Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö

Esitys aiheesta: "Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö"— Esityksen transkriptio:

1 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Rakennerahastohankkeiden tukikelpoiset kustannukset, Aluekehitysrahastohankkeiden toteutus Pohjois-Karjalan liiton koulutustilaisuus Itä-Suomen lääninhallitus , Joensuu Ylitarkastaja Rauno Rassi Sisäasiainministeriö

2 Mikä on kehittämishanke
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Mikä on kehittämishanke Määräaikainen Suunnitelmaan perustuva Käyttöomaisuushankinnat enintään 50 % Toteuttaja voi olla: julkinen tai yksityinen oikeushenkilö luonnollinen henkilö rahoittava viranomainen (mk-liitto) itse Toimintatuki on kielletty ”Kehittämishankkeella tarkoitetaan tässä laissa määräaikaista suunnitelmaan perustuvaa hanketta, jossa käyttöomaisuuden osuus voi olla enintään puolet hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.” (L602/02, 19 §) Hankkeen alkamis- ja päättymispäivä määrätään hakemuksesta rahoituspäätöksessä. Hankkeen toteuttamiskustannusten tulee ajoittua suoriteperiaatteen mukaisesti tähän ajanjaksoon. Tällöin on olennaista, milloin hankittu tavara tai palvelu on vastaanotettu, työt tehty jne – kustannukset voidaan kyllä maksaa myöhemminkin tai poikkeuksellisesti ennen kyseistä tapahtumapäivää. Maksun tulee kuitenkin olla suoritettu ennen kuin sitä vastaan haetaan maksatushakemuksella tuen maksatusta rahoittajalta. Hankesuunnitelma sisältyy rahoitushakemukseen. Rahoituspäätös perustuu aina hakijan esittämään suunnitelmaan. Rahoittaja ei voi yksipuolisesti muuttaa suunnitelmaa miltään osin – se voidaan vain hylätä tai hyväksyä. Käytännössä suunnitelmasta usein neuvotellaan hakijan ja rahoittajan kesken. Jos yhteisesti päädytään muuttamaan suunnitelmaa, hakija tekee yleensä uuden muutetun hakemuksen, johon rahoituspäätös sitten perustuu. Vastuu suunnitelmasta ja sen mukaisten toimien toteuttamisesta jää aina hakijalle. Vanhassa kehittämisasetuksessa oli 50 %:n enimmäisrajoitus koneiden ja laitteiden hankinnoille. Tässä laissa käyttöomaisuuden määrittely perustuu kirjanpitoa ja verotusta koskeviin säännöksiin. Se on alaltaan laitteita ja koneita laajempi ja voi sisältää niiden lisäksi myös rakennelmia ja rakennuksia sekä kulumatonta käyttöomaisuutta, jota voi olla arvopaperit ja maa-alueet. "Tukea voidaan myöntää julkis- ja yksityisoikeudellisille oikeushenkilöille ja luonnollisille henkilöille.  Tuki voidaan myöntää useammalle kuin yhdelle tuen saajalle yhteisesti." (L602/02, 22 §) Lain mukaan (23 §, 4 mom) tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Se myönnetään avustuksena, so. määrättyyn käyttötarkoitukseen ja päätöksessä eriteltyihin hyväksyttäviin kustannuksiin (vrt. Valtionavustuslaki 688/2001, 11 §).

3 Rakennerahastovarojen jakajat
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Rakennerahastovarojen jakajat SM YM LM STM KTM MMM TM OPM Maakunnan liitot Ympäristökeskukset Tielaitos ja -piirit, ratahallintokeskus TE-keskukset, Tekes, Finvera TE-keskukset Lääninhallitusten sivistysosastot Suomessa kahdeksan eri ministeriötä käyttää rakennerahastovaroja. STM:n hallinnonalaa lukuun ottamatta rahoituspäätökset tehdään pääosin ministeriön alaisessa aluehallinnossa ja vain ministeriössä eräissä poikkeustapauksissa (esim. alueellisesti laajat ja ns. pilottihankkeet). SM osoittaa pääosan oman hallinnonalansa varoista maakunnan liittojen jaettaviksi.

4 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Erilaiset kumppanit Toteuttajakumppani ottaa vastaan avustuksia omia kustannuksiaan vastaan kumppanin osuus eritellään rahoituspäätöksessä tilintarkastusoikeus kirjanpitoon Avustajapartneri alihankkija, jota ei ole kilpailutettu laskuttaa vain itse maksamansa (netto)kustannukset Tavaran tai palvelun myyjä myy palvelua / tavaraa markkinahintaan hankintasopimus tarjouskilpailun perusteella Tukirahoittaja hanke kirjaa saamansa tukimaksut rahoituksekseen Palvelun ostaja hanke kirjaa ostajan maksut tulokseen Hyödynsaaja saa hyötyä hankkeen toimenpiteistä de minimis –rajoitus ? Kalliita virheitä on aiheutunut siitä, ettei hanketta suunniteltaessa ole selvitetty ja sovittu, millaista yhteistyötä kumppanukset tekevät: Kun toteuttajakumppani toteuttaa hanketta vastuullisen päätoteuttajan kanssa, hänen osuutensa eritellään rahoituspäätöksessä ja hän saa tukirahoituksensa omia hankekustannuksiaan vastaan. Alueiden kehittämisestä annetun lain (602/02, 22 §, 2 mom) mukaan tuki voidaan myöntää tuen saajille myös yhteisesti. Tavallisesti kaikki hankinnat kilpailutetaan; alihankkija voidaan kuitenkin valita myös ilman tarjouskilpailua, mutta tällöin alihankkijan/avustajapartnerin tulee sitoutua laskuttamaan hankkeelta vain itse maksamansa nettokustannukset, joihin ei saa sisältyä katetta. Tällaisen järjestelyn luonnollisena lähtökohtana voi olla, että alihankkijaksi suostuva yrittäjä katsoo saavansa hankkeeseen osallistumisesta hyötyä oman toimintaansa. Tarjouskilpailu voidaan toimeenpanna ja hankintasopimus tehdä jo ennen hakemustakin. Tällöin valittu sopimuskumppani voidaan mainita hakemuksessa. Yleensä kilpailuttamalla valittu ostopalvelujen tuottaja ei voi olla saman hankkeen tukirahoittaja, koska tällainen päällekkäisyys vääristää myyntihinnoittelua. Tukirahoittaja maksaa hankkeen toteuttamiseen avustusta tai antaa luontoissuorituksia. Jos rahoittaja saa suorittamiaan maksuja vastaan hankkeen kustannuksella tuotettuja palveluja tai muita hyödykkeitä, kyseessä on myynti, josta saadut rahat on katsottava hankkeen tuloksi eikä rahoitusosuudeksi. Kun hankkeen toiminnan suunnitellaan hyödyttävän joitakin osapuolia, toiminta olisi kuvattava hakemuksessa ja hyödynsaajat mainittava hankehakemuksessa. Jos yritys saa hankkeelta rahassa yksiselitteisesti todettavan määrän notifioimatonta tukea, tulee muistaa de minimis –asetuksen rajoitukset ja sen edellyttämät toimenpiteet. Hankehallinnoinnissa on tarkoin huolehdittava siitä, etteivät partnerien yllä kuvatut erilaiset roolit ne mene sekaisin! Esimerkiksi palvelujen myyjän maksama tukirahoitus voi tosiasiallisesti olla hinnanalennusta, jolloin palvelusta maksetusta hinnasta on vähennettävä myyjältä saatu avustus ja niiden erotus on se nettokustannus, joka on tukikelpoinen.

5 Uusi laki alueiden kehittämisestä (602/2002)
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Uusi laki alueiden kehittämisestä (602/2002) koskee ohjelmatyössä kaikkia viranomaisia koskee hankerahoituksessa maakunnan liittoja ja SM:tä antaa puitteet aluekehitystyölle ja siinä toteuttavalle yhteistoiminnalle (2. ja 3. luku; 6-18 §:t) hankerahoitustoiminta (4. luku; §:t) 2 § Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan alueiden kehittämiseen, alueiden kehittämistä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun ja toimeenpanoon sekä suunnitelmien ja ohjelmien yhteensovittamiseen ja seurantaan. Euroopan yhteisön rakennerahastoista osarahoitettavien ohjelmien toimeenpanosta ja rakennerahastojen rahoituksen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden hallinnoinnista on voimassa, mitä rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetussa laissa (1353/1999), jäljempänä rakennerahastolaki, säädetään.  Tätä lakia sovelletaan myönnettäessä tukea valtion talousarvioon otetusta valtion määrärahasta alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin sisäasiainministeriön hallinnonalalla. Tätä lakia sovelletaan myös Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista ja niitä vastaavista kansallisista valtion varoista myönnettävään tukeen, jollei Euroopan yhteisön lainsäädännöstä muuta johdu.  Tätä lakia sovelletaan sisäasiainministeriön hallinnonalalla myös tukeen, joka myönnetään käytettäväksi alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin Suomen ulkopuolella. Lain toisessa ja kolmannessa luvussa säädetään aluekehitystyöhön osallistuvien viranomaisten, lähinnä sisäasiainministeriön ja maakunnan liittojen, tehtävisä sekä eri viranomaisten toteuttamasta ohjelmatyöstä.

6 Alueellinen kehittämistuki
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Alueellinen kehittämistuki aluekehityshankkeet kuntien elinkeinopoliittinen yhteistyö muut aluekehityshankkeet kansainväliset aluekehityshankkeet erityisohjelmien hallinnointi "Avustusta voidaan myöntää: 1) alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin; 2) kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin; 3) muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi; 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin; 5) ohjelmien toteuttajille alueiden kehittämislain 14 §:ssä tarkoitettujen ohjelmien hallinnointiin, joka voi käsittää ohjelmien hallintorakenteiden ja ohjelma-alueen toimijoiden välisen yhteistyön edistämistä." (A1225/02, 3 §) Alueellista kehittämistukea voitaisiin myöntää kuten nykyisinkin alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin ja kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin. Kuntien elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämiseen voi kuulua myös alueellisten kehitysyhtiöiden perustamista ja kehittämistä määräaikaisin avustuksin. Tuki voisi olla kertaluonteista tai pääomansijoitusta kehitysyhtiöön. Tukea voidaan myöntää myös useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämishankkeisiin. Kehittämistukea voidaan myöntää lisäksi alueiden kehittämistä varten laadittujen, lain 14 §:ssä tarkoitettuja erityisohjelmien hallinnointiin. Jos alueellinen kehittämistuki kohdistuisi yksittäiseen yritykseen ja olisi luokiteltava valtiontueksi, se myönnettäisiin de minimis -ehtoisena. Perusrakenteeseen liittyvät investoinnit voisivat olla esimerkiksi tiestöön, satamiin, lentokenttiin tai toimitiloihin liittyviä investointeja, joita kunnat itse toteuttavat. Perusrakenteeseen myönnettävällä investointituella voitaisiin lisäksi rahoittaa yritystoiminnan kehittämiseksi rakennettujen toimitilojen käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyvää peruskorjausta. Perusrakennetta koskevassa investointituessa julkinen vastinrahoitus tulee yksinomaan kunnilta. Tämä käy ilmi lakiehdotuksen 28 §:stä. Asiantuntemuksen turvaamiseksi tulisi hankkeista pyytää lausunto siltä valtion viranomaiselta, joka olisi valtion puolelta toimivaltainen rahoittamaan kysymyksessä olevaa hanketta, jos sitä pidetään tarpeellisena. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että maakunnan liitto voisi käyttää alueellista kehittämistukea myös itse toteuttamiinsa kehittämishankkeisiin, mikä vastaa nykyistä käytäntöä. Eräs tapa toteuttaa hanke on tehdä hankintasopimus palvelun tarjoajan kanssa. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan sisäasiainministeriö voi käyttää osan alueelliseen kehittämistukeen varatusta määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Tämä vastaisi voimassa olevaa lakia eikä siihen ehdoteta muutosta. Lisäksi sisäasiainministeriö voisi käyttää alueellista kehittämistukea myös itse toteuttamiinsa kehittämishankkeisiin. Myös tämä vastaa voimassa olevaa käytäntöä. Pykälän 4 momentissa ehdotetaan, että tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tämä on voimassa olevan lain mukaista. Lisäksi ehdotetaan, että tuki myönnetään avustuksena. Myös voimassa oleva lain mukainen tuki on ollut kokonaisuudessaan avustusta lukuun ottamatta pääomansijoitusta kehitysyhtiöön. Lisäksi momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan tuen käyttökohteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että valtioneuvoston asetuksessa säädettäisiin tuen käyttökohteista ja niihin liittyvistä hyväksyttävistä kustannuksista.

7 Aluekehitystuen hyväksyttävät kustannukset
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Aluekehitystuen hyväksyttävät kustannukset Kustannusarvion mukaisuus Tarpeellisuusperiaate Kohtuullisuusperiaate Tulojen vähentäminen EU-säädösten mukaisuus asiantuntija- ja koulutuspalvelut palkka- ja matkakustannukset hankkeesta välittömästi aiheutuvat muut menot välttämättömän käyttöomaisuuden hankintamenot luontoissuoritukset alv jota ei oikeutta vähentää "Tukea myönnetään hankkeeseen tuen myöntäjän hyväksymän kustannusarvion mukaan tarpeellisten ja määrältään kohtuullisten menojen perusteella. Hankkeen menoista vähennetään hankkeeseen välittömästi kohdistuvat tai liittyvät tulot. Kustannusten hyväksyttävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, menojen tukikelpoisuutta koskeva Euroopan yhteisön lainsäädäntö." (L602/02, 25 §) ------ "Alueellisen kehittämistuen hyväksyttävät kustannukset Alueellisen kehittämistuen hyväksyttäviä kustannuksia ovat seuraavat kohtuulliset kustannukset: 1) asiantuntija- ja koulutuspalvelujen hankintamenot; 2) henkilöstön palkka- ja matkamenot; 3) kehittämishankkeesta välittömästi aiheutuvat muut eritellyt toteuttamismenot; 4) kehittämistoiminnan kannalta välttämättömän käyttöomaisuuden hankintameno; 5) jäljempänä 8 §:ssä tarkoitetut luontoissuoritukset; 6) arvonlisävero, jos tuen saaja esittää hyväksyttävän selvityksen siitä, että hänellä ei ole oikeutta vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan." (A1225/02, 4 §)

8 Perusrakenteen investointituki
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Perusrakenteen investointituki EU –rakennerahastotuki mk-liitolta Kansallinen vastinrahoitus kunnilta Valtion viranomaisen lausunto "Perusrakenteen investointitukea voidaan myöntää Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista perusrakennetta koskeviin investointeihin silloin, kun kansallinen julkinen rahoitusosuus tulee kokonaan kunnilta.  Ennen tuen myöntämistä maakunnan liiton tulee tarvittaessa pyytää lausunto asianomaiselta valtion viranomaiselta. (A1225/02, 5 §) -----  Investointituen hyväksyttäviä kustannuksia ovat: 1) käyttöomaisuuden hankinnasta aiheutuvat menot; 2) käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät henkilöstön palkkamenot; 3) hankkeeseen välittömästi liittyvät muut eritellyt toteuttamismenot." (A1225/02, 5 §)

9 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö EU -tukikelpoisuus Tukikelpoisuudesta säädetty komission asetuksella 1685/2000, neuvoston ns. yleisasetuksen (1260/1999) nojalla EY-asetusta sovelletaan ennen kansallisia säädöksiä määräykset koskevat kaikkia rakennerahastoja asetus tuli voimaan , mutta sitä sovelletaan koko ohjelmakauteen Tärkein säädös on Euroopan neuvoston antama asetus rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (1260/1999), ns. ”Yleisasetus”. Yleisasetuksen lisäksi neuvosto antoi edelleen myös rahastokohtaisia asetuksia, joilla on keskeinen merkitys rahastojen toimialueen määrittelyn kannalta. Suomen rakennerahastolaki taas määrittelee monet yleisasetuksen vaatimat kansalliset järjestelyt (Laki rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista, (1353/1999). Komissio on antanut ns. tukikelpoisuusasetuksen (Asetus neuvoston asetuksen soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä rakennerahastoista yhteisrahoitettujen toimien tukikelpoisuuden osalta, 1685/2000). Asetus on keskeinen ohje kustannusten tukikelpoisuutta arvioitaessa. Suomenkielisessä tukikelpoisuusasetuksessa on runsaasti kielivirheitä (samoin kuin kolmessa muussakin kieliversiossa). Komission puolesta luvattiin syksyllä 2000, että virheitä sisältävät asetukset korjataan uusilla, mutta korjauksia ei ole kuulunut.

10 Tuen myöntämisen edellytykset
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Tuen myöntämisen edellytykset Tuki perusteltua avustustavoitteiden kannalta EU –säädösten ja tukiohjelman mukainen Alueellinen kehittämistuki Perusrakenteen investointituki "Tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on, että se on perusteltua avustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta. Myönnettäessä tukea alueelliseen rakennerahasto-ohjelmaan sisältyvään hankkeeseen, tuen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hanke on Euroopan yhteisön lainsäädännön ja ohjelman mukainen.  Interreg- ja Urban-yhteisöaloiteohjelmassa sekä Euroopan aluekehitysrahaston innovatiivisia toimia koskevassa ohjelmassa tuen myöntämisen yleisenä edellytyksenä on sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, että ohjelman toimeenpanoa varten asetettu hallintokomitea on rakennerahastolain 21 b §:n mukaisesti puoltanut hankkeen rahoittamista." (L602/02, 24 §) "Avustusta voidaan myöntää: 1) alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin; 2) kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin; 3) muihin kehittämishankkeisiin alueen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi; 4) Suomen ja muiden maiden välisiin elinkeinopoliittisiin ja muihin alueellista kehitystä edistäviin yhteistyöhankkeisiin; 5) ohjelmien toteuttajille alueiden kehittämislain 14 §:ssä tarkoitettujen ohjelmien hallinnointiin, joka voi käsittää ohjelmien hallintorakenteiden ja ohjelma-alueen toimijoiden välisen yhteistyön edistämistä." (A1225/02, 3 §) yleisesti alueiden kehittämistä koskevia kehittämishankkeita. Kehittämishanke on määritelty lakiehdotuksen 19 §:ssä. Lisäksi alueelliseen kehittämistukeen kuuluisi alueen kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistäminen. Tästä tuen käyttökohteesta on säännös voimassa olevan aluekehitysasetuksen 11 §:ssä. Kehittämistukea voitaisiin myöntää yksinomaan kansallisena tukena maakunnan kehittämisrahasta tai alueellisiin rakennerahasto-ohjelmiin kuuluvista rakennerahastovaroista ja niitä vastaavasta kansallisesta julkisesta rahoitusosuudesta. Tarkemmat säännökset käyttökohteista on tarkoitus antaa valtionneuvoston asetuksella. Alueellista kehittämistukea voitaisiin myöntää kuten nykyisinkin alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä koskeviin hankkeisiin ja kuntien välisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämistä koskeviin kehittämishankkeisiin. Kuntien seudullisen elinkeinopoliittisen yhteistyön edistämiseksi on tarpeen edelleen tukea alueellisten kehitysyhtiöiden perustamista ja kehittämistä määräaikaisin panostuksin. Tuki voisi olla kertaluonteista avustusta tai pääomansijoitusta kehitysyhtiöön. Tukea voidaan myöntää myös useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämishankkeisiin. Useampaa kuin yhtä aluetta koskevat hankkeet voivat olla esimerkiksi ylimaakunnallisia hankkeita. Kehittämistukea voidaan myöntää lisäksi alueiden kehittämistä varten laadittujen ohjelmien hallinnointiin. Ohjelmat olisivat lakiehdotuksen 14 §:ssä tarkoitettuja erityisohjelmia. Näitä ohjelmia varten varattaisiin talousarviossa erikseen määrärahat ohjelmien hallinnoinnin kehittämiseen. Hallinnointiin kuuluisi eri toimijoiden välisen yhteistyön ja hallinnointirakenteiden kehittäminen. Silloin, kun alueellinen kehittämistuki kohdistuisi yksittäiseen yritykseen ja olisi luokiteltava valtiontueksi, myönnettäisiin tuki de minimis -ehtoisena. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan, että maakunnan liitto voisi käyttää alueellista kehittämistukea myös itse toteuttamiinsa kehittämishankkeisiin, mikä vastaa nykyistä käytäntöä. Eräs tapa toteuttaa hanke on tehdä hankintasopimus palvelun tarjoajan kanssa. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan sisäasiainministeriö voi käyttää osan alueelliseen kehittämistukeen varatusta määrärahasta useampaa kuin yhtä aluetta koskeviin tai valtakunnallisesti tärkeisiin alueiden kehittämistä koskeviin hankkeisiin. Tämä vastaisi voimassa olevaa lakia eikä siihen ehdoteta muutosta. Lisäksi sisäasiainministeriö voisi käyttää alueellista kehittämistukea myös itse toteuttamiinsa kehittämishankkeisiin. Myös tämä vastaa voimassa olevaa käytäntöä. Pykälän 4 momentissa ehdotetaan, että tukea ei saa käyttää yleisenä toimintatukena. Tämä on voimassa olevan lain mukaista. Lisäksi ehdotetaan, että tuki myönnetään avustuksena. Myös voimassa oleva lain mukainen tuki on ollut kokonaisuudessaan avustusta lukuun ottamatta pääomansijoitusta kehitysyhtiöön. Lisäksi momenttiin ehdotetaan säännöstä, jonka mukaan tuen käyttökohteista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Tarkoituksena on, että valtioneuvoston asetuksessa säädettäisiin tuen käyttökohteista ja niihin liittyvistä hyväksyttävistä kustannuksista.

11 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Rahoitusperiaatteet Omarahoitusosuus Tulot vähennetään Ei makseta voitolliseen toimintaan ”Tappiontakuu” ”Tuki ei saa kattaa hankkeesta aiheutuvien kustannusten täyttä määrää. Tuen hakijan tulee itse osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei siitä poikkeamiseen ole erityisiä syitä. Myönnettäessä tukea Euroopan yhteisön rakennerahastovaroista rahastojen osuuksien enimmäismääriin sovelletaan, mitä Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetään ja mitä hanketta koskevassa alueellisessa rakennerahasto-ohjelmassa määrätään.  Tukea voidaan myöntää vain tuen hakemisen jälkeen syntyneisiin kustannuksiin.”(L602/03, 26 §) ”Alueellisena kehittämistukena myönnettävän tuen enimmäismäärä on 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista kuitenkin niin, että kehittämishankkeeseen sisältyvän käyttöomaisuuden osalta tuen enimmäisosuus on 50 prosenttia. Hankkeen kokonaisrahoitukseen nähden arvoltaan vähäisiin kone- ja laitehankintoihin myönnettävän tuen enimmäismäärä on kuitenkin 70 prosenttia.  Edellä 5 §:ssä tarkoitetun perusrakenteen investointituen enimmäismäärä on 70 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista.  Erityisen painavista syistä voidaan 1 ja 2 momentissa tarkoitettu 70 prosentin enimmäismäärä yksittäisen hankkeen kohdalla ylittää.”(A1225/02, 13 §) Avustukset myönnetään enimmäismarkkamäärinä sekä osuutena kokonaiskustannuksista. Rakennerahastohankkeessa tulee aina olla myös kansallinen rahoitus, joka voi jakaantua julkiseen ja yksityiseen. Kansallinen lainsäädäntö ja rahoituspäätöksen tekijät määräävät, miten suuri toteuttajan omarahoituksen kussakin tapauksessa tulee vähintään olla. Rahoituspäätöksessä hyväksyttyjen ”erityisten syiden” perusteella hakijan omarahoitusosuus voidaan kattaa kokonaisuudessaan ulkopuolisella (kolmannen tahon) rahoituksella. Rahoituspäätös on sitova niin, että siinä vahvistettujen rahoitusosuuksien tulee toteutua. Avustusten myöntäjä vahvistaa päätöksessään kaikki rahoitusosuudet, joten muun rahoituksen tulee olla varmistettu rakennerahastopäätöstä haettaessa. Jos jokin rahoituserä jää saamatta, hakija vastaa siitä itse - jos taas rahoituspäätöksen jälkeen hankitaan lisärahoitusta, sitä käsitellään rakennerahastotuen maksatuksessa kuin hankkeen tuloa. Hanke voidaan hakea aloitettavaksi aikaisintaan siitä päivästä kun hakemus saapuu rahoittajaviranomaiseen. Tulot vähennetään kustannuksista ennen maksettavien avustusten laskemista; jos hankkeella on ollut tuloja vähintään kustannusten määrä, avustuksia ei makseta. Hankkeen toteuduttua itsekannattavana voidaankin siis todeta, että rahoituspäätös oli vain eräänlaisena tappiontakuuna, joka ei tuottanut lisärahoitusta, mutta antoi turvallisen pohjan hankkeeseen ryhtymiselle.

12 Rahoitusavustusten hakeminen
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Rahoitusavustusten hakeminen Hakuaika / jatkuva haku Yhteydenotot rahoittajiin Hakemuslomake Toimintasuunnitelma, kustannusarvio, rahoitussuunnitelma, muut liitteet Neuvottelut rahoittajien kanssa Rahoituspäätöksen ehtojen selvittäminen Hanke voidaan aloittaa kun hakemus on saapunut rahoittajalle Hankehakemusta valmisteltaessa on selvitettävä, mille viranomaiselle hakemus on osoitettava. Viranomaisella voi olla ns. jatkuva haku, jolloin hakemuksia otetaan vastaa jatkuvasti, tai sitten voi olla määräaika, johon mennessä hakemukset on jätettävä sisään. Jatkuvaa hakua käyttävät rahoittajat pyrkivät mahdollisimman nopeaan palveluun niin, että esitetyt hankeideat saisivat mahdollisimman nopean käsittelyn ja – myönteisessä tapauksessa – rahoituksen. Hakuaikoja käytettäessä taas korostetaan hakemusten kilpailutusta. Jotkut käyttävät myös molempia: jatkuvan haun rinnalla järjestetään teemahakuja, joiden tarkoituksena on saada sisään tiettyyn tavoitteeseen liittyviä kilpailevia hakemuksia Hakemukseen on liitettävä hyvin yksityiskohtaisia tietoja hakijasta, hankkeen tavoitteista ja toteuttamisesta sekä kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. Hakemuslomakkeen ja sen täyttöohjeen voi useimmiten tulostaa käyttöön rahoittajaviranomaisen nettisivulta. Rahoituspäätösten valmisteluun kuluu joitakin viikkoja tai jopa useita kuukausia. Mitä paremmin hakemus on valmisteltu sitä nopeammin rahoituspäätös todennäköisesti tehdään. Kaikilta rahoittajilta saa opastusta hakemuksen laatimiseen liittyvissä kysymyksissä - usein myös hankkeen suunnittelussa. Rahoitusehdot on periaatteessa kattavasti mainittu rahoituspäätöksessä. Usein on kuitenkin syytä varmistua käytännön menettelytavoista ja selvittää mahdolliset epäselvät ohjeet. Jos ohjeissa vain viitataan noudatettaviin säädöksiin, niihin on syytä perehtyä. Epäselvissä tapauksissa rahoittajalta on varmistettava, miltä osin säädös koskee hankkeen toteuttamista. Hanke voidaan aloittaa hakemukseen merkittynä aloituspäivänä jo ennen rahoituspäätöksen saamista. Jos viranomainen tekee myönteisen rahoituspäätöksen, aloituspäivästä lähtien suoritetuista toteutustoimista syntyneet menot ovat tukikelpoisia. Aloituspäivä voi kuitenkin olla aikaisintaan se päivä, jona hakemus saapuu rahoittavalle viranomaiselle.

13 Esimerkki: Hankkeen kustannuslajierittely
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Esimerkki: Hankkeen kustannuslajierittely 1. Henkilöstömenot 2. Palvelujen ostot 3. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 4. Vuokrat 5. Muut menot 6. Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista 7. Laskennallisen osuuden erittely mikäli hankkeeseen sisältyy luontoissuorituksia ja muuta laskennallista osuutta 1. Henkilöstömenot (Palkkakustannukset, mm. projektipäällikön/-sihteerin palkat ja muut palkat; henkilöstösivukulut) 2. Palvelujen ostot (Asiantuntijapalvelut, koulutus puhelin, posti, faksi, painatus- ja ilmoituskulut, matkustuspalvelut, toimistopalvelut, muut palvelut) 3. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ( Kone- ja laitehankinnat, muut hankinnat) 4. Vuokrat (Kone- ja laitevuokrat, toimitilojen vuokrat) 5. Muut menot (eriteltävä) 6. Suunnitelman mukaiset poistot investoinneista MENOT YHTEENSÄ 7. Laskennallisen osuuden erittely (Talkootyö/oma työ, vuokrat, muu laskennallinen osuus) YHTEENSÄ Budjetti on laadittava huolellisesti, sillä kun se on vahvistettu rahoituspäätöksessä, hanke on toteutettava sen mukaan. Olennaisiin muutoksiin on haettava rahoittajan suostumus. Havaintoja muutoksista: Omana työnä toteutettavaksi suunniteltu hanke annettiinkin konsultin tehtäväksi: kustannussiirto henkilöstömenoista ostopalveluun. Vuokramenoja ei ollut kustannusarviossa, mutta niitä esitettiin maksatushakemuksessa; ne eivät olleet tukikelpoisia. Hakemuksessa palkkakustannukset rajattiin vain projektipäällikön palkkaukseen; projektipäällikön palkkamenojen lisäksi maksatukseen tilitetyt projektisihteerin ja kirjanpitäjän palkkakustannukset eivät olleet tukikelpoisia, vaikka ne olivat syntyneet hankkeen toteuttamisesta.

14 Esimerkki: Hankkeen rahoitussuunnitelma
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Esimerkki: Hankkeen rahoitussuunnitelma KOKONAISRAHOITUS 1. Hakijan oma rahoitus 2. EU-rahoitus 3. Kansallinen julkinen rahoitus 4. Yksityinen rahoitus 5. Lainarahoitus 6. Tulorahoitus Kokonaisrahoitus koostuu seuraavista kokonaisuuksista (esimerkki) 1. Hakijan oma rahoitus Tuki ei saa kattaa kaikkia kustannuksia. Tuen hakijan tulee itse osallistua hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin, jollei siitä poikkeamiseen ole erityisiä syitä. Vahvistettua omarahoitusosuutta ei voi korvata ulkopuolisella rahoituksella; toisaalta sillä ei ole merkitystä, millä tavalla toteuttaja on hankkinut kassaansa varat, jotka käytetään omarahoituksen maksamiseen – kunhan nämä varat eivät ole ulkopuolisen tahon hankkeeseen osoittamaa tukirahoitusta. 2. EU-rahoitus 3. Kansallinen julkinen rahoitus 4. Yksityinen (muu kuin hakija) 5. Lainarahoitus 6. Tulorahoitus Arvioidut tulot vähennetään arvioiduista kokonaiskustannuksista ja tukiprosentit lasketaan nettokustannuksista. Havaintoja: rahoittajat ovat usein laskeneet tukiprosentin bruttokustannuksista silloinkin kun tuloja on vahvistettu rahoitussuunnitelmaan. Virhe johtaa maksatuksissa tarkoitettua pienempiin avustuksiin, koska kertyvät tulot vähennetään ikään kuin kahteen kertaan. Kolmannen tahon rahoitusosuus ylitti rahoitussuunnitelmassa vahvistetun osuuden. Ylimennyt määrä vähennettiin tulona.

15 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Tukikelpoisuudesta yleensä Toteuttajan maksamia (pl.luontoissuoritukset) Hankkeen toteutusaikana suoritetuista toimista Eriytetty kirjanpito, tositteiden esittäminen Hankkeen toteuttamista edistäviä Lisäkustannuksia Kohtuullisia (hankintojen kilpailutus) Säädösten mukaisia Rahoituspäätöksen mukaisia Tulot vähennettävä Pääperiaate on, että vain toteuttajan rahalla maksamat kustannukset ovat tukikelpoisia. Millään kierrätysjärjestelyillä menoihin ei saa lisätä katetta. Menot tulee olla maksettuja ennen kuin avustusmaksatusta haetaan. Menojen kohdentamisessa noudatetaan kansallisen kirjanpitolain mukaista suoriteperiaatetta: kustannus kuuluu hankkeeseen kun se on maksettu hankkeen toteutusaikana suoritetusta työstä, hankinnasta tms. Menot on osoitettava vientikohtaisesti. Saatetaan myös vaatia tositteiden esittämistä – tässä suhteessa vaatimukset vaihtelevat eri rahoittajilla. Kirjanpidon selitteisiin olisi kiinnitettävä huomiota: niistä tulisi tarkasti käydä ilmi, mitä rahalla on saatu. Hankkeen toteutukseen lisäarvoa tuottamattomat kustannukset eivät ole hyväksyttäviä. Toteuttaja ei voi siirtää ennen hanketta olemassa olleita toimintakustannuksiaan hankkeeseen; koska hankkeella pyritään tuottamaan lisäarvoa, myös kustannusten tulee olla hankkeen toteuttamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia (additionaliteettiperiaate) Kaikki hankinnat ilman markkamääräistä alarajaa on kilpailutettava; jos kilpailutus on tehty ennen hanketta, sitä ei hankkeen takia tarvitse uudistaa. Suuret yksittäiset erillishankinnat tulee kuitenkin kilpailuttaa. Suhtataju on kuitenkin säilytettävä: Kilpailuttamiskustannukset eivät saa olla kalliimmat kuin kilpailuttamisesta saatava hyöty (”keritsimet eivät saa olla villoja kalliimmat.”). EU:n ja kansallisissa säädöksissä on menojen hyväksyttävyyttä koskevia rajoituksia. Rahoituspäätökseen liittyy myös aina lisäehtoja, esim. vahvistettua kustannusarviota on noudatettava ohjeellisesti. Jos kustannusarvioon ei ole lainkaan vahvistettu esim. henkilöstökuluja, ne eivät ole hyväksyttäviä tilityksissä. Tukirahoitus kohdistuu nettokustannuksiin; mahdolliset tulot vähennetään ennen tukirahoituksen määrän laskemista.

16 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Eivät tukikelpoisia Palautettavat alvit Väärään aikaan aiheutuneet/tilitetyt Yleisjohdon ja –hallinnon menot Julkisten hallintotoimien tuki Tuottamaton alihankintataso Prosenttiset yleis- ja palkkakulut Edustuskulut (usein) Alv on tukikelpoinen kustannuserä vain, jos se jää maksajan lopulliseksi kustannukseksi (ei vähennys- eikä palautuksensaantioikeutta). Kunnan toiminnassa alv:n katsotaan yleensä jäävän lopulliseksi kustannukseksi. Ennen ja jälkeen hankkeen toteuttamisajan aiheutuneet kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Lopputilityksen myöhästyminen annetusta määräajasta voi johtaa tuen menettämiseen. Isäntäorganisaation johdon ja yleishallinnon kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Hankkeen käyttämät hallintopalvelut (toimistopalvelut, tilojen käyttö, henkilöstö- ja taloushallinto) ovat tukikelpoisia, jos ne ovat hankkeen toteuttamisesta aiheutuneita lisämenoja ja ne on yksilöity. Tältä osin tarkastuskäytäntöä on viime aikoina tiukennettu. Julkishallinnon lakisääteiset tehtävät eivät voi saada hanketukea. Lisäarvoa tuottamattomien välittäjäorganisaatioiden kustannukset eivät ole tukikelpoisia. Esim. palkan sivukulut on aina esitettävä todellisten maksettujen markkamäärien mukaisina, ei prosenttina palkkasummasta. Jaetuista kustannuksista (esim. tilat) on esitettävä jakoperusteet. Edustus- ja elantokustannukset tulee jättää hanketilitysten ulkopuolelle, vaikka ne liittyisivätkin hankkeen toimintaan; hankkeen isäntäorganisaation tulee yleensä maksaa tämänlaatuiset menot.

17 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Luontoissuoritukset hyödykkeiden luovuttaminen, tutkimus- tai ammattitoiminta taikka palkaton vapaaehtoistyö; ei rahastotukihankkeissa eikä leasing -järjestelyissä arvo todettava riippumattomasti; maan tai kiinteistön riippumaton arvioija työn arvo yleisen palkkaustason mukaan; voi liittyä myös käytettyjen laitteiden sekä maan ja kiinteistön hankintaan Huom. ESR-koulutushankkeessa koulutettavien palkka- ja matkakustannukset Maakunnan liittojen rahoittamissa hankkeissa luontoissuoritukset enintään 50% omarahoitusosuudesta. Komission tukikelpoisuusasetuksen mukaan luontoissuoritukset ovat tukikelpoisia menoja edellyttäen, että a) ne muodostuvat maan tai kiinteistön, laitteiden tai raaka-aineiden luovuttamisesta, tutkimus- tai ammattitoiminnasta taikka palkattomasta vapaaehtoistyöstä; b) ne eivät liity säännöissä 8,9 ja 10 tarkoitettuihin uusiin rahoitusjärjestelyihin; c) niiden arvo voidaan riippumattomasti todeta ja tarkastaa; d) maan tai kiinteistön osalta arvon määrittelee riippumaton ja pätevä arvioija tai asianmukaisesti valtuutettu viranomainen; e) palkattoman vapaaehtoistyön arvo määritellään käytetyn ajan ja tehdystä työstä yleisesti maksettavan tunti- tai päiväpalkan mukaan; f) sääntöjen 4,5 ja 6 määräyksiä noudatetaan, jos niitä voidaan soveltaa. ESR-hankkeessa omarahoitusosuuteen voidaan sisällyttää koulutettavien työnantajan maksamat palkka- ja matkakustannukset. Ne on todistettava yhtä yksityiskohtaisin kirjanpitotosittein kuin muutkin hankekustannukset Alueiden kehittämislain säädös luontoissuorituksista (L602/02, 8 §): "Hankkeen omarahoitusosuus voi muodostua myös työstä tai tuotantopanoksista (luontoissuoritus). Luontoissuorituksen arvona otetaan huomioon enintään aiheutuneet kustannukset tai vastaavasta työstä maksettu palkka taikka tuotantopanosten osalta palvelun tai tuotteen käypä arvo tai aiheutuneet kustannukset. Luontoissuorituksesta on pidettävä kirjanpitoa, josta voidaan selvittää luontoissuorituksen rahamäärä. Luontoissuorituksen rahallinen arvo ja laskentaperusteet hyväksytään tukipäätöksessä. Luontoissuorituksen arvo voi olla enintään puolet omarahoitusosuudesta."

18 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Yleiskustannukset Yleiskustannukset tulee todistaa hankkeen toteuttamisesta aiheutuneiksi oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. tiukempia kansallisia sääntöjä voidaan antaa ei saa esittää prosenttina tuen, kustannusten tms:n määrästä ”keskimääräajattelussa” ongelmia yleisjohdon kustannukset eivät kelpaa oltava lisäkustannuksia 1.7 Yleiskustannukset ovat tukikelpoisia, jos ne perustuvat rakennerahastoista yhteisrahoitetun toimen kustannuksiin jne. kohdennetaan toimeen perustellulla oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. 1.8 Edellä 1.4 —1.7 kohdan määräyksiä sovelletaan 1.2 kohdassa tarkoitettuihin yksittäisiin saajiin perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisten tukijärjestelmien sekä jäsenvaltioiden nimeämien yhteisöjen myöntämän tuen osalta. 1.9 Jäsenvaltiot voivat soveltaa tiukempia kansallisia sääntöjä 1.5 —1.7 kohdan mukaisten tukikelpoisten menojen vahvistamiseksi. Käytännössä yleiskustannusten todistaminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Organisaation käyttämää yleishallintokustannusten vyörytysmenettelyä ei hyväksytä hankekustannusten perusteeksi, jollei osoiteta, että hanke on käyttänyt näitä palveluja täsmälleen siinä määrin kuin vyörytyksen perustana oleva laskentakaava määrittää. Lisäksi on huomattava, ettei organisaation hallintokustannuksiin jo ennen hankkeen toteuttamista kuulunutta yleiskustannusta (esim. johtajan palkkaa) saa vyöryttää hankkeen kustannuksiin. Myös yleiskustannuksista hyväksytään vain ne, jotka ovat hankkeen toteuttamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia Oikeita menettelytapoja voi kuitenkin olla useita: Kaikki sellaiset sisäiset kustannukset, joiden syntymistä organisaatiossa seurataan tapahtumakohtaisesti ja/tai jotka veloitetaan sisäisesti nettokustannusten mukaisina, on syytä tilittää hankkeeseenkin tämän seurannan raporttien mukaisina, esim. moniste-, puhelin-, postitus-, atk-, toimistotarvike- tila- jne.-kustannukset. Silloin kun yleiskustannuksiin kuuluvat palvelut ovat pääosin työpanosta, sen tilitys voi perustua tuntikirjanpitoon aivan kuten hankkeen substanssitehtävissäkin. Tuntikirjanpidossa on selvitettävä mitä on tehty, minä päivinä ja minä kellonaikoina. Tuntikirjanpidon tulee kattaa koko työaika, jotta voidaan laskea, mikä osa kokonaistyötunneista – ja palkkakustannuksista - on kohdistunut hankkeeseen. Jos organisaatiolla on käytettävissään kehittynyt toimintolaskentasysteemi, saattaa olla mahdollista osoittaa esim. laskunkäsittely- ja palkanmaksutapahtumasta aiheutuva suoritekohtainen kustannus, joka ovat tukikelpoinen edellyttäen, että laskentatapa voidaan tarkastaa ja todeta oikeaksi, so. se sisältää vain toteuttajan palvelun tuottamisesta todella maksamat kustannukset. Tällöin hankkeeseen voidaan tilittää suoritekustannus kerrottuna hankkeeseen kohdistuneiden suoritteiden määrällä. Tilitysperusteesta on syytä sopia rahoittajan kanssa ETUKÄTEEN.

19 Alv ja muut verot ja maksut
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Alv ja muut verot ja maksut Alv ei ole tukikelpoinen, jollei se ole maksajan lopullinen kustannus Jos maksajalla on vähennysoikeus, alv ei ole tukikelpoinen, vaikka vähennystä ei olisi käytännössä tehtykään EU –tuen määrä ei saa ylittää alv:ttomia kustannuksia Muut verot ja maksut ovat tukikelpoisia, jos ne ovat lopullisia kustannuksia Sääntö 7. Alv ja muut verot ja maksut 1 Alv on tukikelpoinen meno ainoastaan, jos lopullinen edunsaaja tai yksittäinen saaja on sen maksanut perustamissopimuksen 87 artiklan mukaisen tukijärjestelmän yhteydessä tai jäsenvaltion nimeämän elimen myöntämän tuen yhteydessä. Vähennyskelpoinen alv ei saa missään muodossa olla tukikelpoinen meno edes silloin, kun lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä ei sitä tosiasiallisesti vähennä. 2 Jos lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä on neuvoston kuudennen arvonlisäverodirektiivin 77/388/ETY (1 )XIV osastossa säädetyn vakiokantajärjestelmän alainen, maksettu alv katsotaan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähennyskelpoiseksi. 3 Yhteisön yhteisrahoitus ei saa missään tapauksessa ylittää tukikelpoisia kokonaismenoja lukuun ottamatta alv:a. 4 Muut verot ja maksut, (erityisesti välittömät verot ja palkkojen sosiaalikulut), jotka johtuvat rakennerahastojen yhteisrahoituksesta, eivät ole tukikelpoisia menoja, paitsi jos lopullinen edunsaaja tai loppukäyttäjä on ne todella ja lopullisesti maksanut. Kuntien alv-menettely muuttui vuoden 2002 alussa voimaan tulleessa lainmuutoksessa. Sisäasiainministeriö on antanut Kuntaliitolle lausunnon, jossa katsotaan, että kuntien hallintotoiminnassaan maksamat alv:t ovat edelleen lopullisia kustannuksia komission edellyttämällä tavalla. Tulkintaa on sovellettava myös kuntayhtymien maksamiin alv:ihin.

20 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Hankintojen kilpailutus Kilpailun aikaansaaminen Toimittajien tasapuolinen kohtelu Tarjouskilpailu vai suorahankinta? Halvin tai edullisin valintakriteerit tarjouspyynnössä valintapäätös perusteltava Hankintasopimus tai tilaus sopimusehtomalli vähäiset tilaukset suullisestikin Hankinnassa on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailumahdollisuudet. Rakennerahastohankkeen toteutuksessa on edistettävä myös kaikkia Euroopan yhteisön politiikkoja; yksi keskeinen niistä on vapaan kilpailun ylläpitäminen ja kilpailunrajoitusten estäminen; toisaalta kilpailuttaminen on tärkeää, jotta julkisia tukivaroja ei käytettäisi markkinahintaa kalliimpiin hankintoihin. Tarjouskilpailussa ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava ehdottoman tasapuolisesti, ketään syrjimättä. Esimerkki: jos konsultti on tehnyt hanketta varten esiselvityksen tai toteuttamissuunnitelman, tätä konsulttia ei saa ottaa huomioon varsinaista toteutusta myöhemmin kilpailutettaessa, koska se asioihin jo perehtyneenä ei olisi samalla lähtöviivalla kilpailussa. Siksi alun perin onkin kilpailutettava kaikki prosessissa hankittavat palvelut, jos halutaan, että sama konsultti huolehtii kaikista toimista. Suorahankintaa saa käyttää vain poikkeustapauksissa (tarkemmin sivulla 8). Tarkastushavainnot osoittavat, että suorahankinta on melkein aina väärin. Suorahankinnan tekijä ottaa riskin sekä kustannusten tukikelpoisuuden menettämisestä että markkinaoikeuden tuomitsemista seuraamuksista. Hankintayksikön on hyväksyttävä tarjouksista joko se tarjous, joka on hinnaltaan halvin tai tarjous, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tavaran tai palvelun arviointiperusteiden mukaan huomioonottaen hinnan, käyttökustannukset, toimintaominaisuudet, ympäristövaikutukset tai muut vastaavat perusteet. Tarjouspyynnössä on mainittava valintakriteerit – jos mahdollista, tärkeysjärjestyksessä - ja vain niitä saa käyttää harkinnassa. Hankintapäätöksen perusteiden tulee ilmetä asiakirjoista. (A valtion hankinnoista 1416/1993, 8 §) Hankinnoista tehtävä sopimus tai tilaus laaditaan tämän asetuksen liitteenä oleviin julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin perustuen. Yleisiä sopimusehtoja voidaan käyttää hankinnan laatuun soveltuvalla tavalla lyhennettyinä, muutettuina tai lisäehdoilla täydennettyinä. Arvoltaan vähäisistä ja kiireellisistä hankinnoista voidaan tilaus tehdä suullisesti. (A valtion hankinnoista 1416/1993, 10 §).

21 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö HANKINTAMUODOT 1) avoin menettely: kaikki halukkaat voivat tehdä tarjouksia   2) rajoitettu menettely: tarjous pyydetään valituilta ehdokkailta 3) suorahankinta (vain poikkeustapauksessa erityisistä syistä) : hankintapäätös vain yhden tarjouksen perusteella Avoimesta tarjouskilpailusta on ilmoitettava riittävän laajasti ja tehokkaasti. Ketään ei saa sulkea kilpailusta ilman laillista perustetta. Ehdokkaita ja tarjoajia on kohdeltava tasapuolisesti. Tarjouksia on pyydettävä riittävältä määrältä toimittajia, yleensä katsotaan, että pyyntö tulee lähettää vähintään 4-5 toimittajalle. Jos joku muukin haluaa jättää tarjouksen, siihen on annettava tilaisuus, jollei hankinnan suorittaminen siitä viivästy; harkinnan mukaan tarjouskilpailua voidaan kuitenkin tällöin jatkaa, kunhan huolehditaan siitä, että kaikki saavat käyttää pidentyneen ajan hyväkseen (tasavertainen kohtelu). Suorahankintaa ei yleensä kannata edes harkita!!!

22 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Tarjouspyynnön sisältö määrä, laji ja laatu maksuehto- ja toimitusehtosuositus toimitusaika takuu, varaosa- ja huoltojärjestelyt yms. vaadittava tarjousten voimassaoloaika voidaanko tehdä myös osatarjouksia; vaadittavat omistus-, käyttö- ja immateriaalioikeudet muut tarpeelliset seikat. minne, mihin mennessä ja miten merkittynä tarjous on jätettävä ilmoitus julkisten hankintojen yleisten sopimusehtojen noudattamisesta TARJOUSPYYNTÖ ON HANKINTAPROSESSIN TÄRKEIN ASIAKIRJA. Siinä on määriteltävä hankinnan kohde niin tarkoin, että toimittajat saavat siitä yksiselitteisen käsityksen ja osaavat tehdä kattavat ja vertailukelpoiset tarjoukset. Tarjouspyyntö ilmaisee samalla, millä perusteilla hankintapäätös tehdään. Jos mahdollista, valintaperusteiden tärkeysjärjestys tulisi ilmoittaa tarjouspyynnöstä, so. mitä tuotteen ominaisuuksia pidetään kaikkein tärkeimpinä. Valinta on tehtävä näiden kriteerien mukaan. Valintapäätökseen eivät saa vaikuttaa jonkun tarjoajan oma-aloitteisesti esittämät lisäominaisuudet, joita ei mainittu tarjouspyynnössä. Vaikka hankkeen toteuttaja ei tarkkaan tietäisikään, mitä asiantuntemusta ja millaisia toimia konsultilta haluttaisiin, tarjouspyyntö voidaan kuitenkin esittää: siinä voidaan kilpailuttaa sekä suunnitelmaa toimenpiteistä että näiden toimenpiteiden toteutusta. Valinta tehdään sitten kokonaistaloudellisuuden perusteella. Hankinta voidaan myös osittaa tarjouspyynnössä mainitulla tavalla: aluksi voidaan hankkia esisuunnitelma sekä optio(ita) myöhemmästä toteutuksesta. Hankkijan tulee kuitenkin muistaa, että irtisanomisoikeus on varattava prosessin kaikkiin vaiheisiin, jollei toimittaja toimi asianmukaisesti.

23 Hankinnasta päättäminen
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Hankinnasta päättäminen Mahdollisimman edullisesti Hyväksyttävä kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin Voidaan sulkea pois se, jolla ei katsota olevan teknisiä,taloudellisia tai muita edellytyksiä hankinnan toteuttamiseksi,  tai joka on laiminlyönyt verojen tai lakisääteisten sosiaalimaksujen suorittamisen Hankintayksikön omistamaa ehdokasta tai tarjouksen tekijää kohdeltava samoin kuin muitakin. Edullisuus –käsite antaa mahdollisuuden tarkastella vertailussa muutakin kuin hintaa. Jos hankinta on tarkoitus tehdä yksinomaan hinnan perusteella, siitä on syytä mainita tarjouspyynnössä. Halvimman tarjouksen valintaa ei yleensä erikseen tarvitse perustella. Jos taas kokonaistaloudellisuus on valintaperusteena, sen kriteerit tulee ilmaista tarjouspyynnössä, mieluimmin tärkeysjärjestyksessä. Poissulkemiseen tulee olla varmat perusteet; ne on määritelty hankinta-asetuksen (1416/93) 9 §:ssä ja vain niitä saa käyttää. Jos hankintasopimus tehdään omaan organisaatioon kuuluvan yksikön kanssa, hankekustannuksena voidaan kuitenkin tilittää vain omakustannushinta, sillä kun hintaan mahdollisesti sisältynyt kate jää toteuttajaorganisaatiolle itselleen, vain nettokustannukset ovat todella (ulos-)maksettuja.

24 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Suora hankinta ilman kilpailuttamista yhden tarjouksen perusteella vain poikkeustapauksessa ja erityisistä syistä, edellytykset: hankittavaa tavaraa tai palvelua ei saa muualta    2) tekniset syyt vaativat määrätynlaista hankintaa 3) valtion turvallisuuteen tai maanpuolustukseen liittyvät näkökohdat niin vaativat  4) poikkeuksellisen kiireellinen hankinta 5) aiemman sopimuksen mukainen lisähankintaoikeus 6) kilpailun järjestämisestä tulisi mahdollisesti saavutettavia etuja enemmän kustannuksia Suorahankinta ilman tarjouskilpailua on hyvin harvoin hankintasäädösten mukaista. Kilpailuttamiseen on syytä ryhtyä aina, jos on vähänkin epäilyksiä suorahankintamenettelyn oikeellisuudesta. Mahdollisia toimittajia pohdittaessa ei saa rajautua vain oman kunnan, seutu- tai maakunnan eikä omien yhteistyökumppanien piiriin. Tässä suhteessa on tehty eniten virheitä: esim. aluekehityshankkeen toteuttaja kuvittelee, että kaikki palvelut ja tarvikkeet tulee hankkia kehityshankkeen kohdealueelta. esim. aikaisemmin hankittuun laitteeseen tarvitaan varaosa, joka voidaan ostaa vain yhdeltä toimittajalta. Tällä perusteella ei kuitenkaan saa ostaa hankkeen toteutusta konsultilta, joka on tehnyt hanketta edeltäneen esiselvityksen tai hankesuunnitelman. Yleensä myös turvallisuuteen liittyvät hankinnat kilpailutetaan; hankinnan liittyminen turvallisuusnäkökohtiin ei sinänsä ole peruste suorahankinnan toteuttamiseen. Kiire ei saa johtua siitä, että hankintayksikkö toimii viime tipassa – sen tulee johtua hankkijasta riippumattomista tekijöistä Kaikki hankintaan kuuluvat osat kilpailutetaan aluksi yhdessä, mutta osahankinnat suoritetaan kukin erikseen siltä, jonka kanssa hankintasopimus tehtiin. Jos esim. halutaan saada useampijaksoisen hankkeen toteuttajaksi sama konsultti, tarjousta on pyydettävä kaikista osista samalla kertaa. Lähtökohtana on, että arvoltaan vähäisimmät hankkeet kilpailutetaan rajoitetummin ja keveämmin menettelytavoin kuin suuret hankinnat. Myös suullisia tarjouksia voi käyttää, jos hankinnan suorittaja sopivalla tavalla kirjaa tarjoukset ja valintapäätöksen.

25 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö ALIHANKINTA eivät saa lisätä toteuttamiskustannuksia tuomatta vastaavaa lisäarvoa; välittäjien tai konsulttien kanssa ei saa sopia korvauksesta prosenttiosuutena hankkeen kokonaiskustannuksista, jos se poikkeaa työn tosiasiallisesta arvosta. alihankkijan on annettava kustannuksistaan samat tiedot kuin päätoteuttajankin. (tarkoittaa tässä vain partneria, jota ei ole kilpailutettu) tiukempia kansallisia sääntöjä voidaan antaa 3 ALIHANKINTA 3.1 Rajoittamatta tiukempien kansallisten sääntöjen soveltamista seuraavat alihankintasopimuksiin liittyvät menot eivät ole tukikelpoisia yhteisrahoituksen rakennerahastoista: a) alihankinnat, jotka lisäävät toimen toteuttamiskustannuksia tuomatta sille vastaavaa lisäarvoa; b) alihankintasopimukset välittäjien tai konsulttien kanssa, joissa korvaus on määritelty prosenttiosuutena hankkeen kokonaiskustannuksista, jollei lopullinen edunsaaja pysty perustelemaan maksua suoritetun työn tai palvelun tosiasiallisella arvolla. 3.2 Alihankkijoiden on sitouduttava toimittamaan tilintarkastus- ja tarkastuselimille kaikki tarvittavat tiedot alihankintatoiminnasta kaikkien alihankintojen osalta. Tässä kohden asetuksessa on epäselvä sanonta: ”alihankinta”-termiä on käytetty kuvaamaan tilannetta, jossa tarkoitetaan useiden toteuttajien yhdessä toteuttamaa hanketta. Erityisesti kohta 3.2. ei voi tarkoittaa sellaista alihankkijaa, jolta toteuttaja ostaa palveluja tai tuotteita kilpailutukseen perustuen.

26 Havaintoja hankinnoista
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Havaintoja hankinnoista Ehdokkaiden syrjintä, vilpillinen kilpailu Hyväksi havaitun suorahankinta Kate jää itselle Oman piirin kehittäminen Palvelua tarjolla Keinotekoinen tarjous Oman kunnan tuottajien suosiminen Havaintoja: Asiantuntijapalvelu ostettiin esiselvityksen ilmaiseksi tehneeltä konsultilta, vaikka kilpailijoiden tarjousten, joita ei ollut suljettu pois, kokonaishinnat olivat 33 % ja 45 % valituksi tulleen konsultin tarjoamasta ja hankintasopimuksessa vahvistetusta hinnasta. Valintaperusteeksi kirjattiin, että valitussa tarjouksessa työmäärä oli laajin ja vahvasti painottunut haluttuihin tavoitteisiin sekä että siinä laajat selvitystyöt, ennusteet ja skenaariot hankkeen toteuttamiseksi sekä suunnitelmien loppuaineisto vastasivat lähinnä tilaajan tarjouspyynnössä asettamaa tavoitetta. Tarkastuksessa syntyi kuva, ettei kilpailutus ollut rehellinen. Kunta hankki konsultiksi ilman tarjouskilpailua yrityksen, jota kuntaa lähellä oleva yksityinen kehittämisyhtiö oli käyttänyt aikaisemmassa, kunnan toteuttamaan hanketta valmistelleessa esihankkeessa. Tämä konsultti olisi pitänyt rajata kokonaan kilpailusta, koska se ilmeisestikin aikaisempien toimiensa perusteella omasi muita paremmat lähtökohdat kilpailussa ja hankintamenettelyn on katsottava syrjineen muita ehdokkaita! Yliopiston laitos osti toteuttamaansa hankkeeseen palvelua toiselta laitokselta yliopiston vahvistamaan sisäiseen hintaan. Kate ei ollut tukikelpoinen. Ostettiin yhteishankintaverkoston piiristä hyvältä liiketuttavalta – koska tavoitteena oli kehittää alueellista yritysverkostoa. Tyypillinen syrjintätilanne! Kumppani löytyy hankkeen toiminnan aikana, esim. konsultti tarjoutuu palvelukseen. Jos idea on konsultin oma, se ei luultavasti kuulunut hankesuunnitelmaan. Jokaisen saamansa maksusuorituksen jälkeen konsultti palautti hankkeen toteuttajalle yksityiseksi rahoitukseksi kirjattuna tukirahoituksenaan 9 % kyseisellä laskutuskaudella syntyneistä hankekustannuksista. Järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena olisi kohottaa tukikelpoisten menojen määrää keinotekoisesti; hankintasopimuksen mukainen maksupalautus tulisi vähentää maksusuorituksesta ja hyväksyä kustannukseksi vain jäljelle jäävä nettokustannus. Hankintayksikön johto ei tunne lakia tai ei halua noudattaa sitä; luullaan että tarkoitus (mm. pyrkimys oman kunnan kehittämiseen) pyhittää keinot. Ympäristön paine voi pakottaa paikkakunnan yritysten suosimiseen hankinnoissa.

27 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Tiedottaminen Säädetty velvollisuus Tiedotussuunnitelma Näkyvyys Tunnusten käyttö EU-osarahoitus velvoittaa tiedottamaan. Tiedottamisella parannetaan yhteistyösuhteita, levitetään hyviä käytäntöjä ja tehdään hankkeen tuloksia tunnetuksi suurelle yleisölle. Tiedotus lisää toiminnan avoimuutta ja näkyvyyttä. Hyvä hankesuunnitelma sisältää tiedotus- tai viestintäsuunnitelman. Se on suppeimmillaan yksinkertainen, aikataulutettu taulukko projektin tiedotustoimista ja tiedotuksen kohteista. Kaikessa viestinnässä kerrotaan, mihin ohjelmaan hanke kuuluu sekä EU:n ja muiden rahoittajien osallistuminen hankkeen rahoitukseen. Eurooppa-tunnuksen (”tähtirengaslippu”) käyttö on pakollista kaikessa tuotetussa tiedotusmateriaalissa. Tavoite 1 ja 2-ohjelmien, Urban-ohjelman ja soveltuvin osin Interreg-ohjelmien viestinnässä käytetään Elinvoimaa Eu-ohjelmista –tunnusta. Lisätietoja tiedottamiseen liittyvistä asioista saa rahoittajilta sekä Internetistä mm. sisäasiainministeriön sivuilta osoitteesta: Rakennerahastojen viestintää koskevat säädökset: Komission asetus (EY) N:o 1159/2000 jäsenvaltioiden toteuttamasta rakennerahastojen tukitoimiin liittyvästä tiedotus ja julkistamistoiminnasta. Puutteet tiedottamisessa ja EU –tunnusten käytössä ovat yleisiä huomautusten aiheita tarkastuksissa. Nykyisin rahoittajat eivät pidä tukikelpoisina esim. ilmoitus- ja painatuskustannuksia, jos tuotetussa materiaalissa ei ole EU-tunnuksia ja/tai tekstissä ei ole kerrottu hankkeen saavan EU-tukea.

28 Tulojen käsittely kirjanpidossa
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Tulojen käsittely kirjanpidossa Hankkeen kustannuksin tuotetuista hyödykkeistä ja palveluista saadut tulot vähennetään hyväksytyistä kustannuksista ennen avustusten määrän laskemista Yksityisrahoitusta ei vähennetä tulona Tulojen käsittely kirjanpidossa 1 ”Tuloilla” tarkoitetaan tämän säännön osalta tuloja, jotka on saatu toimen yhteisrahoituksen aikana tai jäsenvaltion niin määrätessä sellaisen pitemmän ajanjakson aikana, joka jatkuu tuen päättymiseen asti, myynnistä, vuokraamisesta, palveluista, maksuista tai muista vastaavista tuloista lukuun ottamatta a) tuloja, jotka on saatu rakennerahastoista yhteisrahoitettujen investointien taloudellisen elinkaaren aikana ja joita koskevat yleisasetuksen 29 artiklan 4 kohdan erityissäännökset; b) säännöissä 8,9 ja 10 tarkoitettuihin uusiin rahoitusjärjestelyihin liittyvistä toimenpiteistä aiheutuneita tuloja; c) sellaista yksityisen sektorin osuutta toimien yhteisrahoittamisessa, joka näkyy kyseisen avustamistoimen rahoitustaulukoissa rahoituksena. 2 Edellä 1 kohdan mukaiset tulot ovat sellaisia, jotka pienentävät toimeen tarvittavaa rakennerahastojen yhteisrahoitusta. Ennen rakennerahastojen osuuden laskemista ja viimeistään tuen päättyessä ne vähennetään toimen tukikelpoisista menoista kokonaisuudessaan tai kokonaismenoihin suhteutettuina sen mukaan, aiheutuvatko ne yhteisrahoitetusta toimesta kokonaan vai osittain. On syytä muistaa lisäksi se, että jos rahoituspäätöksessä vahvistetun rahoitussuunnitelman jokin kolmannen tahon rahoituserä ylittyy hankkeen toteutuksessa tai hanke saa aivan uuden avustuksen, ylitystä ja uutta avustuserää käsitellään kuin hankkeen tuloa: se vähennetään kertyneistä kokonaiskustannuksista ja rakennerahastoavustus määritetään jäljelle jääneestä nettosummasta. Tulojen vähentäminen kustannuksista vähentää avustusten määrää kuitenkin vain silloin kun hankkeen nettokustannukset jäävät pienemmiksi kuin kustannusarviossa vahvistetut kokonaiskustannukset. Jos kokonaiskustannukset tulovähennyksen jälkeenkin ylittyvät, toteuttaja saa kuitenkin sen enimmäiseuromäärän, mikä rahoituspäätöksessä oli vahvistettu. Ja edelleen: tulojen hankkiminen on kaikissa tapauksissa edullista. Tulot jäävät aina kokonaisuudessaan toteuttajan kassaan; avustusten määrää ne vähentävät vain tukiprosentin mukaisella määrällä. Jos tukiprosentti on 70, yksi tuloeuro vähentää saatavia avustuksia vain 70 senttiä. Tämäkin vähennys toteutuu siis vain silloin kuin kokonaiskustannukset jäävät vahvistettua pienemmiksi. Jos taas tuloja kertyy enemmän kuin kustannuksia (kuten joskus on tapahtunutkin), rakennerahastoavustuksia ei makseta lainkaan.

29 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Maksatus Ennakko on poikkeus Maksatushakemus vahvistetulla lomakkeella Vientikohtainen erittely kirjanpidosta Tositteet (kopiot) liitteeksi (?) Kustannusarvion mukainen menolajierittely (tilintarkastajan lausunto?) Muut selvitykset tarvittaessa / pyydettäessä Loppumaksatukseen loppuraportti Aineiston säilytys tarkastuksia varten Hankkeelle voidaan myöntää ennakkoa, jos sen myöntäminen on välttämätöntä hankkeen toteuttamiselle. Ennakon suuruus voi olla enintään 30 prosenttia hankkeelle myönnetystä tuesta. Ennakkoa tulee hakea erikseen ja sen tarve tulee perustella. Ennakkoa ei voida maksaa julkisoikeudelliselle yhteisölle, ellei siihen ole erityisiä syitä. Ennakkoa voidaan maksaa vain kerran. (A 1225/02, 16 §) Maksatushakemus on parasta tehdä internetin kautta (useimmiten) saatavalla lomakkeella. Tuen maksamista koskevaan hakemukseen tulee liittää erittely hankkeesta aiheutuneista menoista ja rahoituksesta sekä hankkeen etenemisestä. Erittelystä tulee käydä ilmi menojen yhteys kirjanpitoon. Loppuerän maksamista on haettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen päättymisestä. Tuki maksetaan takautuvasti toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä. Viimeisen erän maksamisen edellytyksenä on, että tuen myöntäneelle viranomaiselle on toimitettu hyväksyttävä selvitys hankkeen toteuttamisesta ja varojen käytöstä sekä rahoituksen toteutumisesta tukipäätöksen ehtojen mukaisesti. (A 1225/02, 15 §) Maksatushakemukseen tulee liittää sellainen kirjanpitoaineisto, jonka perusteella KAIKKI hankkeen liiketapahtumat tulevat yksityiskohtaisesti ja ymmärrettävästi todistetuksi rahoittajalle. Tilitykset on eriteltävä vientikohtaisesti. Tätä varten kirjanpidosta tulee ottaa tapahtumakohtainen raportti. Jos vientiin kuuluu useita laskuja, ne on eriteltävä tai niistä on otettava kopiot. Näin on meneteltävä myös silloin kun raportin selitekohdassa ei ole riittävää selvitystä menon laadusta. Menot tulee esittää kustannuslajeittain osasummina samalla jaolla kuin rahoituspäätöksessä vahvistetussa kustannusarviossa. Tilintarkastajan lausunto on esitettävä vain rahoittajan niin vaatiessa - silloin tarkastuskustannukset ovat hankkeessa tukikelpoisia. Lisäksi vaaditaan tietoja erillisillä seurantalomakkeilla ja / tai muita selvityksiä. Rahoittaja voi pyytää lisäselvityksiä myös harkintansa mukaan. Hankkeen päätyttyä lopputilitys ja -raportti on esitettävä rahoittajan antaman määräajan kuluessa. Silloin kaikkien tilitettävien menojen tulee olla maksettuja. Hankkeen tili- ja muuta kirjallista aineistoa on säilytettävä 3 vuotta siitä lukien kun Suomi saa komissiolta ohjelmakauden viimeisen maksusuorituksen. Vanhan ohjelmakauden osalta säilytysvelvollisuus ulottuu (arviolta) v loppuun ja uuden ohjelmakauden osalta v loppuun. Kirjanpitoaineiston osalta on lisäksi noudatettava kansallisen kirjanpitolainsäädännön säädöksiä (kuitit 6 vuotta ja muu aineisto 10 vuotta).  16 § Ennakko ja sen maksaminen

30 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö MENOJEN OSOITTAMINEN Maksut on todistettava vientikohtaisesti kirjanpitotosittein tai/ja laskukopioin Jollei toteuttamiseen liity avointa tarjouskilpailua, kustannukset tilitetään toteuttajan (ja alihankkijoiden) maksamilla menoilla 2 MENOJEN OSOITTAMINEN Pääsääntö on, että lopullinen edunsaaja liittää suorittamiensa maksujen kuitteihin alkuperäiset laskut. Jos tämä ei ole mahdollista, maksuihin on liitettävä kirjanpitotositteet, joilla on vastaava todistusarvo. Lisäksi jos toimien toteuttamiseen ei liity avointa tarjouskilpailua, lopullisten edunsaajien suorittamat maksut osoitetaan toimen toteuttaneiden elinten taikka julkisten tai yksityisten yritysten maksamilla menoilla (mukaan lukien 1.4 kohdassa tarkoitetut menot). Pääsäännön mukaan kaikki alkuperäistositteet olisi toimitettava rahoittajalle tarkastettavaksi. Tätä ei kuitenkaan Suomessa ole yleisesti katsottu mahdolliseksi noudattaa. Meillä vastaavan todistusarvon on katsottu täyttyvän kun maksatushakemuksen mukana toimitetaan päiväkirjatasoinen erittely maksetuista kustannuksista. Tällöin on kuitenkin huomattava, että rahoittajalla on velvollisuus selvittää jokaisen kustannuksen tukikelpoisuus – riippumatta siitä, mitä aineistoja yleisesti pitää liittää maksatushakemukseen. Sen vuoksi hakijan tulee automaattisesti liittää mukaan lisäselvityksiä (lasku,selvitys jaetusta kustannuksesta jne.), jos kirjanpitoraportti ei ole joltakin osin riittävän selvä. Hyvin usein raportin selitesarake ei anna riittävästi informaatiota siitä, millaisesta kustannuksesta on kyse. Monesti kirjanpitojärjestelmän selitteelle antama enimmäistila ei edes riitä kunnollisen selitteen kirjoittamiseen. Esimerkiksi selitteet ”Eurocard”, ”Tarvikkeita”, ”kuukausipalkka” jne. vaativat lisäselvityksiä tullakseen hyväksytyksi. Jos hakija ymmärtää liittää nämä selvitykset maksatushakemukseen, hän välttyy lisäselvityspyynnöiltä ja saa avustusmaksatuksensa nopeammin. Voidaan myös sopia siitä, että rahoittajan edustaja käy varmentamassa menojen tukikelpoisuuden hakijan koko kirjanpitoaineistosta ennen maksatusta.’ Jälkimmäinen sääntö liittyy tilanteeseen, jossa hankkeen toteuttaja on sopinut avustajapartnerin kanssa siitä, että avustaja laskuttaa ainoastaan itse maksamansa nettokustannukset (vrt. kalvo 10 ”Erilaiset yhteistyökumppanit”). Tällöin kumppanusten on sovittava myös siitä, että hankkeen tukirahoittajalla ja tarkastajilla on tarkastusoikeus myös avustajapartnerin kirjanpitoon sen toteamiseksi, että laskutus on perustunut omakustannushintoihin.

31 Palkkakulujen esittäminen
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Palkkakulujen esittäminen Sivukulut eriteltävä sosiaali-, vakuutus- yms.kulut lomapalkka- ja lomarahaosuudet tarvittaessa Tuntikirjanpito osa-aikaisesta työstä Talkootyön arvona työstä yleisesti maksettava palkka Sivukulut on aina esitettävä todella maksettujen kustannusten mukaisina; tämä on otettava huomioon jo hanketta aloitettaessa, jolloin varustaudutaan tuottamaan kirjanpidosta nämä tiedot. Vaikka sosiaali- ja vakuutuskulut määräytyvät prosenttiperusteisesti, ne on silti tilitettävä markka- (euro-) määräisinä. Jos hanke on lyhytaikainen eikä sen aikana pidetä normaaleja vuosilomia, lomapalkkakustannukset on eriteltävä sen määräisinä, joina ne kertyvät hankkeen ajalta. Sama koskee lomarahaa. Monissa organisaatioissa ansaitun loma-ajan palkkarahat siirretään kuukausittain omalle tililleen, josta lomapalkkaa maksetaan sitten kuin työntekijä pitää lomaa. Tässä järjestelmässä myös loma-ajan palkkakustannukset sosiaalikuluineen kirjautuvat kuukausittain palkkatililtä maksettuihin kustannuksiin. Hankkeeseen vain osan työajastaan kohdistavat työntekijät pitävät jatkuvaa tuntikirjanpitoa, josta käyvät ilmi kaikki päivittäiset tunnit (sekä hankkeeseen että muualle tehdyt). Talkootyön arvoa määriteltäessä ei lähtökohtana ole tekijän omasta ammatistaan saama palkka, vaan tehtävästä työstä yleisesti maksettava palkka. Arvion tekee riippumaton henkilö. Talkoissa johtaja ja juoksupoika voivat tehdä samanhintaisen työtunnin.

32 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Tuntikirjanpito, esimerkki: Klo/pv ma ti ke to pe la 7-8 H1 8-9 H2 Vt 9-10 10-11 11-12 12-13 13-14 14-15 15-16 16-17 17-18 Silloin kun työntekijän työajasta vain osa kohdistuu hankkeeseen, hänen on pidettävä KOKONAIStuntikirjanpitoa, josta käyvät ilmi kalenteriTUNNEITTAIN, mihin työaika on käytetty. Yllä oleva malli on komission tarkastukset suosittama. Siitä voidaan aina todeta sekä kokonaistyöaika ja hankkeeseen käytetty työaika tiettynä tilityskautena. Näin saadaan lasketuksi kyseisen jakson tuntipalkka (maksetut palkkakustannukset / työaika) hankkeeseen tilitettävät palkkakustannukset (hanketunnit x tuntipalkka). Sama kokonaistuntikirjanpito esitetään kaikkien niiden hankkeiden tilityksissä, joihin henkilö on tehnyt työtä kyseisenä ajanjaksona. Tuntikirjanpitoa voidaan käyttää eräiden muidenkin kuin pelkkien työkustannusten tilittämiseen. Esim. henkilön tilakustannukset voidaan kohdentaa hankkeeseen samassa suhteessa kuin työaika on jakaantunut. Hanke 1 (H1) yht. 21 h (44,7 %) Hanke 2 (H2) yht. 12 h (25,5 %) Virkatyö (Vt) yht. 14 h (29,8 %) Yhteensä 47 h (100 %)

33 de minimis -rajoitus (vähämerkityksellinen tuki)
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö de minimis -rajoitus (vähämerkityksellinen tuki) Notifioimaton julkinen yritystuki Valtion, kunnan, kuntayhtymän jne. avustukset Notifioimattoman kansallisen tuen kanssa myönnetty EU-tuki euroa / 3 vuotta 3 vuoden aikana ensimmäisestä rahoituspäätöksestä Saajalla seurantavelvoite TEK:lla rekisteri ilmoitusvelvollisuus tarkistusvelvollisuus Rajoituksen mukaan yritykselle ei saa myöntää kolmen vuoden periodina enempää kuin euroa sellaista julkista tukea, joka ei perustu komission hyväksymään yritystukimenettelyyn. Rajoitus koskee säännössä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta kaikkia yrityksiä; rahoittajan asiana ei ole harkita, kilpaileeko kyseinen yritys hanketta toteuttaessaan markkinoilla vai ei. Rajoituksen piiriin kuuluu sekä rahana että muissa muodoissa (korkotuki, alennettuhintainen vuokra, maanluovutus jne.) myönnetty tuki. Notifioimatonta yritystukea myönnettäessä rahoituspäätökseen tulee kirjata de minimis –ehto, jolla velvoitetaan saaja huolehtimaan siitä, ettei mahdollisilla muilla rahoituspäätöksillä ylitetä yrityksen kiintiötä minään 3 vuoden jaksona. Lisäksi päätös toimitetaan TE-keskukselle, jonka tulee pitää rekisteriä rajoituksenalaisista päätöksistä. Rahoittavat viranomaiset voivat de minimis –päätöstä valmistellessaan tarkistaa TE-keskukselta, onko hakija aikaisemmin saanut rajoituksenalaista tukea. TE-keskuksille ei ole tähän mennessä tullut paljonkaan ilmoituksia de minimis -rajoitteista tukien myöntämisestä.

34 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö VALVONTAELIMET EU Tilintarkastustuomioistuin Pääosastojen valvontayksiköt EAKR: DG Regio ESR: DG Employment OLAF (Petosten torjuntayksikkö) Kotimaiset Valtiontilintarkastajat Valtiontalouden tarkastusvirasto eduskunnan alaisuudessa lähinnä yleisluonteisia tarkastuksia Ministeriöiden ja virastojen sisäinen tarkastus Järjestelmätarkastukset Hanketarkastukset Kaikki EU:n tarkastuselimet tekevät tarkastuksia jäsenmaissa hanketasoa myöten. Tarkastukseen kuuluu tällöin koko hallintoketju komission säädöksistä ja päätöksistä aina yksittäisen hankkeen toteuttajan toimintaan, siis sekä ns. järjestelmätarkastukset että hanketarkastukset. Suomessa kukin ministeriö tarkastaa oman hallinnonalansa rahoitustoimintaa. Vain painavasta syystä hallintoviranomaisena toimiva ministeriö (SM/TM/MMM) voi suorittaa tarkastuksia toisen ministeriön hallinnonalalla. TM ja KTM ostavat tarkastustyön ulkopuolisilta tarkastusyksiköiltä, muut ministeriöt tekevät tarkastukset pääosin itse tai sitten tarkastajat työskentelevät ministeriön alaisessa hallinnossa. Kaikissa ministeriöissä tarkastukset (tai niiden organisointi) kuuluvat sisäisten tarkastajien vastuulle. Viime aikoina ministeriöihin on perustettu sisäisiä tarkastusyksiköitä, jotka ovat suoraan johdon alaisia ja osastoista riippumattomia. Tarkastukseen kuuluvat sekä viranomaisten toiminnan (järjestelmä-)tarkastukset) että yksittäisten hankkeiden (hanke-)tarkastukset. Tarkastajien kesken on paljon yhteistyötä ja –oppimista. Tarkastuksissa käydään läpi EU:n ja kotimaisen lainsäädännön ja muiden ohjeiden mukaisten hallinnon ja talouden menettelytapojen oikeellisuus. Mahdolliset korjaustoimet, joihin tarkastuksen perusteella katsotaan olevan aihetta, suorittaa aina rahoittava viranomainen, joka raportoi sitten tekemisistään omalle ministeriölleen. Jos toimet eivät tyydytä ministeriötä, se voi velvoittaa viranomaisen lisätoimiin. Kun hanketta on rahoitettu useiden ministeriöiden myöntämin varoin, pyritään tarkastuksetkin tekemään yhteisvoimin. EU –säädösten mukaan vähintään 5 % rahoituksen käytöstä ja käytännössä myös hankkeiden lukumäärästä on tarkastettava riippumattoman tarkastajan toimesta. Eduskunnan alaisina työskentelevät Valtiontilintarkastajat käsittelevät vuosiraporteissaan yleisiä hallinnon toimivuuteen, valtiontalouteen ja yhteiskuntakehitykseen liittyviä asioita. Eduskunnan organisaatioon nykyisin kuuluva Valtiontalouden tarkastusvirasto tuottaa laatimiensa tarkastusohjelmien mukaisia raportteja, joissa on tähän mennessä silloin tällöin käsitelty myös rakennerahastotoimintaa. VTV hankkii aineistoa raportteihinsa tarkastuksilla, joita tehdään aina hanketasoa myöten,

35 Mitä tarkastaja tarvitsee hankkeella
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Mitä tarkastaja tarvitsee hankkeella Pöytä (aluksi tyhjän), tuoli ja pistorasia Projektipäällikkö ja kirjanpitäjä Rahoittajan edustaja (valvoja) Hankemappi hakemukset, päätökset, pöytäkirjat, raportit, tiedotteet, leikkeet Alkuperäiset tositteet, kirjanpitoajot Hankitut laitteet Toteutusympäristö Näkyvät tulokset Tarkastus kestää useimmiten monta tuntia, joten tarkastajalle on syytä varata rauhallinen työhuone, jossa voi käyttää matkamikroa, kuulla hankkeen toteuttajia ja käsitellä asiakirjoja. Tarkastajan mukana on 1-3 rahoittajan edustajaa, joille myös tulisi olla tilaa tarkastushuoneessa. Hankkeen toteutuksesta ja taloudesta vastanneiden henkilöiden tulee olla paikalla. Toteuttajaorganisaation johtajan ei tarvitse olla paikalla, mutta mielellään hänen tulisi olla tavoitettavissa tarkastusaikana. Tarkastus koskee myös rahoittajan toimintaa, hankkeen valvojan tai rahoittajan muun edustajan tulee olla läsnä ja tuoda mukanaan rahoittajan hankemappi. Tarkastus kohdistuu alkuperäisaineistoon (mikäli mahdollista). Kuitteja ei pidä ryhtyä kopioimaan; sen sijaan tulee varautua esittämään alkuperäinen kirjanpitoaineisto. Tositteet käydään yleensä tarkastamassa siellä, missä niitä säilytetään. Muu aineisto on syytä koota niin, että siihen tutustuminen sujuu mahdollisimman vaivattomasti. Hankkeelle ostetut tai vuokratut laitteet tulee voida tarkastaa. Toteutusympäristöstä voidaan tarkastaa mm. hankkeen tilakustannusten oikeellisuus, EU -tuen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen jne. Tarkastaja on kiinnostunut myös hankkeen aikaansaamista konkreettisista tuloksista.

36 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Takaisinperintä - rakennerahastolain mukaan (L 1353/99, 37 §) pakollista annettu vääriä tietoja / tietoja salattu kieltäydytty tietojen / asiakirjojen esittämisestä varoja käytetty muuhun tarkoitukseen rahoituspäätöksen ehtoja ei noudatettu kilpailuvapaussäädösten rikkominen (EU:n oikaisutoimet) Laki rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista (1353/99) 37 § Rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden takaisinperintä Hankkeeseen rahoituksen myöntävän viranomaisen tai muun tahon on määrättävä sellaisten rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan valtion rahoitusosuuden maksaminen lopetettavaksi, joiden lopullinen vastaanottaja on muu kuin valtion budjettitalouden piiriin kuuluva viranomainen, virasto tai laitos, sekä määrättävä jo maksetut osuudet maksettavaksi takaisin, jos: 1) rahoituksen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka rahoituksen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten annettavia tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella taikka tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen; 2) rahoituksen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytty täyttämästä muita rahoituksen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia; 3) rahoitusta on käytetty muuhun kuin mihin se on myönnetty; 4) rahoituksen saaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa rahoituspäätöksessä asetettuja ehtoja; taikka 5) kilpailuvapautta koskevassa Euroopan yhteisön lainsäädännössä edellytetään maksamisen lopettamista ja maksettujen osuuksien maksamista takaisin. Hankkeeseen rahoituksen myöntävän viranomaisen tai muun tahon on määrättävä 1 momentin mukaisesti takaisin perittävälle määrälle maksettavaksi rahoitusosuuden maksamispäivästä vuotuista korkoa korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan lisättynä kolmella prosenttiyksiköllä. Jollei takaisin maksettavaa määrää makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Jos Euroopan yhteisöjen komissio muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ryhtyy valtiota kohtaan yleisasetuksen 39 artiklassa tarkoitettuihin varainhoitoa koskeviin oikaisuihin, rakennerahastovaroja käyttävä ministeriö voi määrätä 1 momentissa tarkoitettujen rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan valtion rahoitusosuuden maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetut osuudet tai osan niistä maksettavaksi takaisin. Rakennerahastovaroja käyttävä ministeriö voi määrätä 3 momentin mukaisesti takaisin perittävälle määrälle maksettavaksi rahoitusosuuden maksamispäivästä vuotuista korkoa, joka kulloinkin vastaa peruskorkoa lisättynä neljällä yksiköllä. Jollei takaisin maksettavaa määrää makseta viimeistään asetettuna eräpäivänä, sille on maksettava vuotuista viivästyskorkoa korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Tässä pykälässä tarkoitettua asiaa koskeva riita voidaan saattaa hallinto-oikeuden ratkaistavaksi hallintoriita-asiana siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

37 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Takaisinperintä -alueiden kehittämislain (L 602/2002, 32 §) mukaan pakollista tai harkinnanvaraista annettu vääriä tietoja / tietoja salattu kieltäydytty tietojen / asiakirjojen esittämisestä varoja käytetty muuhun tarkoitukseen rahoitusehtojen noudattamista laiminlyöty olennaisesti myönnetty väärin perustein rahoitusehtojen noudattamista laiminlyöty omaisuutta luovutettu, toiminta lopetettu konkurssi- tms. tila Maakunnan liiton on päätöksellään määrättävä avustuksen maksaminen lopetettavaksi sekä jo maksettu avustus takaisinperittäväksi, jos: 1) avustuksen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja taikka rahoituksen myöntämistä, maksamista tai valvontaa varten annettavia tietoja on salattu ja virheellisten tai harhaanjohtavien tietojen antamisella tai tietojen salaamisella on ollut vaikutusta rahoituksen saamiseen; 2) avustuksen maksamista tai valvontaa varten on kieltäydytty antamasta tarvittavia tietoja, asiakirjoja tai muuta aineistoa taikka tarkastusta suoritettaessa kieltäydytty täyttämästä muita rahoituksen saajalle tarkastuksen suorittamiseksi laissa säädettyjä velvollisuuksia; 3) avustusta on käytetty muuhun tarkoitukseen kuin se on myönnetty; 4) avustuksen saaja on olennaisesti laiminlyönyt noudattaa avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja; taikka 5) avustus tai sen osa on myönnetty tai maksettu väärin perustein. Maakunnan liitto voi päätöksellään määrätä avustuksen maksamisen lopetettavaksi taikka osittain tai kokonaan takaisinperittäväksi, jos: 1) avustuksen saaja ei ole noudattanut avustuspäätöksessä määrättyjä ehtoja; 2) sellaisen omaisuuden omistus- tai hallintaoikeus, jonka hankkimiseen avustus on myönnetty, on luovutettu ennen kuin viisi vuotta on kulunut avustuksen maksamispäivästä taikka avustuksen saaja on lopettanut avustuksen kohteena olleen toiminnan tai supistanut sitä olennaisesti; taikka 3) avustuksen saaja on joutunut ulosottotoimenpiteen kohteeksi, selvitystilaan, konkurssiin taikka yrityksen saneerauksesta annetussa laissa (47/1993) tarkoitetun saneerausmenettelyn tai yksityishenkilön velkajärjestelystä annetussa laissa (57/1993) tarkoitetun velkajärjestelyn kohteeksi ja jollei tuen käyttötarkoituksesta muuta johdu. Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään maakunnan liitosta, koskee sisäasiainministeriötä sen päättäessä tässä laissa tarkoitettujen varojen käyttöön liittyvästä takaisinperinnästä.

38 Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö
PKL Rauno Rassi, Sisäasiainministeriö Rakennerahastotietoa netissä Fimos-rekisteri: tiedot suomalaisista tukihankkeista vastuualueetalueellinenkehittaminen Sisäasiainministeriö aluekehityssäädökset SM:n julkiasemat viestintäsuunnitelma, tiedostusohje ja graafiset ohjeet maakuntien liitot Työministeriön ESR -sivut TE -keskukset Maataloustuet Euroopan aluekehitysrahaston sivut Euroopan sosiaalirahaston sivut Fimosissa on sekä avoin että käyttäjätunnuksin suojattu alue. Avoimessakin osassa on runsaasti tietoa rakennerahastorahoituksesta aina yksittäisten hankkeiden tavoite- ja rahoitustietoihin saakka. Tämä osoite kuuluu uuden ohjelmakauden rekisterille Sisäasiainministeriön aluekehitysosaston sivuilla on tietoa Euroopan aluekehitysrahaston toiminnasta Suomessa; tämä linkki johdattaa sivulle, josta voi valita luettavaksi kansalliset ja yhteisön säädökset, jotka ohjaavat rakennerahastotoimintaa SM:n laatimat tiedotusohjeet antavat tärkeää ja hyödyllistä tietoa mm. siitä, miten hanketiedottamisesta tulisi huolehtia ja miltä hankkeiden julkaisemien painotuotteiden tulisi näyttää. Maakuntien liitot julkaiset yleistietoa maakunnan kehittämisestä sekä antavat rahoitusta koskevaa opastusta. Liittojen sivuilta saa myös hakulomakkeita ja hakuohjeita: Useilla liitoilla on sivuillaan myös laaja linkkikokoelma Työministeriöllä on laajat ESR-sivut, joista voi hankkia mm. kaikki tarpeelliset lomakkeet ja ohjeet. Erityisen tärkeitä ovat ministeriön vahvistama ”Hallinnon opas ESR-projektin toteuttajalle” sekä ohje ”Tukikelpoiset kustannukset ESR-projekteissa” TE –keskuksien sivuilta saa tietoja kolmen ministeriön (KTM, TM ja MMM) alaisesta rahoitustoiminnasta Komission ylläpitämä ”Inforegio”-sivusto kertoo keskeiset asiat Euroopan aluekehitysrahastosta - monet asiat kaikilla yhteisön kielillä Sosiaalirahaston sivuilta saa vastaavat tiedot ESR:sta