Energiateollisuus ry:n turvallisuusmalli jäsenyrityksille

Esitys aiheesta: "Energiateollisuus ry:n turvallisuusmalli jäsenyrityksille"— Esityksen transkriptio:

1 Energiateollisuus ry:n turvallisuusmalli jäsenyrityksille
0 – TAPATURMAA Energiateollisuus ry:n turvallisuusmalli jäsenyrityksille

2 Turvallisuusmalli on laadittu Energiateollisuus ry:n työturvallisuustoimikunnan työryhmässä jonka jäseniä olivat: Jukka Kärki (pj.) Enerke Oy, Hannu Ylikorpi Fortum Oyj, Osmo Heinonen Empower Oy (osan aikaa), Mikko Puhtila Empower Oy (osan aikaa), Jukka Nieminen Helsingin Energia, Petri Ellimäki Energiateollisuus ry Tämä turvallisuusmallin käytännön toteutus on kehityshankkeena Enerke Oy:ssä ja Voimatel Oy:ssä. Tukihenkilönä hankkeissa toimii Kyösti Ikonen Kival Oy:stä

3 Käsitteitä Perehdyttäminen
Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla uusi työntekijä oppii tuntemaan työympäristön, työpaikkansa, yleiset työpaikan säännökset ja toimintatavat, organisaation, yhtiön tavoitteet sekä työnsä ja siihen liittyvät odotukset. Työssäoppija Työssäoppija on ammattiin perustutkintoa suorittava opiskelija, joka saa määrätyn ohjelman mukaisesti käytännön tuntumaa alansa työtehtäviin opiskelunsa aikana työssäoppimisjaksoa suorittaessaan. Työnopastus Työnopastukseen kuuluvat kaikki ne asiat, jotka liittyvät itse työn tekemiseen. Näitä ovat työkokonaisuus, työn osat ja työvaiheet sekä työn edellyttämien tietojen ja taitojen opettaminen. Työnopastaja Työnopastaja on kokeneempi ammattilainen, joka on koulutettu opastamaan uusia työntekijöitä ammattityöhön opastusohjelman mukaisesti.

4 0 – TAPATURMAA turvallisuusmallin tavoitteena on
Parantaa koko energia-alan työturvallisuutta, toiminnan tehokkuutta ja laatua

5 Tavoitteeseen päästään
Turvallisuussuunnittelun ja riskienhallinnan avulla Yhteistoiminnassa tilaajan, palvelutuottajan ja työntekijöiden kanssa tehdään Energia-alan työt turvallisesti ja ilman tapaturmia Huomioidaan työhyvinvointi, työkyvyn ylläpito, ja ikääntyvät työntekijät

6 Tämän mallin avulla ET:n jäsenyritysten on mahdollista lähteä
kehittämään omaa turvallisuus- ja kehittämismalliaan ja johtamaan työturvallisuutta.

7 Työturvallisuuden johtaminen ja hallinta lähtee yritysjohdosta

8 Työturvallisuuden johtaminen ja hallinta riippuu
Yritysjohdosta ja esimiehistä Heidän sitoutumisestaan ja jämäkkyydestä Todellisesta resurssien varauksesta työturvallisuuteen ja kehittämiseen Henkilökunnan asenteista Sekä riittävästä valvonnasta

9 Yritysjohto voi ilmaista sitoutumisensa esim
Yritysjohto voi ilmaista sitoutumisensa esim. kehityshankkeen aloituspalaverissa, tuomalla työturvallisuuteen liittyviä yritysjohdon näkemyksiä esille yhteisissä tilaisuuksissa ja esim. henkilökuntalehdessä

10 Turvallisuusmallin perusta:
Turvallisuutta johdetaan ja hallitaan yritysjohdon linjaamalla tavalla. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa Vaaditaan sopimustoimittajilta hyvä turvallisuuden taso, jota myös omassa yrityksessä noudatetaan Esimieskunnan yhtenäinen, yritysjohdon tukema ja ohjaama linja

11 Muutetaan asenteita Luodaan työkulttuuri, jossa työturvallisuus ja sen
tinkimätön noudattaminen koetaan osana hyvää ammattitaitoa Tehdään henkilöstön kanssa avoin riskien kartoittaminen Turvallisuusohjeita otetaan käyttöön ja niitä noudatetaan Tunnistetaan oma vastuu kehittämisessä ja turvallisuustavoitteiden saavuttamisessa Laiminlyönteihin puututaan ja rikkomuksesta seuraa osapuolten yhteisesti sopimat sanktiot

12 Turvallisuusmallin toteutus:
1. Jämäkkä turvallisuuden johtaminen ja hallinta, sekä fyysisessä että henkisessä työturvallisuudessa 2. Perehdyttäminen, tinkimätön työturvallisuuden noudattaminen ja oikea asenne vaaditaan jokaiselta 3. Jalkauttaminen, työturvallisuussuunnitelmat työryhmiin (tiimeihin) 4. Varhainen puuttuminen, riskien tunnistaminen aina – joka hetki – ennen tekemistä 5. Käyttäjät mukaan työ- ja suojaväline sekä työasuhankinnoissa 6. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa 7. Kehitetään ja tehostetaan toimintaa

13 1. Jämäkkä turvallisuuden johtaminen ja hallinta, sekä fyysisessä että henkisessä työturvallisuudessa Yrityksen johto linjaa toimintansa suunnittelussa turvallisuuden ja kehittämisen tavoitteet ja keinot Yritysjohdon pitää näkyä myös kentällä ja tehdä suunniteltuja työturvallisuushavainnointikäyntejä Korostetaan esimiehen vastuuta sekä koulutetaan ja velvoitetaan heidät johtamaan tekemistä turvallisuustavoitteiden mukaisesti

14 1.1 Turvallisuuden kokonaisuudesta vastaa yrityksen ylin johto
Yrityksen johto linjaa toiminnan suunnittelussa turvallisuuden ja kehittämisen tavoitteet ja keinot Vuositoimintasuunnitelmaan tehdään kullekin vuodelle selkeät turvallisuuden kehittämisen tavoitteet Lain vaatiman ilmoitusmenettelyn lisäksi esimies laatii aina turvallisuuspoikkeaman sattuessa toimitusjohtajalle lyhyen raportin, joka on toimitettava viimeistään seuraavan työpäivän aikana soittamalla tai jättämällä puheviesti. Asia käsitellään yritysjohdossa.

15 1.2 Esimiehet vastaavat aina alaistensa turvallisuudesta
Esimiehet koulutetaan ja velvoitetaan johtamaan tekemistä turvallisuustavoitteiden mukaisesti. Korostetaan esimiehen vastuuta sekä koulutus- ja valvontavelvollisuutta Turvallisuuspoikkeamista tehdään aina tutkimus, tiedotetaan sekä käsitellään ne esimiesten toimesta ryhmäkokouksissa Esimies ottaa poikkeaman satuttua aina kantaa, onko tehty työturvallisuusrikkomus Turvallisuuspoikkeama on tapaturma tai vakava läheltäpiti – tilanne

16 1.3 Hyväksytään vain oikea asenne ja toimitaan omassa työssä hyvänä esimerkkinä toisille
Kiinnitetään huomioita jo uuden henkilöstön rekrytointivaiheessa ja koeaikana, että asenteet turvallisuuteen ovat oikeanlaiset. Vaaditaan, että jokainen toimii omassa työssään oikein. kannustetaan kokeneempia työntekijöitä olemaan hyvänä esimerkkinä uusille työntekijöille.

17 1.4 Turvallisuuden suunnittelu on tärkeä osa toiminnan suunnittelua ja päivittäistä esimiehen tekemistä Yhtiön työturvallisuuden toimintasuunnitelma on yhtiön kehittämis- ja toimintasuunnitelmaa tukeva ja sisältää yhtiölle tärkeät painopisteet (yksi sivu, työturvallisuuspäällikkö tekee ja se on osa yritysjohdon laatimaa toimintasuunnitelma). Esimiehet ottavat aina työnsuunnittelussa huomioon työturvallisuustavoitteet ja työturvallisuusnäkökohdat.

18 2. Perehdyttäminen, tinkimätön työturvallisuuden noudattaminen ja oikea asenne vaaditaan jokaiselta
Luodaan olosuhteet ja mahdollisuus työturvallisuuden noudattamiselle, kouluttamalla ja perehdyttämällä henkilöstö ja sopimustoimittajat hyvin

19 2.1 Koulutetaan riittävästi työnopastajia
Uusien työntekijöiden perehdyttäminen vaatii riittävän suuren määrän koulutettuja työnopastajia. On myös huomioitava, että opastajaksi valitulla henkilöllä on oikea asenne turvallisuuteen sekä oma halu ja motivaatio toimia opastajana. Yhtä työnopastajaa kohti voi olla 1 – 2 opastettavaa ja opastajalle pitää varata riittävästi resursseja opastuksen hoitamiseen.

20 2.2 Koulutetaan ja perehdytetään sopimustoimittajat hyvin ja vaaditaan heiltä samat turvalliset toimintatavat joita itse noudatetaan Sopimustoimittajien riittävällä koulutuksella ja perehdyttämisellä varmistetaan työturvallisuuslain toteutuminen ja hoidetaan tilaajan velvollisuudet. Varmistetaan esim. toiminnan auditoinnilla sopimustoimittajan riittävä ammattitaito ja perehdytys oman ja toisten työsuorituksen turvallisuuden takaamiseksi Kaikilta sopimustoimittajien henkilöiltä vaaditaan työturvallisuuskortti, SFS 6002 mukainen koulutus ja oman koulutusmallin mukainen tarvittava koulutus

21 2.3 Noudatetaan aina lakeja, määräyksiä, ohjeita ja hyviä käytäntöjä
Noudatetaan tarpeellista varovaisuutta, käytetään aina sopivia ja tarpeellisia työ- ja suojavälineitä Vaaditaan yhteisillä työmailla turvallista toimintaa kaikilta osapuolilta ja puututaan epäkohtiin välittömästi. Huolehditaan omasta ja toisten turvallisuudesta ja puututaan turvattomiin työtapoihin välittömästi. Työturvallisuuteen liittyvät huomautukset ovat huolenpitoa, eivätkä moitteita.

22 2.4 Hyvä ennakkosuunnittelu parantaa työturvallisuutta
Ennakkoon, jo suunnitteluvaiheessa mietittyyn työn toteuttamiseen liittyvä riskien tunnistus on turvallisen työmaan tae Työnsuunnittelussa ja mitoituksessa otetaan huomioon työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset, jotta voidaan välttää tai vähentää työn kuormitustekijöistä hänen turvallisuudelle tai terveydelle aiheutuvaa haittaa tai vaaraa

23 3. Jalkautetaan työturvallisuussuunnitelmat työryhmiin
Jalkauttaminen selkeyttää, kuinka työturvallisuuslain määrittelemä toiminta tuo hyödyn ja antaa taloudellista lisäarvoa tapaturmien vähentyessä ja toiminnan tehostuessa

24 3.1 Tehdään työturvallisuuden ja toiminnan kehittämissuunnitelma ja arvioidaan työhön liittyvät riskit Ensimmäisessä uuden turvallisuustoiminnan suunnitelmassa määritellään toimintatapa, jolla yhtiön työturvallisuusriskit arvioidaan ryhmäkohtaisesti ja sen perusteella määritellään yhtiötason turvallisuustavoitteet ja kehittämistoimet. Seuraavan vuoden yhtiön työturvallisuussuunnitelmaan sisällytetään työryhmien esille tuomia ja esimiesryhmässä yhdessä yritysjohdon kanssa päätettyjä kehityskohteita. Tämä toimintatapa varmistaa yhtiöltä työturvallisuuslain vaatiman riskikartoituksen käytännön toteutumisen ja auttaa ohjaamaan työturvallisuuden ja toiminnan kehittämistä.

25 3.2 Työryhmät tekevät omat riskikartoituksensa ja työtur-vallisuussuunnitelmansa, jolloin suunnitelmissa voidaan huomioida ryhmien töiden erityispiirteet Työryhmät arvioivat esimiehensä kanssa työhönsä liittyvät riskit. Arviointi tehdään kehitysryhmätyönä, tarvittaessa ulkopuolisen turvallisuusasiantuntijan avustamana. Yhtiön johdon linjausten ja ryhmän riskiarvioinnin perusteella tehdään ryhmäkohtaiset kehityssuunnitelmat. Työryhmät arvioivat ryhmänsä turvallisuustilanteen vuosittain

26 3.3 Varmistetaan suunnitelmien käytännön toteutuminen
seurannalla esimiehen käymien kehityskeskustelujen avulla vuosittain esimiehen käymien ryhmäarviointien avulla vuosittain yritysjohdon yritystasolla tehtävän arvioinnin avulla Toteutumisen arviointi varmistetaan: Tehdään johtopäätökset ja käsitellään poikkeamat yritysjohdossa ja työryhmissä: määritellään poikkeamien vaativat toimenpiteet aikataulutetaan niiden toteutuminen

27 4. Varhainen puuttuminen, riskien tunnistaminen
4. Varhainen puuttuminen, riskien tunnistaminen aina - joka hetki - ennen tekemistä Yritysjohto tekee selvän turvallisuusmäärittelyn, jolla hallitaan toimintatapojen riskit. Esimiehet laativat edellisen pohjalta ohjeet, kuinka havaituissa riskitilanteissa toimitaan.

28 Energiatoimialalla työn tekemisessä on riskejä – mutta ne on
4.1 Riskien tunnistaminen ja niiden poistaminen on parasta arvostettua ammattitaitoa ja osaamista Energiatoimialalla työn tekemisessä on riskejä – mutta ne on hallittavissa oikealla toiminnalla Riskit tunnistamalla ja niihin vakavasti suhtautumalla voidaan kaikki työt tehdä turvallisesti Jokaiseen työhön liittyy riskejä ja turvallinen toiminta saavutetaan pysähtymällä tunnistamaan ne aina ennen työn aloittamista. (vrt. lentäjien tarkistuslista). Riskien tunnistaminen on pidettävä jatkuvana prosessina.

29 4.2 Ennakkoon jo suunnitteluvaiheessa mietittyyn työn tekemiseen liittyvä riskien tunnistus on turvallisen työmaan tae Suunnitelmaan täytyy sisältyä työn toteuttamiseen liittyvät, ennakolta tiedossa olevat riskit, niin että työn toteuttaja voi tehdä sen perusteella työn toteutussuunnitelman.

30 4.3 Vältetään ja poistetaan häiritsevät tekijät työtä tehtäessä
Työtehtävät, jotka vaativat keskittymistä, täytyy pystyä tekemään ilman häiriötekijöitä Kännykkä on väärässä paikassa häirikkö ja voi vaarallisella tavalla keskeyttää työturvallisuustoimien tekemisen Häiriötekijän ilmaantuessa, keskeytetään turvallisuustoimien tekeminen ja varmistetaan ja tarvittaessa tehdään uudelleen, ettei mitään jää tekemättä.

31 4.4 Jos vakava riski havaitaan, eikä sitä voida poistaa välittömästi, työ on keskeytettävä
Riskien tunnistaminen on ammattitaitoa ja osaamista. Luodaan toimintakulttuuri, jossa kannustetaan poistamaan riskejä. Jos havaitaan vakava riski, eikä sitä voida poistaa tai pienentää, pidättäydytään työstä. Riskistä ilmoitetaan esimiehelle, jonka kanssa yhdessä suunnitellaan miten jatketaan. Esimies tekee jatkamispäätöksen. Esimieskunta määrittelee yritysjohdon linjauksen mukaisesti toimintatavan.

32 4.5 Huolehditaan koneiden ja työvälineiden kunnosta ja turvallisuudesta
Määritellään toimintatapa, jolla työvälineet pidetään aina kunnossa. Varmistetaan työvälineiden huolto ja menettelytavat Vaaditaan sopimustoimittajilta samat laadulliset toimintatavat mitä itse noudatetaan ja määritellään sopimustoimittajien kaluston laadulle kriteerit ja pidetään niistä kiinni sekä varmistetaan, että sopimustoimittaja toimii sopimusten mukaisesti Tehdään työkoneiden ”katsastukset” sovittujen menetelmien mukaisesti

33 5. Hankitaan sopivia työ- ja suojavälineitä sekä käyttäjäystävällisiä työasuja
Käyttäjät testaamaan työ- ja suojavälineitä sekä työasuja Testaukset suoritetaan ennen hankintoja ja käyttäjien mielipiteet huomioidaan hankinnoissa

34 6. Mikään ei oikeuta oikaisemaan työturvallisuudessa
Kukaan organisaation sisältä tai sen ulkopuolelta ei saa toimia työturvallisuutta huonontavasti. Mikäli työturvallisuutta vaarannetaan, on siihen jokaisella velvollisuus puuttua. Toisen huomautusta ei saa pitää moitteena, vaan apuna. Jokainen pitää kiinni oikeudestaan tehdä työt turvallisesti.

35 6.1 Aikataulut tehdään niin, että myös työturvallisuus-toimenpiteille jää riittävästi aikaa
Työturvallisuustoimenpiteitä tehtäessä ei saa olla kiire, eikä se siis oikeuta ottamaan riskejä tai laiminlyömään turvallista tekemistä Katkokset ja muut aikaan sidotut työvaiheet suunnitellaan ja aikataulutetaan huolella turvallisuustoimenpiteet huomioiden Työntekijät (kärkimiehet ) otetaan mukaan työn suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

36 Tehdään selväksi kaikille, ettei kiire kelpaa selitykseksi
6.2 Työturvallisuusasioissa kiirettä ei ole, eikä se siis oikeuta ottamaan riskejä tai laiminlyömään turvallista tekemistä Tehdään selväksi kaikille, ettei kiire kelpaa selitykseksi tapaturma- eikä läheltäpiti- tilanteissa

37 6.3 Oikaiseminen työturvallisuudessa tai laiminlyönti on vakava rikkomus
Kun toimitusjohtaja ja yritysjohto ovat ilmaisseet selkeästi kantansa työturvallisuuden noudattamiseen, katsotaan rikkomus tai laiminlyönti tahalliseksi rikkomukseksi nimenomaista kieltoa ja työsopimusta vastaan Esimiesten jämäkkää laiminlyönteihin puuttumista on tuettava yritysjohdon taholta. Jos havaitaan jämäkkyyden puutetta, on siihen puututtava.

38 6. 4 Turvallisuuspoikkeamatutkimuksessa esimies ottaa aina kantaa,
6.4 Turvallisuuspoikkeamatutkimuksessa esimies ottaa aina kantaa, onko tehty työturvallisuusrikkomus Esimiesten on hoidettava valvontavelvollisuutensa ja heillä on oltava aina rohkeutta asian oikeanlaiseen hoitamiseen. Tapaukset on syytä käsitellä esimiesryhmässä, sillä se auttaa esimiehiä jämäkkään toimintaan.

39 Turvallisuuden parantaminen on kannattavaa liiketoimintaa,
7. Kehitetään ja tehostetaan toimintaa Turvallisuuden parantaminen on kannattavaa liiketoimintaa, jolla parannetaan suunnitelmallisuutta ja tuottavuutta Turvallisuuden kehittämisen yhteydessä tulee automaattisesti lisäarvona muun toiminnan kehittyminen.

40 6.1 Riittävän hyvällä suunnittelulla voidaan toimintaa tehostaa ja parantaa työturvallisuutta
Työturvallisuuden huomioiminen suunnittelussa on olennainen osa hyvää suunnitelmaa Työturvallisuusnäkökulmien ja työhön liittyvien riskien pohdinnalla tulee myös hyvä ja tehokas työjärjestys suunniteltua samassa yhteydessä

41 Kuinka turvallisuusmallia lähdetään käytännössä toteuttamaan.
c Kival Oy / Kyösti Ikonen Kuinka turvallisuusmallia lähdetään käytännössä toteuttamaan.

42 Tehdään Yritys Oy:lle työturvallisuuden ja toiminnan
c Kival Oy / Kyösti Ikonen Tehdään Yritys Oy:lle työturvallisuuden ja toiminnan kehittämissuunnitelma Työturvallisuuden ja toiminnan kehittämishankkeen tarkoituksena on kehittää Yritys Oy:n työturvallisuus asetetulle tasolle, sekä tukea ryhmiä kehittämään toimintaansa yhdessä esimiehensä kanssa. Tavoitteena on tapaturmattomuus sekä toimintamalli, jossa työturvallisuus on aidosti osana arkipäivän johtamista ja käytännön toimintaa. Riskikartoituksilla selvitetään parannuskohteet, joiden perusteella työturvallisuutta kehitetään työryhmäkohtaisena kehitysryhmätyöskentelynä. Ryhmien kehitysaiheita ohjaavat yritysjohdon linjaukset. Ryhmätasolla kuvataan ryhmän kannalta tärkeimmät kehittämisen kohteet ja toiminnalliset puutteet.

43 Kehityshankkeen kuvaus.
c Kival Oy / Kyösti Ikonen Kehityshankkeen kuvaus. Hanke käynnistetään aloituspäivällä, jossa esimiehille ja työsuojelu-organisaatiolle esitellään hankkeen toteutus ja tavoitteet sekä määritellään yhteiset tärkeimmäksi koetut kehityskohteet ja suuntaviivat ja menettelytavat. Kehitysryhmätyöskentelynä toteutetaan ryhmien suurimpien riskien ja toiminnallisten kehityskohteiden määrittely ja priorisoiminen. Kehitysryhmiin osallistuvat kaikki esimiehet työntekijöineen. Kehityskohteiden analysointi, jossa selvitetään mitkä tekijät vaikuttavat nykyiseen ja toisaalta haluttuun toimintatapaan. Kehityssuunnitelman laatiminen, joka tehdään analysoinnin perusteella. Yhtiötason kehityssuunnitelmassa linjataan kokonaisuus. Kehityssuunnitelman toteutumisen tuki ja seuranta. Yhtiötasolla koordinoidaan kokonaisuus ja varmistetaan, että laaditut kehityssuunnitelmat toteutetaan. Esimies arvioi työryhmänsä kanssa oman kehityssuunnitelmansa toteutumisen.

44 c Kival Oy / Kyösti Ikonen
Kehitysryhmien kokoonpano ja ajankäyttö. Kehitysryhmien koko on maksimissaan n. 6-8 henkilöä ja ne koostuvat luonnollisista esimieskohtaisista työryhmistä. Esimies osallistuu kaikkiin omien alaistensa kehitysryhmiin. Kukin ryhmä kokoontuu ohjatusti yhteen päivän kestävään istuntoon. Hankkeeseen tarvitaan turvallisuuskoulutuksen ja kehittämisen ammattilainen tukihenkilöksi opastamaan esimiehiä ja työryhmiä käytännön kehitysryhmätyöskentelyn avulla. Kehityshankkeen läpi vieminen yrityksessä kestää 1,5 – 2,5 vuotta, jonka jälkeen toimintaa jatketaan normaalina jokapäiväisenä työnä.

45 Kehitysohjelma Kehitysohjelma
c Kival Oy / Kyösti Ikonen Nykyisestä toiminnasta uuteen toimintatapaan Nykyinen toimintatapa Mitä haittaa nykyinen toimintatapa aiheuttaa? Mitkä asiat ”pistävät” meidät toimimaan nykyisellä tavalla? Miten nykyisin toimimme? Haluttu toimintatapa Mitkä asiat auttavat meitä toimimaan uudella tavalla? Mitä hyötyä tai haittaa uudesta toimintatavasta seuraa? Miten haluaisimme toimia? Kehitysohjelma Kehitysohjelma Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut Konkreettiset toimenpiteet Vastuuhenkilöt Aikataulut

46 SITOUDUMME HYVÄÄN TYÖTURVALLISUUTEEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN
Sopimus: SITOUDUMME HYVÄÄN TYÖTURVALLISUUTEEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMISEEN XXXXssa XX.XX.200x Yritys Oy Yritysjohto Esimiehet Työntekijät