän luonnontilaisesta Konnevedestä. Jään sulamiseen liittyviä mitattavia haittoja siialle tuskin esiintyy. Kutupohjien vedenlaatu Siian mädin selviytymiselle kriittisiä happipitoisuuksia (alle 7 mg/l ) ei havaittu oletetuilla siian kutusyvyyksillä (alle 5 m). Vedenpinnan talvialenema, kevään vedenkorkeus tai kutuajan vedenkorkeus marraskuussa eivät selittäneet siikavuosiluokan runsauden vaihtelua vuosina 1964-1996. Alhainen kevätvesi vaikuttaa hidastavasti siian toisen kesän kasvuun. Siian kasvua hidastaa lajinsisäisen kilpailun kautta myös runsas siikakanta. Kilpailutekijät kuten edellisen vuoden muikun kutukanta sekä syntymävuoden siikakanta selittävät parhaiten siian vuosiluokkien runsaudenvaihtelua. Vedenpinnan aleneman ja jään vaikutuksesta mädistä on tuhoutunut 5-20 % ja lisäksi säännöstely on tuhonnut mädistä 13-20 %. Tämän perusteella kokonaismätituhot ovat 18-40 %. Nykykäsityksen mukaan mätituhot eivät siirry suoraan kalastettavaan kantaan. SUOSITUKSET Säännöstelystä johtuva mätitappioihin perustuva siianpoikasten kompensaatiotarve on 100 000 - 300 000 yksikesäistä poikasta vuodessa. Kompensaatioon tulisi käyttää alkuvaiheessa planktonsiikaa ja myöhemmin saatavuudesta riippuen mahdollisesti jotakin soveltuvaa järvisiikamuotoa, esim. Päijänteen omaa järvisiikaa. Siika ja muikkukannan seurannan tulisi olla jatkuvaa. Mädin arvioitu tuhoutumisaste ei ole vaikuttanut havaittavasti siikavuosiluokkien runsauteen. Siianmädin arvioitu jakautuminen eri syvyyksiin Päijänteen kutupaikoilla kahden vaihtoehdon mukaan. PÄIJÄNTEEN SÄÄNNÖSTELYN VAIKUTUS SIIKAKANTOIHIN Säännöstelyn haitat siikakannalle johtuvat vedenpinnan luonnonmukaista suuremmasta talvisesta alenemisesta, jolloin osa mädistä jää kuiville Mätitutkimuksella kartoitettiin siian kutusyvyyttä Siikasaaliit ovat pienentyneet 1990-luvulla Arvioitu mädin kokonaistuho vedenpinnan aleneman seurauksena. Säännöstelyn aikana vuosina 1964-1996 vedenpinta on alentunut siian kutuajasta (15.11.) kevään minimiin keskimäärin 40 cm, kun se luonnontilassa olisi ollut 14 cm. Säännöstely on tuhonnut mädistä 13-20 %