Jukka Harmainen 13.5.05 OSALLISTUVA OPPIMINEN PSYKOTERAPIAKOULUTUK- SESSA Oppimisnarratiivit ryhmätyönohjauksessa; yhteistoiminnallisen oppimisen edistäminen.

Esitys aiheesta: "Jukka Harmainen 13.5.05 OSALLISTUVA OPPIMINEN PSYKOTERAPIAKOULUTUK- SESSA Oppimisnarratiivit ryhmätyönohjauksessa; yhteistoiminnallisen oppimisen edistäminen."— Esityksen transkriptio:

1 Jukka Harmainen 13.5.05 OSALLISTUVA OPPIMINEN PSYKOTERAPIAKOULUTUK- SESSA Oppimisnarratiivit ryhmätyönohjauksessa; yhteistoiminnallisen oppimisen edistäminen Percy Agget (2004) Journal Of Systemic Therapies Vol 23, No; 3,2004

2 Jukka Harmainen 13.5.05 Jos irtaudutaan klassisten systeemisten mallien opetuksesta, MITÄ TILALLE Opetetaan spesifejä näyttöön perustuvia ja integratiivisia malleja(Fraenkel&Pinsoff) Common-factors ajattelu (Sprenkle&Blow) Opettajan ja opiskelijan yhteiseen reflection-on action oppimisprosessiin keskittyminen (Hoffman 2002) Oppimistyylien hyödyntäminen (P.Agget)

3 Jukka Harmainen 13.5.05 Aikuisoppiminen-oppimistyylit Oppiminen kokemuksellista, kollaboratiivista, organisoituu eri tasoille (=oppimaan oppiminen) ja tapahtuu vuorovaikutuksessa (Kolb 1984) Olennaista refleksiivisyys ja palaute Oppimistyylit tietämisen muotoja tai tapoja, joissa elementteinä ruumiillisuus, tunteet ja ajattelutavat (Kolb 1984) Oppimistyylit ovat taipuisia, ajan mukaan vaihtuvia, kontekstisidonnaisia ja niitä muokkaavat hk kiinnostukset, koulutus- ja ammattivalinnat ja asema työpaikalla. Lähikehityksen vyöhyke

4 Jukka Harmainen 13.5.05 Oppimistyylit 2 Opettajan/työnohjaajan pitäisi osata sovittaa tyylinsä lähelle ohjattavan tyyliä Tarvitaan lisää tutkimusta siitä miten koulutettavat oppivat terapeuttisia taitoja ja kuinka he integroivat itselleen soveltuvaa tapaa tehdä terapiaa (Street 1997) Taitojen oppimisen tapa on ehkä parhaiten kuvattavissa yksilökohtaisesti, joskin luultavasti on myös yleisempiä oppimisprofiileja (Street 1997)-- Taitojen opetuksessa siis pitäisi tavoittaa yksilölliset oppimistyylit Opetuksessa painottuvat liiaksi terapiasuuntausten uskomukset (isomorfisuus) ja liian vähän taitojen oppimiseen liittyvä tieto.

5 Jukka Harmainen 13.5.05 Sukupuolitettu oppiminen Ryhmäkeskeinen, vuorovaikutukselle rakentuva opiskelu miehille haastavaa, naisille taas oppiminen luottamaan omaan tapaan muodostaa tietoa (Burck&Daniel,1995) Miesten ja naisten oppimistyyleissä eroa, myös ikä vaikuttaa, siten että iän myötä erot tasoittuvat Tutkimustulokset osin ristiriitaisia

6 Jukka Harmainen 13.5.05 Oppimisnarratiivit Koulutustyönohjauksissa työnohjaajan haasteena seurata montaa prosessia; Asiakastyön sisältöä, yhteistyöprosessia, ohjattavan ryhmän toimintaa, ohjattavan yksilön oppimisprosessia ja omaa toimintaa ohjaajana. Aiemmin asiakastyön analysointia hallinnut syntyvien ilmiöiden kytkeminen asiakassysteemin piirteisiin (isomorfisuus) tai ohjattavan perhetaustaan ja Agget ín mukaan pitäisi oppia myös enemmän huomioimaan ohjattavien oppimiskokemuksia, tyylejä; koska myös ne vaikuttavat heidän toimintaansa ryhmän jäseninä. Ehdottaa käsitettä oppimisnarratiivi(t), koska se kattaa oppimistyyliä paremmin oppimistapojen erilaisuuden ja henkilökohtaisuuden

7 Jukka Harmainen 13.5.05 Oppimisnarratiivien tutkiminen Agget suosittelee, että jo koulutusryhmän alkuvaiheissa kouluttaja kartoittaisi yksilöhaastatteluiden avulla jokaisen oppimiskertomuksia ja että niihin palattaisiin myöhemmin joko yksilöllisesti tai ryhmässä Käyttänyt avointa haastattelua ja todennut hyviksi kysymyksiksi: Mitä ovat varhaisimmat muistosi/kertomukset oppimisesta kotona/koulussa/naapurustossa? Millaista oppiminen on Sinulle ollut? Millainen oppija olet ollut? Kun katsot taaksepäin siihen aikaan, mitkä ideat/kokemukset olivat tulevaisuuden valintojesi pohjana? Mikä oli suosimasi oppimistyyli? Muuttuiko se? Oliko siinä jokin kaava? Millainen? Millaista palautetta sait itsestäsi oppijana? Miten toiset (vanhemmat, ystävät, opettajat) olisivat kuvanneet Sinun oppimistyyliäsi tuolloin? Mitä ajattelet omista ideoistasi silloin/nyt? Mitä todella ajattelet? Mitä ajattelet toisten ideoista silloin/nyt? Kuinka koet ryhmäkeskustelut? Onko Sinulla jokin ryhmässä keskustelun/toimimisen malli/tyyli? Osaatko kuvata sitä? Kuinka tyylisi vaikuttaa muiden ryhmäläisten huomioimiseen tai uusien ajatusten/ tiedon/ideoiden omaksumiseen? Miten ennustaisit keskustelutyylisi muuttuvan tulevan vuoden kuluessa? Kun katsot taaksepäin, olisitko halunnut tehdä erilaisia oppimisvalintoja? Miten olisit nykyisen tietämyksesi varassa neuvonut itseäsi? Jos saisit luoda juuri sellaisen oppimistilanteen, joka on Sinulle paras mahdollinen, miten sen tekisit?

8 Jukka Harmainen 13.5.05 Oppimisnarratiivien tutkiminen 2. Onko Sinulla joitain ”voimakkaita ääniä, uskomuksia” oppimisesta? Ovatko Sinuun vaikuttaneet isot poliittiset, kultturaaliset, uskonnolliset, filosofiset suuntaukset? Miten? Kuinka nykyiset asetelmat/pulmat ystävä/perhe/työkonteksteissa vaikuttavat siihen, miten voit luottaa omiin ideoihisi ja siihen miten otat vastaan toisten ihmisten ideat? Kuka perheessäsi vaikutti eniten Sinun ajatuksiisi oppimisesta? Kuinka oppimiseesi vaikuttivat perheen/kaveripiirin/sosiaalisen tilanteen muutokset ja mullistukset? Kerrotko jonkin lähiaikojen esimerkin siitä, miten pystyit pitämään kiinni omista ideoistasi vaikka kohtasitkin ulkopuolelta vastustusta? Kuinka vanhemmat/kaveriverkostot vaikuttivat oppimiseesi? Tuntien omat ajatuksesi oppimisesta, miten ennustat tulevasi haastetuksi tässä ryhmässä tulevan vuoden aikana? Millaista oppimisfilosofiaa haluat välittää omille lapsillesi/työnohjattavillesi/kollegoillesi? Kuinka se eroaa niistä oppimiskokemuksista/filosofioista, joita olet itse kohdannut tähän mennessä? Koetko oppivasi parhaiten pysyttelemällä yhden paradigman puitteissa vai liikkumalla eri paradigmojen välillä? Valtavirrassa vai marginaaleissa? Onko Sinulla jotain Sinulle parhaita omaksumis/ajattelutapoja; metaforien käyttö, sisäisten kuvien muotoilu, sisäinen puhe itselle…? Kun joku esittää idean, näetkö sen keskustelun laajentumisena vai mahdollisuutena väittelyyn? Kuinka uranvalintasi ovat vaikuttaneet oppimismahdollisuuksiisi ja päinvastoin?

9 Jukka Harmainen 13.5.05 Lopuksi Aggetilla kolme suositusta 1. Perehdy oppimisnarratiiveihin 2. Perehdy aikuisopetus/oppimiskirjallisuuteen: Esim. Kolbin ajatus oppimisprosessien sekventiaalisuudesta ja yksilöllisyydestä; joku oppii ensin tekemällä, sitten luomalla siitä visuaalisia analogioita ja vasta sitten siirtyy reflektioon. Toinen voi aloittaa reflektiosta, sitten siirtyä käsitteellistämiseen ja siitä toimintaan. Antaa ohjaajalle uutta kieltä kuvata ja ymmärtää ryhmässä esiintyviä erilaisia prosessointi- ja keskusteluun osallistumistapoja. 3. Luo siltaa vanhan ja uuden oppimisen välille: Oppimisnarratiivit auttavat hahmottamaan teemoja opiskelijan aiemman oppimisen ja nykyisen ryhmässä tapahtuvan oppimisen kehittymisen välillä. On tärkeää olla tietoinen siitä että sekä ohjaajan että ohjattavan uskomukset omasta oppimisestaan ovat usein tulosta kovista otteluista ja monista elämänkokemuksista eri konteksteissa ja ko uskomukset voivat myös olla esteenä uuden oppimiselle työnohjausryhmän tapaisessa keskustelevan oppimisen kontekstissa (conversational learning setting). Oppimis- tai prosessointityylit toteutuvat keskustelunomaisissa mikro-prosesseissa ja ne pohjautuvat pidempiin yksilöllisiin sekvensseihin = oppimisnarratiiveihin. Kolbin kuvaama yksilöllisten prosessointityylien ja esim. gender-tutkimuksen esiin nostama yksilöllisten oppimisnarratiivien kehittyminen muodostavat hedelmällisen pohjan systeemisen työnohjauksen,jatkotutkimukselle, erityisesti kuinka em kaksi elementtiä ovat vuorovaikutuksessa ja kehittyvät yhdessä ryhmäkeskusteluissa.