Iisalmi Varkaus Kuopio

Esitys aiheesta: "Iisalmi Varkaus Kuopio"— Esityksen transkriptio:

1 Iisalmi 18.3.2014 Varkaus 19.3.2014 Kuopio 27.3.2014
Kestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen – mikä muuttuu Iisalmi Varkaus Kuopio Jaana Tuhkalainen

2 Ennakko, luontoissuoritukset
Sisältö: Sähköinen asiointi Hakuprosessi EURA 2014 Ennakko, luontoissuoritukset Kustannusmallit Muita uudistuksia

3 Ohjelmakauden 2014 - 2020 sähköiset palveluratkaisut
Uudelle ohjelmakaudelle uusi EURA järjestelmä EURA 2014 avautuu hakijoiden käyttöön Lisäksi jatkavat: TUKI2000 (EAKR-yritystuet) Hakeminen mahdollista uusilla sähköisillä hakemuslomakkeilla alkaen Verkkoasiointijärjestelmä (Innovaatiorahoituskeskus Tekes) Jaana Tuhkalainen

4 Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä
EURA järjestelmässä täysin sähköinen asiointi – ei allekirjoitettuja papereita EURA järjestelmässä hakemuksen jättäminen edellyttää hakijalta vahvaa sähköistä tunnistautumista (Katso-tunniste) Lisätietoja Katso-tunnistautumispalvelusta löytyy osoitteesta: Hakemuksia ei enää voi toimittaa paperilomakkeella. Hakemuksen vireilletulo nopeutuu. Jaana Tuhkalainen

5 Sähköinen asiointi EURA 2014 –järjestelmässä
Kaikki (virallinen) tiedonvaihto hakijan / tuensaajan ja viranomaisen välillä tapahtuu EURA 2014 –järjestelmässä Rahoitus-, maksatus-, ym. päätöksiä ei lähetetä paperilla, vaan ne ovat saatavilla Katso-tunnistuksen avulla järjestelmästä Järjestelmästä hakijalle / tuensaajalle sähköpostiviesti Lisätietopyynnöt ja vastaukset kulkevat järjestelmässä Jaana Tuhkalainen

6 Hakemusprosessi EURA 2014 -järjestelmässä – mikä muuttuu?
Kirjauduttuaan EURA 2014:ään Katson kautta, hakija pääsee täyttämään suoraan uutta hakemusta (ei erillistä hakemusnumeron tilausta sähköpostiin) Hakijaorganisaation nimi, Y-tunnus ja lomakkeen täyttäjän nimi tulevat hakemukseen suoraan Katson kautta Lomaketta täytetään vastaavaan tapaan kuin nykyisessä EURA 2007:ssä Jaana Tuhkalainen

7 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Hankkeen perustiedot: Hakijalta kysytään toimintalinja ja erityistavoite, koska: Valinnat ohjaavat osittain hakemusvaiheessa kysyttävien seurantatietojen sisältöä (erityistavoitekohtaiset indikaattorit) Hakijan tulee peilata hankkeen tavoitteita ohjelma-asiakirjan mukaisiin tavoitteisiin tavoiteasettelu hankkeen suunnitteluvaiheessa korostuu Ohjelman horisontaalisten periaatteiden (sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus, kestävä kehitys) merkitys korostuu Hakijan on myös ESR-hankkeissa arvioitava hankkeen kestävän kehityksen vaikutuksia entistä laajemmin. Jaana Tuhkalainen

8 Hankehakemuksen täyttäminen EURA 2014 –järjestelmässä
Miten hankkeen valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeen kannalta merkityksellisten hankkeiden tulokset? Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen ? Yhteishankkeissa tuensaajien on tehtävä hakuvaiheessa hankkeen toteuttamisesta sopimus, jossa määritellään yhteishankkeen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet. Päätoteuttajan sähköinen tunnistautuminen (valtuutus) (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014 ns. rahoituslaki) Jaana Tuhkalainen

9 Ennakko Ennakkoa voidaan maksaa, jos se on hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellista. Hakijan tulee perustella ennakon tarve Julkisyhteisöille ennakkoa voidaan maksaa vain, jos siihen on erityisiä syitä. Viranomainen päättää tarveharkinnan perusteella ja asettaa ehdot rahoituspäätöksessä Hankkeelle voidaan myöntää ja maksaa ennakkoa vain kerran. Määrä voi olla enintään 30 % hankkeelle ensimmäisellä päätöksellä myönnetystä tuesta. Jaana Tuhkalainen

10 Luontoissuoritukset Luontoissuorituksia ei voi käyttää rakennerahastohankkeissa ohjelmakaudella Hankkeen rahoitusosuudet on maksettava rahallisena suorituksena Pl. omarahoitusosuus, joka on todennettavissa maksettujen kustannusten avulla ja ESR:n erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta 8/2014 ns. rahoituslaki) Jaana Tuhkalainen

11 Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+
Prosenttimääräisenä korvattavat välilliset kustannukset (flat rate- kustannusmalli) lähtökohtaisesti käytössä lähes kaikissa hankkeissa Flat rate -kustannusmallissa tuensaajan on esitettävä ja todennettava vain osa kustannuksista ns. todellisiin kustannuksiin perustuen. Määritellyt flat rate -kustannukset korvataan prosenttimääräisenä osuutena hankkeen palkkakustannuksista, eikä niitä tarvitse todentaa kirjanpitotositteiden ja kuittien avulla. Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia ja tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajia. Hakija tekee esityksen -> Rahoittava viranomainen päättää käytettävän kustannusmallin Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen Muut kustannusmallit vain erityisestä syystä Jaana Tuhkalainen

12 EAKR:n flat rate –kustannusmallit 2014+
1. Flat rate 24 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntö) 2. Flat rate 15 % (erityisperusteluista) Erona 1. malliin: matkat korvataan todellisten kustannusten perusteella Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että mallia käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, kuten: Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet tms. Jaana Tuhkalainen

13 ESR:n flat rate –kustannusmallit 2014+
1. Flat rate 17 % / nykyistä vastaava malli (pääsääntönä) 2. Flat rate 15 % Erona 1. malliin: matkat korvataan tosiasiallisten kustannusten perusteella Rahoittava viranomainen voi perustellusta syystä päättää, että mallia käytetään hankkeissa, joissa on hankkeen sisällöstä johtuen erityisen korkeat matkakustannukset, kuten: Kansainväliset hankkeet ja hankkeet joissa on verkostomaista toimintaa, pitkät etäisyydet tms. 3. Flat rate 40 % Malli koskee vain ESR:a: Perustuu ESR-asetukseen (EAKR-asetuksessa ei ole vastaavaa säädöstä) Voidaan käyttää rahoittavan viranomaisen tapauskohtaiseen harkintaan perustuvasta perustellusta syystä esimerkiksi: Kansainvälisissä hankkeissa, joissa 17 % flat rate ei riitä kattamaan matkakustannuksia Pienissä ESR-hankkeissa silloin, jos kertakorvaus ei sovellu Jaana Tuhkalainen

14 Kustannusmallit ohjelmakaudella 2014+
Kertakorvaus, LUMP SUM Julkisen rahoituksen enimmäismäärä nousee €:sta €:oon tuensaaja toteuttaa hankkeen pääosin itse (osa hankkeesta voidaan toteuttaa ostopalveluina) hankkeen tulokset / tuotokset / toteutettavat toimenpiteet oltava selkeästi ja yksiselitteisesti määriteltävissä Vakioyksikkökustannukset, STANDARD UNIT COST ESR:n ns. erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset Päätöksellä hyväksyttyä kustannusmallia ei voi vaihtaa kesken hankkeen toteutuksen Yhteishankkeissa hyväksytty kustannusmalli koskee kaikkia tuensaajia ja tuen siirto –menettelyssä tuen siirronsaajia. Jaana Tuhkalainen

15 Muita uudistuksia Toimeenpano
EU:n rakennerahastojen (EAKR ja ESR) hallintoviranomaisena toimivan työ- ja elinkeinoministeriön delegoimat välittävän viranomaisen tehtävät on keskitetty ELY-keskusten osalta hallinnollisesti alkaen neljään rakennerahastoasioita hoitavaan ELY-keskukseen (RR-ELYt) Itä-Suomen suuralue: Etelä-Savon ELY-keskus (Etelä-Savo, Pohjois- Savo ja Pohjois-Karjala)  tavoitteena yhdenmukaiset käytännöt, resurssien tehokkaampi hyödyntäminen Hankkeiden valinta tapahtuu edelleen MYR:ssä ja sen elimissä, päätöksenteko RR-ELYssä ja maakuntaliitossa Hankehaut, teemat -> seurattava entistä tarkemmin Rakennerahastoportaalista löytyy ajantasainen lainsäädäntö ja ohjeet Jaana Tuhkalainen

16 Kiitos ! Jaana Tuhkalainen