UUDEN OHJELMAKAUDEN RAKENNEMUUTOKSIA

Esitys aiheesta: "UUDEN OHJELMAKAUDEN RAKENNEMUUTOKSIA"— Esityksen transkriptio:

1 UUDEN OHJELMAKAUDEN RAKENNEMUUTOKSIA
ohjelmarakenteen muutos EAKR:lla ja ESR:lla omat toimenpideohjelmat maatalouden ja kalastuksen tukijärjestelmät eivät kuulu enää rakennerahastoihin tukikelpoisuussääntöjen vähentäminen pääosin kansalliset säännöt strategisen otteen vahvistaminen neuvoston strategiset suuntaviivat, Suomen suunnitelma komissiolle ( ) ja strategiset kertomukset maakuntasuunnitelmat ja maakuntaohjelmat keskittyminen kilpailukyvyn edistämiseen ja työpaikkojen luomiseen (75 % tuesta) Uudella ohjelmakaudella rakennerahastoja on Suomessa vain kaksi: Euroopan alueiden kehittämisrahasto, EAKR ja Euroopan sosiaalirahasto, ESR. Aikaisemmalla ohjelmakaudella samoihin tavoiteohjelmiin osoitettiin rahoitusta kaikista rahastoista. Nyt kuitenkin kummallakin rakennerahastolla on omat alueelliset toimenpideohjelmansa, sekä lisäksi ESR:llä valtakunnallinen ohjelmaosio. Uusissa EU –säädöksissä tukikelpoisuussäännöksiä on aiempaa vähemmän, tarkempi määrittely jää kansallisten säännösten varaan – EU:n yleiset rahoitusperiaatteet ja säädökset huomioon ottaen. Tavoiteohjaus painottuu. Euroopan neuvosto vahvisti viime syksynä strategiset suuntaviivat, minkä jälkeen jäsenmaat laativat kansalliset strategiset suunnitelmansa; Suomi jätti oman suunnitelmansa komissiolle Maakunnissa on laadittu pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmat sekä maakuntaohjelmat, jotka antavat taustaa rakennerahasto-ohjelmille. Erityisesti uudella ohjelmakaudella painottuvat (Euroopan) kilpailukyvyn edistäminen ja työpaikkojen luominen. Kaikki ohjelma ovat valmisteluvaiheessa käyneet läpi ympäristövaikutusten arvioinnin. Myös hankkeiden valmistelussa se on tärkeää. Ohjelmista on toukokuussa neuvotteluja Komission ja Suomen välillä. Ohjelmat vahvistettaneen ennen lomakautta. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

2 RR-hallinnoinnin uudistuksia
Hallinto- ja todentamisviranomaisena uusi työ- ja elinkeinoministeriö, TEM Uusi tarkastusviranomainen valtioneuvoston controller –toiminnon yhteydessä Euroopan alueellinen yhteistyö –tavoitteen toimenpideohjelmien (rajaohjelmat) hallintoviranomaisena toimivat ohjelma-asiakirjassa nimetyt maakunnan liitot Kansallisten rr-ohjelmien (alueellinen kilpailukyky ja työllisyys-tavoite) hallinnointi, määrärahojen osoittaminen ja ohjeistusten antaminen keskittyy ja (toivottavasti) selkiintyy uudella ohjelmakaudella. Vastaisuudessa ohjeita antaa vain työ- ja elinkeinoministeriö, joka on sekä EAKR- että ESR –ohjelmien hallinto- ja todentamisviranomainen. Valtion budjetissa hallintoviranomaisministeriön pääluokkaan osoitetaan EU-rahoituksen lisäksi nyt myös valtion rahoitus. Hallintoviranomainen jakaa nämä määrärahat suoraan kaikille (alueellisille) rahoittajaviranomaisille Käytännössä tämä johtanee myös siihen, että hankerahoituspäätöksissä hakijalle osoitetaan yksi rr-osarahoitusosuus, erittelemättä sitä enää EU- ja valtion rahoitusosuuksiin. Tarkastus keskitetään valtiovarain controller –toiminnon yhteyteen valtiovarainministeriöön perustettuun tarkastusviranomaiseen, joka vastaa hankkeiden ja hallintojärjestelmien tarkastuksista kaikilla hallinnonaloilla. Se antaa (komissiolle) ohjelmakauden päättyessä kertomuksen ja vuosittain lausunnon hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaasta toiminnasta sekä siitä, antaako järjestelmä kohtuullisen varmuuden menoilmoitusten oikeellisuudesta Jäsenvaltioiden välisten rakennerahasto-ohjelmien (Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite) hallinnointi ei juurikaan muutu siitä, mihin nykyisellä ohjelmakaudella on totuttu. Hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisen tehtävistä vastaavat ne maakunnan liitot, joille nämä tehtävät ohjelma-asiakirjassa on uskottu. TEM:n rooli vahvistuu jossain määrin myös valtioiden välisten ohjelmien toimeenpanossa: TEM voi nimetä valvojan ja antaa varojen käyttöä ja valvontaa koskevia ohjeita. Lisäksi TEM nimittää suomalaisen jäsenen ohjelman tarkastusviranomaista avustavaan tarkastusryhmään. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

3 Ohjelmakauden 2007-13 valmistelutilanne
Eu-säädökset on annettu Rakennerahastolaki ja –asetus joudutaan uudistamaan ministeriöiden työnjakomuutosten vuoksi Tukikelpoisuusasetus annettaneen lokakuussa (??) Komissio hyväksynee Suomen rr-ohjelmat lokakuussa (?) Hallintoviranomaisen soveltamisohjetta/-ohjeita saadaan odottaa kauan (!) Vanhan kauden hankkeet päätettävä 12/2007 Parlamentin ja neuvoston EAKR- ja ESR –asetukset, neuvoston yleisasetus sekä komission toimeenpanoasetus uutta ohjelmakautta varten annettiin vuonna 2006. Kaikkien jäsenmaiden ohjelmaesitysten käsittely komissiossa on ollut hidasta. Juhannukseen 2007 mennessä jäsenmaiden useista sadoista ohjelmaesityksistä oli vahvistettu alle kymmenen ja elokuun alkuun mennessä noin puolet. Suomen ohjelmista ei tähän mennessä ole vahvistettu ainoatakaan; taustalla on komission eroavia käsityksiä siitä, mitä rr-varoin voidaan Suomessa tukea. Realistista on odottaa Suomen ohjelmien vahvistamista lokakuussa. Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelma muutti ministeriöiden työjakoa. Muutokset on tarkoitus saattaa täysimittaisesti voimaan Rakennerahastojen hallinnointia hoitavat yksiköt sisäasiainministeriöstä ja työministeriöstä siirtyvät uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön. Toimivalta ja tehtävät säädöstetään rakennerahastolaissa ja -asetuksessa sen jälkeen kun valmistelussa on saatu järjestelyt suunnitelluiksi. Jo vuoden päivät valmisteltu tukikelpoisuusasetus on myös viivästynyt, osin tehtävämuutosten vuoksi. Hallintoviranomaisen yksityiskohtaisia soveltamisohjeista jouduttaneen odottamaan kauimmin. Uuden ohjelmakauden valmistelut ovat myöhässä. Joka tapauksessa vanhan kauden hankkeet päättyvät 2007 lopussa, joten rahoituspäätöksiä tulisi päästä tekemään loppuvuodesta niin, ettei hanketoiminta keskeytyisi. Hakijoiden ja rahoittajien tulisi lisäksi ottaa huomioon rahoitusehtojen muutoksiin sisältyvät mahdolliset riskit. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

4 Hankkeen tulosten pysyvyys
Hankkeessa tulosten tulee olla pysyviä, so. jatkua ilman huomattavia muutoksia 5 vuotta hankkeen päättymisestä Tuki on perittävä takaisin, jos toiminta muuttuu ”huomattavasti” tai lakkaa Erityisesti investointihankkeissa tulee synnyttää jatkuva toiminta (aktiviteetit, työpaikat) Tarkastusesimerkkejä (komissio 2006): yhdistyksen toiminnan päättyminen markkinoinnin ja nettisivujen ylläpidon lopettaminen Yleisasetus ohjelmakaudelle (1083/06) 57 artikla Toimien pysyvyys … Jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen on varmistettava, että toimi saa rahaston rahoitusosuutta ainoastaan, jos kyseiseen toimeen ei kohdistu viiden vuoden kuluessa toimen päättymisestä … sellaisia huomattavia muutoksia, jotka a) vaikuttavat sen luonteeseen tai täytäntöönpanon edellytyksiin tai hyödyttävät aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä, ja b) johtuvat infrastruktuurin omistussuhteissa tapahtuneista muutoksista tai tuotantotoiminnan lopettamisesta. 2. Jäsenvaltion ja hallintoviranomaisen on ilmoitettava komissiolle 67 artiklassa tarkoitetussa täytäntöönpanoa koskevassa vuosikertomuksessa kaikista 1 kohdassa tarkoitetuista muutoksista. Komissio ilmoittaa muutoksista muille jäsenvaltioille. 3. Aiheettomasti maksetut määrät on perittävä takaisin 98–102 artiklan mukaisesti. 4. Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava, ettei yrityksille, joilta tukea peritään tai on peritty takaisin 3 artiklan mukaisesti tuotantotoiminnan siirtämisen vuoksi jäsenvaltion sisällä tai toiseen jäsenvaltioon, myönnetä rahastoista rahoitusosuutta. Komission määräyksestä sisäasiainministeriö selvittää parhaillaan, missä määrin päättymässä olevalla ohjelmakaudella osarahoitettujen hankkeiden toimet ovat jatkuneet tukipäätösten jälkeen. Selvityksessä kartoitetaan myös hankkeita, joita ei ollut tarkoitettukaan jatkuviksi (esiselvitys tai kestoltaan rajattu hanke). Selvityksen jälkeen komissiolta saatava palaute opastaa jatkossa määrittämään ehdot hankkeissa aloitetun toiminnan jatkamiselle. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

5 Tulojen ja yksityisrahoituksen ero
Tulojen vähentämisvaatimus on tiukentunut!!! Tuloja voi kertyä myynnistä, vuokraamisesta, palveluista, yms. maksuista Tulot vähennetään hyväksytyistä kustannuksista ennen avustusten määrän laskemista Pääsäännön mukaan hankkeen päättymisen jälkeisetkin tulot vähennetään alkavalla ohjelmakaudella ESR –hankkeen saamat koulutusmaksut yleensä tukirahoitusta eikä tuloa Kirjanpitoon kirjataan kaikki tulorahoitus, mm. rakennerahastotuet sekä muu julkinen ja yksityinen rahoitus. Jos muu rahoitus eivät ylitä rahoitussuunnitelmassa vahvistettuja määriä, sitä ei vähennetä tulona. Vähennettävät tulot hakijan on itse esitettävä maksatushakemuksessa. Yksityisrahoituksen ja tulon rajanveto on ollut käytännössä vaikeaa. Täysin vastikkeetonta yksityisrahoitusta hankkeissa ei juuri ole, sillä yksityisrahoittajilla on aina odotuksia hankkeen tuottamasta hyödystä. Ainakin silloin kun hanke myy jotakin tuotettaan yleisölle, saadut maksut ovat tuloa eikä yksityisrahoitusta (esim. pääsylipputulot). Tulojen ja yksityisrahoitukseksi hyväksyttävien suoritusten erot on syytä määritellä tarkasti kansallisessa tukikelpoisuusasetuksessa. Yleisasetuksen 55 artiklan mukaan toimessa, johon sisältyy infrastruktuuri-investointi, jonka käytöstä syntyy välittömiä sen käyttäjien maksettavaksi tulevia maksuja, tai missä tahansa toimessa, johon liittyy kiinteistöjen/maapohjan tai rakennusten myynti tai vuokraaminen tai muu palvelujen suorittaminen maksua vastaan, saadut maksut on vähennettävä tulona – vielä useita vuosia hankkeen päättymisen jälkeenkin. Tämä säädös on uusi ja todennäköisesti johtaa tulokäsitteen tiukkenemiseen verrattuna aikaisemman ohjelmakauden tulkintaan. On syytä muistaa lisäksi se, että jos rahoituspäätöksessä vahvistetun rahoitussuunnitelman jokin kolmannen tahon rahoituserä ylittyy hankkeen toteutuksessa tai hanke saa aivan uuden avustuksen, ylitystä ja uutta avustuserää voidaan käsitellä kuin hankkeen tuloa: se vähennetään kertyneistä kokonaiskustannuksista ja rakennerahastoavustus määritetään jäljelle jääneestä nettosummasta. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

6 Menojen yleinen tukikelpoisuus
Toteuttajan (ulos)maksamat menot poikkeus: luontoissuoritukset Toimet suoritettu hankkeen toteutusaikana Eriytetty kirjanpito, menojen todistaminen Hankkeen toteuttamista edistävät menot Vain hankkeen aiheuttamat lisäkustannukset Kohtuullisuus (hankintojen kilpailutus) Säädösten ja rahoituspäätöksen mukaisuus esim. hankintamenettely, tiedottaminen, EU-tunnukset Tulot vähentäminen Tukikelpoisuusperiaatteita, jotka säilyvät uudellakin ohjelmakaudella: Pääperiaate on, että vain toteuttajan rahalla maksamat kustannukset ovat tukikelpoisia. Millään kierrätysjärjestelyillä menoihin ei saa lisätä katetta. Menojen tulee olla maksettuja ennen kuin avustusmaksatusta haetaan. Maksettujen kustannusten lisäksi rahoituspäätöksessä voidaan osaksi omarahoituksen määrästä hyväksyä luontoissuorituksia, joita toteuttaja ei maksa, vaan joku toinen luovuttaa hankkeen toteutukseen. Tarkemmat ohjeet luontoissuorituksista annetaan kansallisessa asetuksessa. Menojen kohdentamisessa noudatetaan kansallisen kirjanpitolain mukaista suoriteperiaatetta: kustannus kuuluu hankkeeseen kun se on maksettu hankkeen toteutusaikana suoritetusta työstä, saadusta palvelusta, vastaanotetusta tavarasta jne. Hankemenot on osoitettava kirjanpidossa vientikohtaisesti. Saatetaan myös vaatia tositteiden esittämistä. Kirjanpidon selitteisiin olisi kiinnitettävä huomiota: niistä tulisi tarkasti käydä ilmi, mistä meno on syntynyt. Tarvittaessa on syytä oma-aloitteisesti esittää lisäselvityksiä. Hankkeen toteutukseen lisäarvoa tuottamattomat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä. Jos ne eivät ole tarpeellisia tavoitteiden saavuttamiseksi, ne eivät myöskään ole hyväksyttäviä. Toteuttaja ei voi siirtää ennen hanketta olemassa olleita toimintakustannuksiaan hankkeeseen; koska hankkeella pyritään tuottamaan lisäarvoa, myös kustannusten tulee olla hankkeen toteuttamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia (lisäysperiaate) Kustannusten tulee olla kohtuullisia, so. markkinahintaisia. Hankintojen kilpailuttaminen takaa yleensä kustannusten kohtuullisuuden. Rahoituspäätökseen liittyy myös aina lisäehtoja, joita on noudatettava. Jos kustannusarvioon ei ole lainkaan esitetty/vahvistettu joitakin hankkeen toteuttamisesta sinänsä aiheutuvia kustannuksia, esim. tiettyjen henkilöiden palkkakuluja, niitä ei voi esittää maksatushakemuksessakaan. Tukirahoitus kohdistuu nettokustannuksiin; mahdolliset tulot vähennetään ennen tukirahoituksen määrän laskemista. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

7 Menojen tukikelpoisuus, neuvoston yleisasetus
EU on luopunut yksityiskohtaisista ohjeista; tukikelpoisuudesta säädetään pääosin kansallisesti Yleisasetuksen tukikelpoisuussäädökset (artikla 56): menot maksettu tukikelpoisuusaikana, ennen luontoissuoritukset, poistokustannukset ja yleiskustannukset voivat olla tukikelpoisia, jos kansallisesti niin säädetään menojen määrästä on esitettävä näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat kirjanpitotositteet rr-tuki ei saa ulottua luontoissuoritusten kattamiseen menojen tulee aiheutua vahvistetun hankesuunnitelman toteuttamisesta rahoitustoimien hallinnointiin maksetaan edelleen ns. teknistä tukea YLEISASETUS 56 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. Menoihin voidaan myöntää, myös suurhankkeiden osalta, rahastojen rahoitusosuutta, jos ne on tosiasiallisesti maksettu sen päivän, jona toimenpideohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2007, sen mukaan, kumpi on aiempi, ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. Toimet eivät saa päättyä ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää. 2. Edellä 1 kohdasta poiketen luontaissuoritukset, poistokustannukset ja yleiskustannukset voidaan käsitellä tuensaajien toimien täytäntöönpanossa maksamina menoina seuraavin edellytyksin: a) jäljempänä 4 kohdan mukaisesti vahvistetuissa tukikelpoisuussäännöissä säädetään tällaiset menot tukikelpoisiksi, b) menojen määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat kirjanpitotositteet, c) luontaissuoritusten osalta rahastoista maksettava osarahoitus ei ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää tällaisten suoritusten arvo pois luettuna. 3. Menoihin voidaan myöntää rahastojen rahoitusosuutta ainoastaan, jos ne ovat aiheutuneet kyseisen toimenpideohjelman hallintoviranomaisen päättämistä tai sen vastuulla päätetyistä toimista seurantakomitean vahvistamien perusteiden mukaisesti. Uudet menot, jotka aiheutuvat 33 artiklassa tarkoitetusta toimenpideohjelman tarkistamisesta, ovat tukikelpoisia siitä päivästä, jona toimenpideohjelman tarkistamista koskeva pyyntö on toimitettu komissiolle. 4. Menojen tukikelpoisuussäännöt säädetään kansallisella tasolla, ottaen huomioon kustakin rahastosta annetussa asetuksessa säädetyt poikkeukset. Niitä sovelletaan kaikkiin toimenpideohjelman osana ilmoitettuihin menoihin. 5. Tämä artikla ei rajoita 45 artiklassa tarkoitettuja menoja. …. Tukikelpoisuussäännöstön siirtäminen kansallisen lainsäädännön piiriin on merkittävä muutos rr-hallinnoinnissa. Suomessa säännöt tullaan antamaan valtioneuvoston asetuksella ennen kesälomia 2007 (?). EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

8 Menojen tukikelpoisuus, EAKR-asetus
EAKR –asetuksessa (1080/2006) on eräitä tukikelpoisuusrajauksia, tukikelpoisia eivät ole: lainojen korot maanhankintakustannukset, jos ne ylittävät 10 % kokonaiskustannuksista, pl. mahdolliset ympäristön säilyttämistä koskevat toimet ydinvoimaloiden käytöstäpoisto palautettavissa oleva arvonlisävero Menojen tukikelpoisuuden yleisenä edellytyksenä on, että rahoitetut hankkeet ovat EAKR-asetuksen mukaisia EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1080/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1783/1999 kumoamisesta …. ”7 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. EAKR:sta ei rahoiteta seuraavia menoja: a) lainojen korot; b) maan hankinta, jos siitä aiheutuvien menojen määrä on yli 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa hallintoviranomainen voi hyväksyä korkeamman prosenttiosuuden ympäristön säilyttämistä koskevien toimien osalta; c) ydinvoimaloiden käytöstäpoisto; d) palautettavissa oleva arvonlisävero.” Lisäksi artiklaan kuuluu säädös asuntokantaan liittyvien menojen tukikelpoisuudesta uusissa jäsenmaissa ( jäseniksi tulleissa jäsenmaissa). EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

9 Menojen tukikelpoisuus, ESR-asetus
ESR –asetuksessa (1081/2006) on eräitä tukikelpoisuusrajauksia, tukikelpoisia eivät ole: palautettavissa oleva arvonlisävero lainojen korot laite- ja käyttöomaisuushankinnat ESR –asetuksen mukaan tukikelpoisia voivat olla edellyttäen että ne hyväksytään kansallisesti: työnantajien koulutettaville maksamat palkat kiinteinä ilmoitetut välilliset kustannukset, enintään 20 % hankkeen aikaiset poistot EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta …. 11 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin, johon voi sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja. Tukea myönnetään yksittäisinä tai yleisinä tukina, joita ei tarvitse maksaa takaisin, takaisin maksettavina tukina, lainan korkotukina, mikroluottoina, takuurahastojen muodossa sekä tavaroiden ja palvelujen hankintaan julkisia hankintoja koskevien sääntöjen mukaisesti. 2. Seuraaviin menoihin ei myönnetä rahoitusosuutta ESR:sta: a) palautettavissa oleva arvonlisävero; b) lainojen korot; c) kalusteiden, laitteiden, ajoneuvojen, infrastruktuurien, kiinteistöjen ja maan hankinta. 3. Seuraavia menoja voidaan tukea 1 kohdassa tarkoitetulla ESR:n rahoitusosuudella edellyttäen, että ne ovat kansallisen lainsäädännön ja myös kirjanpitosääntöjen mukaisia ja että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kolmannen osapuolen toimeen osallistuville maksamat ja tuensaajalle suoritettaviksi vahvistetut palkkiot tai palkat; b) tukien osalta kiinteähintaisena ilmoitetut välilliset kustannukset 20 prosenttiin asti toimen välittömistä kustannuksista; c) edellä 2 kohdan c alakohdassa luetellun poistokelpoisen käyttöomaisuuden poistokustannukset, ainoastaan toimen keston ajan ja edellyttäen, että tämän omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. Mielenkiintoinen on kohdan 3 c) avaus siihen, että välillisiä kustannuksia (yleiskustannukset) saataisiin vahvistaa ja hyväksyä kiinteän prosenttiosuuden mukaisesti ilman että hakijan tarvitsisi todistaa, mitä nämä kustannukset ovat. Käytännössä tämä merkitsisi sitä, ettei hallintopalvelu-, vuokra-, puhelin-, monistus- jne. –kustannuksia enää tarvitsisi – eikä myöskään saisi – tilittää sen mukaan kuin niitä on todellisuudessa aiheutunut, vaan ne korvattaisiin lisäämällä hankkeen varsinaisiin toteuttamiskustannuksiin kiinteä 20 %:n yleiskululisä. Nähtäväksi jää, miten tähän ESR-asetuksen antamaan mahdollisuuteen suhtaudutaan tulevassa kansallisessa tukikelpoisuusasetuksessa: hyväksytäänkö itse menettely, mitä välillisiin kustannuksiin (20 %:n lisään) sisällytetään ja – mikä sekin saattaisi olla mahdollista – otetaanko kiinteä yleiskustannus käyttöön myös EAKR –hankkeissa. Kiinteän yleiskustannuslisän käyttöönotto merkitsisi ainakin hallinnollisen askartelun huomattavaa vähenemistä. Sekin resurssi voitaisiin ohjata hankkeiden tuloksia tuottavaan työhön! EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

10 Arvonlisäveron tukikelpoisuus
alv –tulkinnat ovat olleet hankalia, verottajan ohjeet yksittäistapauksissa ovat vaihdelleet EU-säädöksissä ei oteta uusia kantoja alv:n tukikelpoisuuteen: vain takaisin saatavissa oleva alv on tukikelvoton mahdolliset lisärajaukset jäävät kansallisen säädöstön varaan Arvonlisäveron jättämisestä kaikissa tapauksissa tuettavien kustannusten ulkopuolelle on keskusteltu. EU-säädökset eivät kuitenkaan muuta aikaisempaa käytäntöä: tukikelvottomia ovat vain alv:t, jotka eivät jää lopullisiksi tai joihin liittyy vähennys- tai palautusoikeus. Lopulliset ohjeistukset tästäkin annetaan kansallisissa säädöksissä. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

11 EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä 6.9.2007, Kuopio
Yleiskustannukset prosenttisesti jyvitettyjä yleiskustannuksia ei ole tähän saakka hyväksytty – nyt sitä voidaan harkita jos esitetään kiinteän prosentin mukaan, todellisia kustannuksia ei voi enää tilittää määriteltävä, mitkä menot kiinteä tukiprosentti kattaisi Vahvistetun kustannusarvion mukaisia Päättyvällä ohjelmakaudella yleiskustannukset ovat olleet tukikelpoisia menoja, jos ne ovat perustuneet rakennerahastoista rahoitetun toimen tosiasiallisiin kustannuksiin ja ne on voitu kohdentaa toimeen perustellulla ja tasapuolisella tavalla. (komission tukikelpoisuusasetus 448/2004, sääntö 1.8 ). Käytännössä yleiskustannusten seuranta ja todistaminen on ollut työlästä ja vaikeaa. Yleishallintokustannusten vyörytysmenettelyä ei ole hyväksytty hankekustannusten perusteeksi. On ollut erikseen osoitettava, että hanke on käyttänyt hallintopalveluja tilitettävän määrän. Uuden ESR-asetuksen antama mahdollisuus kiinteän 20 %:n osuuden käyttämisestä ”välillisten” kustannusten tilittämisessä on mielenkiintoinen avaus. Lisäksi komission täytäntöönpanoasetuksessa on säädetty kiinteästä yleiskustannusosuudesta ”rajaohjelmissa”, joissa se olisi enintään 25 %. Yleiskustannuksiin otetaan kantaa – tai jätetään ottamatta - lähiaikoina kansallisia tukikelpoisuussäädöksiä annettaessa. Jos kiinteää yleiskustannusprosenttia käytetään, sen tulee olla enintään todellisten keskimääräisten kustannusten suuruinen. Todellisten kustannusten määrää olisi jatkuvasti seurattava, jotta kustannuksiin ei tulisi ilmaa. Lisäksi olisi tarkoin määriteltävä ne kustannukset, jotka katettaisiin prosenttisella erällä, jotta samoja kuluja ei tilitettäisi toiseen kertaan todellisina kirjanpidon mukaisina kuluina. . EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

12 EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä 6.9.2007, Kuopio
Poistot ESR –hankkeessa käyttöomaisuushankinnat eivät ole tukikelpoisia, vain poistot - hankkeen toteutusajalta EAKR –hankkeessa hankinta ja poistot ovat vaihtoehtoisia (jos kansallisesti niin säädetään) ESR –asetuksen 11 artiklan mukaan kalusteiden, laitteiden, ajoneuvojen, infrastruktuurien, kiinteistöjen ja maan hankinnan poistokustannukset hyväksytään ainoastaan toimen keston ajan ja edellyttäen, että tämän omaisuuden hankintaan ei ole saatu julkista tukea. EAKR –asetuksessa ei ole otettu kantaa poistoihin. Perinteisesti EAKR –hankkeisiin on sisältynyt runsaastikin hankintoja, moni hanke voi nimenomaan olla esim. koneinvestointi, jossa käyttöomaisuushankinta muodostaa keskeisen hankekustannuksen. Mikään ei kuitenkaan estä esittämästä käyttöomaisuus- ja pienempiäkin hankintoja poistoina, kunhan aiempaa hankintaa ei jo ole tuettu julkisin varoin. EAKR –hankkeessa hankinta ja poisto voivat siis olla vaihtoehtoisia menettelyjä. Jos kuitenkin jokin laite hankitaan vain hankkeen aikaiseen käyttöön (hankehenkilöstön työvälineet), ne olisi syytä tilittää poistoina hankkeen kestoajalta. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

13 EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä 6.9.2007, Kuopio
Luontoissuoritukset hyväksyttäviä myös uudella ohjelmakaudella, mainittu neuvoston yleisasetuksessa ESR –asetuksessa erikseen mainittu (koulutettavien henkilöiden) työnantajien maksamat kustannukset yksityiskohtainen määrittely kansallisin säädöksin hyväksyttäneen sekä EAKR- että ESR -hankkeissa Rahoituspäätöksessä hankkeeseen voidaan vahvistaa luontoissuorituksia, jotka ovat hankkeelle lahjoitettuja suoritteita tai hyödykkeitä. ESR –koulutushankkeessa saman luonteisia ovat koulutettavien työnantajien maksamat koulutusajan palkka- ja matkakustannukset. Luontoissuoritukset on kirjattava ja niiden arvo on vahvistettava. Menettelystä on syytä sopia etukäteen rahoittajan kanssa. NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1083/2006, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (YLEISASETUS OHJELMAKAUDELLE ) ……….. 56 artikla Menojen tukikelpoisuus 1. Menoihin voidaan myöntää, myös suurhankkeiden osalta, rahastojen rahoitusosuutta, jos ne on tosiasiallisesti maksettu sen päivän, jona toimenpideohjelma esitetään komissiolle, tai 1 päivän tammikuuta 2007, sen mukaan, kumpi on aiempi, ja 31 päivän joulukuuta 2015 välisenä aikana. Toimet eivät saa päättyä ennen tukikelpoisuuden alkamispäivää. 2. Edellä 1 kohdasta poiketen luontaissuoritukset, poistokustannukset ja yleiskustannukset voidaan käsitellä tuensaajien toimien täytäntöönpanossa maksamina menoina seuraavin edellytyksin: a) jäljempänä 4 kohdan mukaisesti vahvistetuissa tukikelpoisuussäännöissä säädetään tällaiset menot tukikelpoisiksi, b) menojen määrästä on näyttöarvoltaan laskuihin rinnastettavat kirjanpitotositteet, c) luontaissuoritusten osalta rahastoista maksettava osarahoitus ei ylitä tukikelpoisten menojen kokonaismäärää tällaisten suoritusten arvo pois luettuna. …. EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 1081/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta ja asetuksen (EY) N:o 1784/1999 kumoamisesta .... 11 artikla ESR:sta myönnetään tukea tukikelpoisiin menoihin, johon voi sen estämättä, mitä asetuksen (EY) N:o 1083/ artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, kuulua työnantajien ja työntekijöiden yhdessä antamia varoja. 3.Seuraavia menoja voidaan tukea 1 kohdassa tarkoitetulla ESR:n rahoitusosuudella edellyttäen, että ne ovat kansallisen lainsäädännön ja myös kirjanpitosääntöjen mukaisia ja että seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kolmannen osapuolen toimeen osallistuville maksamat ja tuensaajalle suoritettaviksi vahvistetut palkkiot tai palkat; EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

14 EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä 6.9.2007, Kuopio
EU –tuesta ilmoittaminen (komission täytäntöönpanoasetus 1828/2006, 8 ja 9 artikla) Tuensaajista julkaistaan luettelo Tuensaajan on ilmoitettava rr-tuesta Euroopan Unionin lippu näkyviin tiedottamisessa lisäksi on mainittava minkä rahastosta tukea käytetään EU-tuen käytöstä ilmoitettava: julkaisuissa rakennustyömailla muistolaatoissa Uudelle ohjelmakaudelle laaditaan uudet viestintäsuunnitelmat ja -ohjeet Komission täytäntöönpanoasetuksen mukaan tuensaajista julkaistaan luettelo, jossa mainitaan tuensaajan nimi, hankkeen nimi ja julkisen tuen määrä. ESR:n toimiin osallistuvien (koulutettavien) nimiä ei julkaista. Tuensaajan on ilmoitettava saamastaan EU-tuesta. Rakennuskohteisiin on asetettava rakennusaikainen ilmoitustaulu ja valmistuneeseen kohteeseen tietokyltti silloin kun julkisen tuen määrä ylittää €. Taulujen ulkonäöstä komissio on antanut tarkat määräykset. Kaikissa hankkeen asiakirjoissa on oltava maininta tuen saamisesta rakennerahastosta. Kaikille hankkeessa mukana oleville tahoille on ilmoitettava rahoituksesta. Tiedottamisessa on käytettävä Euroopan Unionin lippua ja viitattava Euroopan Unioniin. Muihin kuin pieniin ilmoituksiin on lisäksi liitettävä rahaston nimi ja hallintoviranomaisen tiedotusohjeessa annettava lisäteksti (komission suositus lisätekstiksi: ”Sijoitus tulevaisuuteesi”). Täytäntöönpanoasetuksen liitteenä on tarkat graafiset ohjeet EU:n lipun ulkonäöstä. Hyvä hankesuunnitelma sisältää tiedotus- tai viestintäsuunnitelman. Tiedotussuunnitelma voi olla suppeimmillaan yksinkertainen, aikataulutettu taulukko projektin tiedotustoimenpiteistä. Se sitouttaa hankkeen osapuolet sovittuun tiedottamiseen sekä jäsentää ja aikatauluttaa hankkeen tiedottamisen. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

15 Tarkastuksia suorittavat yksiköt
Yhteisön valvontaelimet Tilintarkastustuomioistuin Komission pääosastojen valvontayksiköt OLAF (Petostentorjuntayksikkö) Kansalliset valvontaelimet Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto Tarkastusviranomainen / VM Hallinto- ja todentamisviranomaiset Rahoittajaviranomainen Kaikki EU:n ulkoiset ja sisäiset tarkastuselimet tekevät tarkastuksia jäsenmaissa hanketasoa myöten. Tarkastukseen kuuluu tällöin koko hallintoketju komission säädöksistä ja päätöksistä aina yksittäisen hankkeen toteuttajan toimintaan. Suomessa valtionhallinnon ulkoiset tarkastusorganisaatiot toimivat eduskunnan alaisuudessa. Niillä on yleinen tarkastusoikeus kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilla. Rakennerahastohankkeiden kannalta tärkeämpi on valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV), joka on laatinut joitakin tarkastusraportteja hankehallinnoinnista. Viraston on koonnut aineistoa useiden rahoittajien ja toteuttajien toimista ja kiinnittänyt sen perusteella huomiota toiminnan yleisiin ongelmiin ja kehittämistavoitteisiin. Yksittäisten hankkeiden tarkastusraportteja virasto ei ole laatinut. Uudella ohjelmakaudella rakennerahastotarkastus keskitetään tarkastusviranomaiselle, joka perustetaan valtiovarainministeriön controller –toiminnon yhteyteen. Yksikkö ostaneen suuren osan varsinaisesta tarkastustyöstä yksityisiltä tilintarkastusyhtiöiltä samaan tapaan kuin useat ministeriöt tähänkin saakka ovat tehneet. Tarvittaessa tai niin halutessaan myös rahoittajat, niin ministeriöt kuin niiden aluehallintoviranomaisetkin sekä maakunnan liitot, voivat tehdä tai teettää hanketarkastuksia. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

16 Hankkeiden valinta tarkastettavaksi
Tarkastukset ja tarkastettavien hankkeiden valinta perustuvat tarkastusviranomaisen tarkastusstrategiaan, jonka komissio vahvistaa Satunnaisesti eri tyyppisiä ja -kokoisia hankkeita Havaittuja riskitekijöitä painotetaan Kaikki rahoittajat, suurimmat toteuttajat, kaikki alueet mukana tarkastuksissa Yleisasetuksen (1083/2006) mukaan ” tarkastusviranomainen esittää komissiolle yhdeksän kuukauden kuluessa toimenpideohjelman hyväksymisestä … tarkastusstrategian, käytettävän menetelmän, toimiin kohdistuvia tarkastuksia koskevan otantamenettelyn sekä alustavan tarkastussuunnitelman sen varmistamiseksi, että tärkeimmät elimet tarkastetaan ja että tarkastukset jakautuvat tasaisesti koko ohjelmakaudelle.” Komissio vahvistaa esityksen Lähtökohtana on, että tavoiteohjelmien kaikki hanketyypit käydään tarkastuksissa läpi riittävin tarkastuksin. Sekä suuria että pieniä hankkeita tarkastetaan. Riskianalyysin mukaan tarkastuksia pyritään kohdentamaan sellaisiin hankkeisiin, joissa virheiden todennäköisyys ja virheiden seuraukset on suurimpia suurimmat. Eräitä tähän mennessä käytettyjä painotuksia: monirahoittaja- ja monitoteuttajahankkeet kokemattomat toteuttajat. tuen suuri määrä ja korkea tukiprosentti aiemmin havaitut virheet. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi

17 Mitä tarkastuspaikalla tarvitaan
Kokoushuone Projektipäällikkö ja kirjanpitäjä Rahoittajan edustajat (valvoja ja maksatustarkastaja) Hankemapit (rahoittajan ja toteuttajan) hakemukset, päätökset, pöytäkirjat, raportit, tiedotteet, leikkeet Alkuperäinen kirjanpitoaineisto tositteineen Hankitut laitteet Toteutusympäristö Näkyvät tulokset Hanketarkastus kestää yleensä 3-6 tuntia, joskus päiviäkin. Tarkastusta varten tulisi varata rauhallinen kokoushuone, jossa voi käyttää matkamikroa, kuulla hankkeen toteuttajia ja käsitellä asiakirjoja. Tarkastajan mukana on 1-3 rahoittajan edustajaa. Tarkastus on kokous, jossa käydään läpi sekä hankkeen toteuttajan että rahoittajan näkökohdat. Ennen paikan päällä tapahtuvaa tarkastusta tarkastaja on yleensä perehtynyt hankeaineistoon rahoittajan luona, pannut muistiin keskusteltavia kysymyksiä, valinnut paikan päällä tarkastettavat tositteet jne. Hankkeen toteutuksesta ja taloudesta vastanneiden henkilöiden tulee olla paikalla. Projektipäällikön ja kirjanpitäjän läsnäolo on välttämätöntä yleensä koko tarkastuksen ajan. Tarkastus koskee myös rahoittajan toimintaa, hankkeen valvoja ja usein rahoittajan maksatustarkastaja on läsnä rahoittajan hankemappi mukanaan. Rahoittajan ja /tai toteuttajan asiakirjoista tulee löytyä tarkastettavaksi: päätökset ja sopimukset liitteineen projektin kirjanpito- ja tositteineen hankinta-asiakirjat (tarjouspyynnöt, tarjoukset jne.) työsopimukset ohjausryhmän kokousten pöytäkirjat julkaisuaineisto, lehtileikkeet, raportit dokumentit yleis- ja laskennallisista kustannuksista sekä luontoissuorituksista osa-aikaisten tuntikirjanpidot selvitys allekirjoitusoikeuksista (esim. johtosääntö) muut tarpeelliset asiakirjat, kuten verovelkatodistukset, verottajan todistus alv-menettelystä, rekisteriotteet Lisäksi tarkastetaan hankittu omaisuus, hankkeen näkyvät tulokset ja käydään toteutuspaikoilla. Tarkastus kohdistuu alkuperäisaineistoon. Kuitteja ei pidä etukäteen kopioida tarkastusta varten; sen sijaan tulee varautua esittämään alkuperäinen kirjanpitoaineisto. Tositteet käydään yleensä tarkastamassa siellä, missä niitä säilytetään. Muu aineisto on syytä koota niin, että siihen tutustuminen sujuu mahdollisimman vaivattomasti. EU-hankkeiden koulutus- ja ajankohtaispäivä , Kuopio Rauno Rassi