Sosiaalialan AMK -verkosto

Esitys aiheesta: "Sosiaalialan AMK -verkosto"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalialan AMK -verkosto
Sosiaalialan koulutusjohdon ja työvaliokunnan tapaaminen Laureassa Sosiaalialalla tarvittava perus- ja erityisosaaminen. Erityisosaamisesta tarvitaan yhteinen näkemys foorumin kokoukseen Sosiaalialalla tarvittava johtamisen osaaminen. Sosiaalialan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niiden työelämäpaikka. Neuvottelu Tiedotus. Muut ajankohtaiset asiat: Kulttuurin hyvinvointivaikutus Varhaiskasvatusryhmän kuulumisia (ks. Sähköposti Päivi Marjaselta) Verkoston työ Meeri Kojonkoski

2 Sosiaalialalla tarvittava perus- ja erityisosaaminen
Sosiaalialalla tarvittava perus- ja erityisosaaminen. Erityisosaamisesta tarvitaan yhteinen näkemys foorumin kokoukseen mennessä. OLETUKSIA JA LÄHTEITÄ: Tutkintojen vertailtavuus sekä Eurooppalainen ja kansallinen viitekehys (OPM työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4 Korkeakoulututkintojen viitekehys. Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista) Laaja-alainen osaaminen ja opitun siirtovaikutus / erisyisosaaminen (esim. Google: New skills for new jobs) Sosiaalialan alakohtainen osaaminen ja tehty kompetenssityö: Tutkinnot pitää kuvata yhdenmukaisella tavalla jotta AHOT on mahdollista, voidaan vertailla suomalaisia tutkintoja keskenään ja voidaan vertailla suomalaisia ja muiden maiden tutkintoja keskenään. PERUSOSAAMINEN: Sosiaalialalle suuntaavien tutkintojen kuvaaminen vertailun mahdollistavalla tavalla (pohjana kompetenssityö sekä tiedot, taidot ja pätevyydet). Pitäisi luoda sosiaalialalle kansallinen viitekehys Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan yhdessä yliopiston kanssa. Sosiaalialalle perusosaamista tuottavat korkeakoulututkinnot (Bachelor taso 6, Master taso 7, ks. Seuraavat 2 diaa) yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Mitä tarkoittaa sosiaalialan tutkinnossa sisällä oleva suuntautumisvaihtoehto? Perusosaamista? ERITYISOSAAMINEN: Miten ryhmitellään: sosiaalialan työn / asiakasryhmien / sosiaalialan oman logiikan / …. mukaan. Määritellään (kö?) kompetensseina sekä tietoina, taitoina ja pätevyyksinä? Missä sosiaalialan erityisosaamista syntyy --- erikoistumisopinnot, tutkinnon jälkeinen lisäkoulutus, työssä hankitun osaamisen näyttäminen ….

3 EQF, Level 6, Bachelor Tiedot: Knowledge (cognitive competence). EQF:ssä tiedot voivat olla teoria- ja/tai faktatietoja. Opiskelija omaa edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen Taidot: Skills (functional competence). Kuvataan EQF:ssä kognitiivisina (loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun käyttö) ja käytännöllisinä (sisältää kädentaidollisen osaamisen sekä menetelmien, materiaalien, työvälineiden ja instrumenttien käytön). Edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa ja kykyä innovaatioihin ja joita vaaditaan erikoistuneella työ- tai opintoalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseen Pätevyys: Competence. Kuvataan EQF:ssä vastuullisuuden ja itsenäisyyden näkökulmasta. Monimutkaisten teknisten tai ammatillisten toimien tai hankkeiden johtaminen, vastuun ottaminen päätöksenteosta ennakoimattomissa työ- tai opintoympäristöissä. Vastuun ottaminen yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisen kehityksen hallinnasta.

4 EQF, Level 7, Master Tiedot: Knowledge (cognitive competence). Pitkälle erikoistuneet ja omaperäisen ajattelun mahdollistavat tiedot, jotka vastaavat osittain työ- tai opintoalan kärkiosaamista. Kriittinen tietoisuus alan ja eri alojen raja-pintojen tietoihin liittyvistä kysymyksistä. Taidot: Skills (functional competence). Erikoistuneet ongelmanratkaisutaidot, joita tarvitaan tutkimuksessa ja/tai innovaatiotoiminnassa uuden tiedon ja toimintatapojen kehittämiseen ja eri alojen tietojen yhdistämiseen. Pätevyys: Competence. Kyky johtaa ja uudistaa toimintaa monimutkaisissa ja vaikeasti ennakoitavissa ja uutta strategista lähestymistapaa vaativissa työ- ja opiskeluympäristöissä. Kyky ottaa vastuuta ryhmien ammatillisen osaamisen ja työkäytäntöjen kehittämisestä ja/tai toiminnan strategisesta arvioinnista.

5 Sosiaalialan erityisosaamisen löytäminen 1.
”Hyvinvoinnin lisääminen” ”Sosiaalisten ongelmien ehkäisy” Suojelu / sen puute… Osallisuus / Osattomuus Toimeentulo / Köyhyys Sosiaalialan eettinen osaaminen Asiakastyön osaaminen Sosiaalialan palvelujärjestelmä-osaminen Yhteiskunnallinen analyysitaito Reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen Yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimus- ja kehit-tämisosaaminen

6 Sosiaalialan erityisosaamisen löytäminen 2.
Lapset ja nuoret ja lapsiperheet Työssäkäyvät Työelämän ulkopuolella olevat + luokittelu miksi Ikääntyvät …. Sosiaalialan eettinen osaaminen Asiakastyön osaaminen Sosiaalialan palvelujärjestelmä-osaminen Yhteiskunnallinen analyysitaito Reflektiivinen kehittämis- ja johtamisosaaminen Yhteisöllinen osaaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimus- ja kehit-tämisosaaminen

7 Verkoston strategiassa
Laaja-alaisen ammattitaidon lisäksi sosiaalialan koulutusohjelmat tuottavat erityisosaamista. Tämä turvataan joko suuntautumisvaihtoehdoilla, ammatillisesti eriytyvillä vaihtoehtoisilla opinnoilla tai valinnaisilla pää- ja sivuaineyhdistelmillä. Edellä mainitut opinnot voivat olla esimerkiksi asiakasryhmäkohtaista tai menetelmällistä osaamista korostavia. Sosionomi (AMK) –tutkintoihin sisältyy suuressa osassa ammattikorkeakouluja suuntutumisopinnot. Tyypillinen esimerkki erityisosaamista tuottavista opinnoista Sosionomi (AMK) tutkinnossa ovat myös varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntaavat opinnot. Näiden sisältöä on määritelty verkostoyhteistyönä. Sosionomi (AMK) tutkintotodistukseen tulee sisältyä vähintään 60 opintopistettä näitä opintoja, jotta henkilö on pätevä lastentarhanopettajan virkaan. Syksyllä 2009 sosiaalialan koulutusohjelmassa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittava voi opiskella seuraavia suuntautumisvaihtoehtoja: Päihteet ja syrjäytyminen, Diakonia ja kristillinen kasvatus, Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö / Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen, Alue- ja kansalaislähtöinen sosiaalialan työn kehittäminen, Sosiaalialan käytäntöjen alue- ja kansalasilähtöinen kehittäminen, Sosiaalialan ja rikosseuraamusalan kehittäminen ja muutosprosessien arviointi ja Sosiaaliohjaus eri toimintaympäristöissä. Täydennyskoulutuksen kehittäminen (mm. oppisopimusmalli) on mainittu myös tavoitteissa

8 Miten sosiaalialalla tarvittava erityisosaaminen kirjoitetaan auki?

9 Sosiaalialalla tarvittava johtamisen osaaminen
Helena Siira Oulun AMK:sta on mukana johtamisen jaostossatässä työssä sosiaalialan ammattihenkilöiden foorumissa. Kaste –ohjelman tavoitteet mm. asiakasprosessien ja työkäytäntöjen johtamisen vahvistaminen ammatillisessa työssä osaamisen johtamisen kehittäminen verkostoituvassa moniammatillisessa työssä työhyvinvointia ylläpitävän ja edistävän johtamisen varmistaminen + Rajattu sosiaalihuollon lähiesimiestyö sosiaali- ja terveydenhuollon uusissa rakenteissa + Kohdennettu sosiaalihuoltolain 13§:ssä ja 17 §:ssä määriteltyjen sosiaalipalvelujen sekä sosiaalihuoltolain erityislaeissa säädettyjen palvelujen johtamistyöhön: Perheiden palvelut ja lastensuojelu, ikääntyneiden ja vammaisten palvelut, aikuisten palvelut sekä varhaiskasvatus.

10 Sosiaalialan ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ja niiden työelämäpaikka. Neuvottelu 20.3.2009
STM:ssä 20.3 neuvottelussa mukana yliopiston edustajat, amk -verkoston edustajat ja Pirjo Sarvimäki STM:stä. Sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritettavan Sosionomi (ylempi AMK) –tutkinnon keskeisiä sisältöalueita ovat: Sosiaalialalle suuntaavat yhteiskunnalliset ja asiakastyöhön liittyvät opinnot Tutkimus- ja kehittämisopinnot Johtamisopinnot. Tutkinnosta siis valmistuu kehittäjiä ja sosiaalialan asiantuntijoita (kaikista valmistuneista), sosiaalialan vaativan yksilö- ja perhekohtaisen työn osaajia ja joistakin ylemmistä myös johtajia. Koulutusmalli on todella toimiva ja yhteys työelämään on rakennettu mallin sisälle. Sosionomi (ylempi AMK) tutkinto antaa laajat ja syvälliset valmiudet sosiaalialan vaativiin asiantuntija, kehittämis- ja johtotehtäviin. Tutkinto syventää ja laajentaa opiskelijan aikaisempaa osaamista ja näkemystä sosiaalialan yhteiskunnallisesta tehtävästä. Tutkinto antaa valmiudet sosiaalialan käytännön tutkivaan kehittämiseen ja arviointiin. Tutkivan, arvioivan ja eettisen työotteen kautta tutkinnon suorittanut kykenee itsenäiseen, vaativaan asiantuntijatyöhön. Erityisesti hänen kykynsä analysoida sosiaalialan tulevaisuuden haasteita sekä kykynsä johtaa, ohjata, toteuttaa ja arvioida sosiaalialan muutosprosesseja vahvistuvat.

11 Laaja-alaisen pohjan lisäksi sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritettava sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto tuottaa myös erityisosaamista. Tämä toteutuu suuntautumisvaihtoehdoissa ja opinnäytetyössä. Suuntaavat opinnot sosiaalialan koulutusohjelmissa suoritettavassa Sosionomi (ylempi AMK) tutkinnossa ovat: Päihteet ja syrjäytyminen (Diakonia ammattikorkeakoulu) Diakonia ja kristillinen kasvatus (Diakonia ammattikorkeakoulu) Lapsi-, nuoriso- ja perhetyö (Metropolia ammattikorkeakoulu) Alue- ja kansalaislähtöinen sosiaalialan työn kehittäminen (Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu) Sosiaalialan käytäntöjen alue- ja kansalasilähtöinen kehittäminen (aikaisemmin) / 2009: Sosiaalialan ja rikosseuraamusalan kehittäminen ja muutosprosessien arviointi (Laurea ammattikorkeakoulu) Sosiaaliohjaus eri toimintaympäristöissä (Turun ammattikorkeakoulu) Lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaaminen. (vuodesta 2009 alkaen Lahden ammattikorkeakoulu ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu). Uudet hakemukset tällä kierroksella liittyvät pääosin lapsiin ja nuoriin. Tiivistettynä ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman tuottamaa ammatillista osaamista voidaan luonnehtia ammattikorkeakouluverkoston yhteisesti hyväksymien kompetenssikuvausten avulla.

12 Tähän mennessä sosiaalialan koulutusohjelmasta valmistuneet Sosionomi (ylempi AMK): t ovat työllistyneet mm. KELAn esimiestehtäviin, työvoimahallinnon tehtäviin, yksityiselle sektorille ja järjestöihin (esim. kehittämispäälliköinä) rikosseuraamusalalle, projektityöhön ja muihin kehittämisosaamista vaativiin tehtäviin vammais- ja vanhuspuolen esimiestehtäviin (aikuissosiaalityön alueelle) koulukuraattorin (tai vastaava nimike koulussa) tehtäviin erityissosiaaliohjaajan tehtäviin valtionhallintoon asiantuntijatehtäviin, joissa edellytetään ylempää amk –tutkintoa mahdollisesti yhdyskuntasuunnitteluun jne. Ongelmallisin alue on kunnallinen sosiaalihuolto, johon tarvitaan lisää osaavaa työvoimaa, mutta jossa pätevyyslainsäädäntö tuo ongelmia. Kunnan sosiaalihuolto ei näytä reagoivan ylempään tutkintoon, koska asetus jättää ylemmän tutkinnon suorittaneet huomiotta. Tämän vuoksi asetus tulisi pikimmiten avata. Erityinen huomio tulisi laittaa sosiaalityön kelpoisuuksien määrittelyyn, koska muut ratkaisut tuskin tuottavat ratkaisua. Sosiaalihuollon alaan kuuluva vaativa asiakastyö ei voi pitkällä aikavälillä perustua puolen vuoden pätkätöihin ja suuriin epäpätevyyslukuihin sosiaalityön tehtävissä.

13 Muut sosionomi (AMK) tutkinnon suorittaneille suunnatut ylemmät amk -tutkinnot
Sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittanut voi hakea joissakin ammattikorkeakouluissa opiskelemaan myös ylempiä AMK -tutkintoja, jotka eivät suuntaa suoraan sosiaalialalle, mutta joissa on sosiaali- ja terveysalan yhteisiä aineksia. Näitä ovat: Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen 90 op Terveyden edistämisen koulutusohjelma 90 op Kuntoutuksen koulutusohjelma 90 op Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma 90 op.(Tekniikan puolen toteutukset jonne sosionomi (AMK) on voinut hakeutua)

14 Suunnitteilla uusi esite yhteiseen käyttöön
Tiedotus Suunnitteilla uusi esite yhteiseen käyttöön Yhteistyö Huoltaja -säätiön kanssa Muu yhteinen ja kunkin oma kirjoittaminen Tutkintojen tunnetuksi tekeminen

15 Kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämishanke /sosiaalialan amk-koulutuksen kuvaus tästä
Ministeri Wallin on nimennyt selvitysmiehen (Assi Liikanen) joka on koonnut ryhmiä miettimään kulttuurin hyvinvointivaikutuksia voidaan viedä eteenpäin koulutuskenttään. Nyt kysytään: Miten oma edustamasi koulutustahosi edistää hyvinvointia ja kulttuuria? Omat kehittämishankkeet Valmiit menetelmät ja mallit ja niiden kokemukset (hyvät käytännöt) Koulutusnäkökulma Tutkimusnäkökulma KV –toiminta Koulutuksen haasteet suhteessa kulttuuriin ja hyvinvointivaikutusten edistämiseen Toimenpide-ehdotukset

16 Varhaiskasvatuksen uudistamistyö Kokoontuminen Tampereella:
Varhaiskasvatustyöryhmän kuulumisia Päivi Marjaselta (sähköposti ) Neuvottelukuntatyö Auditointi Varhaiskasvatuksen uudistamistyö Kokoontuminen Tampereella: Ks Päivin viesti tai ajankohtaista

17 Sosiaalialan AMK -verkosto
Verkoston työtä Sosiaalialan AMK -verkosto Verkostopäivät Vaasassa Lastensuojelutyöryhmä kokoontuu verkossa, Tuija Suikkanen-Malininilta tullut viesti Vanhustyön työryhmä kokoontuu piakkoin, vetäjä Anne Merta Turun amk:sta. T&K –ryhmä: Teemu Rantanen Vammaistyön työryhmä: Pirjo Ylikauma Varhaiskasvatuksen ryhmä: Päivi Marjanen Vieraskielisen opetuksen ryhmä: Mai Salmenkangas Ylemmän AMK -tutkinnon työryhmä: Päivi Kaljonen kokous Laurea Yhteystiedot: Sivuille toivotun materiaalin voi laittaa tulemaan osoitteella MUISTAKAA RESURSSOIDA YHTEISTÄ TYÖTÄ!