Konfliktinratkaisu ja sovittelu Kaijus Ervasti.

Esitys aiheesta: "Konfliktinratkaisu ja sovittelu Kaijus Ervasti."— Esityksen transkriptio:

1 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktinratkaisu ja sovittelu Kaijus Ervasti

2 Luennoitsija: Kaijus Ervasti

3 www.helsinki.fi/yliopisto Esittely Kuka olet? Miksi olet täällä? Mitä odotat luennoilta/kaamokselta? Kerro joku intohimo elämässäsi

4 1. Lähtökohtia

5 www.helsinki.fi/yliopisto Oikeustieteen opetuksen fokus? ”For law students to focus exclusively on the litigation process is like medical students studying only surgery as a means of curing illness. Of course, that is not what medical students do. They study an extensive range of subjects for the treatment and cure of illnesses. Law students too must extend their focus beyond the litigation arena to a greater understanding of problem-solving approaches. The legal community’s failure to do this for so long may be part of the reason for so much congestion in the civil justice system.” (Jaqueline M. Nolan-Haley 2001)

6 www.helsinki.fi/yliopisto Luentojen tavoitteet Antaa teoreettinen yleiskuva sovittelusta ja muista konfliktinratkaisumenettelyistä Antaa käytännön valmiuksia toimia eri menettelyissä Lisätä vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja Laajentaa käsitystä oikeudesta

7 www.helsinki.fi/yliopisto Mitä hyötyä juristeille on tietää eri konfliktinratkaisumenetelmistä? Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia Yhteiskunnan ja elämän monimutkaistuminen (post)modernissa yhteiskunnassa muuttanut konfliktien luonnetta Vaihtoehtoisen konfliktinratkaisun merkitys korostunut viime vuosikymmeninä Moniammatillinen yhteistyö lisääntynyt Juridinen peruskoulutus antaa vaillinaisen kuvan

8

9 2. Konfliktit

10 www.helsinki.fi/yliopisto Lähtökohtia Konfliktit merkitsevät häiriötä, jotka haittaavat normaaleja prosesseja Konflikteilla on tapana eskaloitua ja juridisoitua Tarvitaan konfliktien hallintaa Juristit konfliktinratkaisun ammattilaisia tarvitaan myös lisää tutkimusta konflikteista ja konfliktinratkaisusta

11 www.helsinki.fi/yliopisto Termeillä konflikti, riita, konfliktinratkaisu ja riidanratkaisu tarkoitettu monia eri asioita Konflikteja ja konfliktinratkaisua tarkasteltu monista eri teoriaperinteistä ja ideologista lähtökohdista käsin Vaihtoehtoinen konfliktinratkaisu (ADR) lisääntynyt 1960-luvulta lähtien länsimaissa Kolme vaihetta ADR:ssä: yhteisöllinen liikehdintä, juristien kiinnostus, talouselämän kiinnostus Lähtökohtia (2)

12 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktiteorian ulottuvuudet Konfliktien luonne, syntyperä, syyt, dynamiikka ja kehittyminen Konfliktinratkaisu, sen vaihtoehdot, esteet, eri muodot, toimivuus ja yhteiskunnallinen konteksti Juridiikka keskittyy konfliktien normatiivisiin ulottuvuuksiin, politiikan tutkimus vallankäyttöön ja konfliktiteoriakonflikteihin ja konfliktinratkaisuun korostaen intressejä ja tarpeita

13 www.helsinki.fi/yliopisto Teoreettisia lähestymistapoja Konfliktit ja konfliktin- ratkaisu Oikeustiede (lainoppi) Formaali virallinen konfliktinratkaisu, oikeusturva Taloustiede (peliteoria) Konfliktinratkaisu menestymisen näkökulmasta, Antropologia Epävirallinen konfliktinratkaisu, harmonia yhteisössä Politiikan tutkimus Konfliktinratkaisu ja valta Psykologia Päätöksentekoteoria, proseduraalinen oikeudenmukaisuus Kansainväliset suhteet Valtiot ja niiden suhteet, rauha Sosiologia Yhteiskunnan rakenne, organisaatiot Historia Konfliktien kehittyminen pitkällä aikavälillä

14 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktien tasot Konfliktit yksilöiden tasolla (esim. naapuruussuhdekonflikti) Konfliktit kansallisella tasolla (esim. eri etnisten ryhmien välillä) Konfliktit kansainvälisellä tasolla (esim. valtioiden välillä) Konfliktit globaalilla tasolla (esim. länsimaiden ja muslimivaltioiden välillä)

15 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktin määritelmä (Glasl) Konflikti on sosiaalinen vuorovaikutus toimijoiden välillä jossa ainakin yksi toimija kokee yhteensopimattomuuden omien ja toisen toimijan/toimijoiden ‒ ajatusten/ideoiden/käsitysten ‒ ja/tai tunteiden ‒ ja/tai tahdon kanssa ja tuntee toisen toiminnan tuovan rajoituksia itselle.

16 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktin ja riidan käsitteet Konfliktilla on yleensä viitattu osapuolten väliseen erimielisyyteen. Riidalla on yleensä viitattu juridisoituneeseen konfliktiin, josta on leikattu oikeudellisesti irrelevantit tekijät pois. Konfliktien muuntumista oikeusriidoiksi on kutsuttu ”oikeuden mobilisaatioksi ”

17 Riitapyramidi Tuomioistuin prosessin Vieminen loppuun Asian vieminen tuomioistuimeen Kääntyminen lakimiehen puoleen Yhteydenotto toiseen osapuoleen Koettu vääryys PerheTyöAsuminenPerintöKulutusjne. Eri elämänalueet Ongelma Riita Oikeusriita Muut toimintatavat

18 Konfliktien syyt rakennusurakoissa (Keinänen 2009)

19 Konfliktien syyt työpaikoilla (Pehrman 2011)

20 Maankäytön konfliktien syyt (Peltonen ym. 2006)

21 Odotukset ja käsitykset Kommunikaatio ja vuorovaikutus Persoona, motiivit, käyttäytyminen Vilpillinen toiminta Erilaiset elämäntyylit Erilaiset maailmankuvat tai arvot Henkilövaihdokset Resurssit ja varallisuus Asumistyyppi ja asunto-osakeyhtiön koko Rakentaminen ja remontointi Haittaava toiminta Yhteinen infrastruktuuri Yhteiset rajat Asuntojen arvo ja hintakehitys Rakentamisen laadun vaihtelu Historiallinen kehitys Yhteisöllisyyden väheneminen Tietoisuuden lisääntyminen oikeuksista Rakentamista ja terveyttä koskevan tiedon kasvu Tekninen kehitys Ulkoistaminen, aliurakointi, vuokratyövoima Asuntojen vaihdannan kasvu Sopimukset Yhtiöjärjestyksen ja todellisen toiminnan ristiriita Lainsäädännön ja oikeuskäytännön kehitys Viranomaisten toiminta Juristien rooli Insinöörien ja konsulttien rooli Ihmiset ja vuorovaikutus Ympäristö ja Infrastruktuuri Yhteiskunta ja kulttuuri Oikeudellinen toimintaympäristö Konfliktien syyt Konfliktien syyt asumisriidoissa (Ervasti 2015)

22

23 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktien eskaloituminen Riideltävät asiat lisääntyvät Kritiikki määrättyä käyttäytymistä tai tekoa kohtaan muuntuu kritiikiksi persoonaa kohtaan Siirrytään kevyistä toimintatavoista voimakkaisiin Motivaatiot muuttuvat Käsitykset muuttuvat stereotyyppisiksi Kiistaan kiedotaan mukaan myös muita tahoja.

24 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktien eskaloituminen (Glasl)

25

26 3. Konfliktinratkaisu

27 Mitä näet kuvassa?

28 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktin hallinta Konfliktin ehkäisy Pyrkiminen sellaisiin järjestelyihin, ettei konfliktia synny Konfliktin analysointi Konfliktidiagnoosi Toimintavaihtoehtojen analysointi Riskien hallinta Konfliktin käsittely Menettelytavan valinta Konfliktin ratkaisu Eri lopputulosvaihtoehdot

29 Vaihtoehtoja konfliktitilanteessa

30 Toimintamahdollisuudet KILPAILU ”Ota niin paljon kuin pystyt Sinä voitat/toiset häviävät YHTEISTOIMINNALLINEN NEUVOTTELU ”Laajenna jaettavaa kakkua” Molemmat voittavat ASEMIIN PERUSTUVA NEUVOTTELU ”Jaa erimielisyydet” Molemmat jakavat voitot ja häviöt VÄLTTÄMINEN ”kävele pois” Kukaan ei voita MUKAUTUMINEN ”Luovuta” Sinä häviät, toiset voittavat Toisen menestys Oma menestys

31 Näkökulmia konfliktinratkaisuun Legalistinen diskurssiVaihtoehtodiskurssi Tyypillinen edustajajuristiyhteiskuntatieteilijä Teoreettinen lähtökohtaoikeustiedesosiologia, antropologia Tyypillinen ideologiaoikeusvaltiokommunitarismi Huomion kohdevaltioyhteisö Perusmuotooikeudenkäyntisovittelu Tavoiteoikeusturvaongelmanratkaisu Oikeudenmukaisuuskäsitysmenettelylliset muotojen tuottama osapuolen kokemukseen perustuva Lähtökohtavirallinen oikeusTarpeet ja intressit Ratkaisun toteutumisen taepakkovaltayhteisymmärrys

32 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktinratkaisun perusta (Ury, Brett, Goldberg 1988) Valta Usein vahingollista osapuolten suhteiden kannalta. Johtaa epäluottamukseen Oikeudet Johtaa voitto-häviö lopputulokseen. Heikentää osapuolten suhteita. Kallis ja epävarma. Intressit Voi johtaa voitto-voitto lopputulokseen. Osapuolet itse hallitsevat tilannetta.

33 Asemat ja intressit

34

35 Neuvottelu Sovittelu Evaluointi Välimies- menettely Oikeudenkäynti Yhteistoiminnallinen konfliktinratkaisu Kilpaileva konfliktinratkaisu Konfliktinhallinta osapuolilla Konfliktinhallinta väliintulijalla Konfliktinratkaisun perusmuodot

36 Konfliktinratkaisun vaihtoehtoja Suomessa Instituution luonne Menettelyn luonne Julkinen valtaYksityinen Virallinen (aineellinen oikeus) Tuomitseminen Sovinnon edistäminen prosessissa Neuvontapalvelut Lautakunnat Valtuutetut ja asiamiehet Välimiesmenettely Rakennusinsinööriliiton sovittelu Erilaiset yhteis- ja itsesääntelyjärjestelmät Epävirallinen (tarpeet ja intressit) Tuomioistuinsovittelu Rikossovittelu Perhesovittelu Läheisneuvonpito Koulusovittelu Työyhteisösovittelu Suomen Asianajajaliiton sovintomenettely Perhesovittelu

37 www.helsinki.fi/yliopisto Omat ja vastapuolen oikeudelliset, taloudelliset, psykologiset, sosiaaliset ja menettelylliset intressit Ratkaisuun kuluva aika Hinta (myös inhimilliset kustannukset) Riskit (esim. menestyminen oikeudenkäynnissä) Henkilökohtainen loukkaantuminen ja anteeksipyynnön tarve Tarve päästä konfliktista eroon ja jatkaa elämää Suhteiden säilyttäminen Vaikutukset muihin projekteihin Pareto-optimaalisuus Tuottaako menetelmä enemmän hyötyjä kuin haittoja Seuraukset pitkällä aikavälillä Konfliktinratkaisumenettelyn valinnassa käytettäviä ulottuvuuksia

38 4.Sovittelu

39 Sovittelun lähtökohtia

40 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun määritelmä Sovittelu on rakenteellistunut vapaaehtoinen menettely, jossa neutraali kolmas osapuoli auttaa riiteleviä osapuolia saavuttamaan keskinäisen sovinnon Sovittelussa kyse on avustetusta neuvotteluprosessista Sovittelun perusmalli on intressipohjainen fasilitatiivinen sovittelu Teoreettisesti malli pohjautuu suurelta osin taloustieteelliselle neuvotteluteorialle

41 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun lähtökohdat Rakenteellistunut menettely, joka jakaantuu selkeästi eri vaiheisiin Sovittelu on opittavissa oleva professionaalinen taito Pyritään selvittämään osapuolten intressit ja tarpeet Keskeistä osapuolten kommunikaation parantaminen Sovittelija käyttää erityisiä sovittelutekniikoita (esim. kyselytekniikat, aivoriihi, erillisneuvottelut, realiteettien testaaminen)

42 Mitä näet kuvassa?

43 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun peruspiirteet Kolmannen osapuolen väliintulo Vapaaehtoisuus Neutraalisuus/puolueettomuus Luottamuksellisuus

44 Sovittelu systeeminä

45 Sovittelun teoreettiset mallit

46 www.helsinki.fi/yliopisto Fasilitatiivinen sovittelu Pyritään saamaan osapuolten intressit esiin ja neuvottelemaan niistä Painottuu ongelmanratkaisunäkökulma Sovittelija asiantuntija sovittelutekniikoissa, ei välttämättä sisällössä Sovittelija helpottaa kommunikaatiota Osapuolten itse löytävät ratkaisun Osapuolten itsemääräämisoikeus korostuu

47 www.helsinki.fi/yliopisto Evaluatiivinen sovittelu Pyritään sovintoon korostamalla osapuolten laillisia oikeuksia ja juridista järjestelmää Voidaan arvioida, kuinka juttu päättyisi tuomioistuimessa Sovittelija asiantuntija sisältökysymyksissä, ei välttämättä sovittelumenetelmissä Sovittelija voi tehdä sovintoehdotuksia Maltillinen, neutraali evaluaatio, informoiva ja ohjaava evaluaatio

48 www.helsinki.fi/yliopisto Transformatiivinen sovittelu Tavoitteena osapuolten vuorovaikutuksen ja osapuolten minäkäsityksen muuttaminen Osapuolet määrittelevät itse sovittelun päämäärän ja menettelyn Kyse enemmän osapuolten voimaannuttamisesta kuin sovintoon pääsemisestä Osapuolten psykologiset prosessit ja kanssakäyminen keskiössä Sovittelija toimii peilinä ja ohjaa prosessia mahdollisimman vähän

49 www.helsinki.fi/yliopisto Narratiivinen sovittelu Ihmiset konstruoivat konfliktin narratiivisilla kuvauksilla Sovittelussa pyritään ymmärtämään, kuinka tarinat toimivat todellisuuden rakentamisessa Olennaista ei niinkään ole se, mikä on ”totta” Pyritään ymmärtämään monimutkaista sosiaalista kontekstia, joka muokkaa konflikteja Pyritään rakentamaan hyvä tarina osapuolille

50 www.helsinki.fi/yliopisto Kompromissin hakeminen Haetaan nopeaa kompromissia lähentämällä osapuolten vaatimuksia tai laittamalla riita puoliksi Lähtökohtana osapuolten vaatimukset Kolmas taho tarkastelee osapuolten asemia, analysoi oikeudenkäynnin kustannuksia ja haittoja Kolmannella osapuolella autoritaarinen rooli

51 MENETTELYN LUONNE Asiaan perehtyminen Intressien ja tarpeiden selvittäminen Osapuolten tahdosta varmistuminen Varmistuminen toimivuudesta käytännössä Osapuolten mahdollisuuksien selventäminen Osapuolten aseman selventäminen Kompromissien aikaansaaminen Ratkaisun aikaansaaminen Asian tutkiminen Kysymysten esittäminen Kyseen- alaistaminen Realiteettien testaus Ratkaisu- vaihtoehtojen esittäminen Näkemykset osapuolten asemasta/ oikeudesta Ratkaisu- ehdotus Painostaminen ehdotuksen hyväksymiseen TAVOITE Passiivinen fasilitointi Aktiivinen fasilitointi EvaluointiRatkaiseminen Konflikti osapuolillaKonflikti väliintulijalla Menettelyn luonne Fasilitatiivinen sovittelu Evaluatiivinen sovittelu Kompromissaa- minen Tuomitseminen

52 Sovittelu Yhteisölliset sovittelumallit Sovittelu juridisessa kontekstissa Työhön liittyvien konfliktien sovittelu Moniosapuolinen sovittelu Muut sovittelun sovellukset Yhteisö- sovittelu Koulu- sovittelu Monikulttuurinen sovittelu Läheis- neuvonpito Perhe- sovittelu Rikos- sovittelu Kansainvälinen rauhansovittelu Sovittelu rakennusriidoissa Tuomioistuin- sovittelu Asianajaja- sovittelu Sovinnon edistäminen siviili- prosessissa Ympäristö- ja kaavoitusasioiden sovittelu Kaupallisten riitojen sovittelu Kollektiivisten työriitojen sovittelu Työyhteisö- sovittelu Online- sovittelu Sovittelun käytännön sovellukset

53 Työriitojen Perhe- Täytäntöön- Rikos-Asianajaja- Koulu- Työyhteisö- Tuomio-Moni- Rakennus- Ympäristö- sovittelu sovittelu panosovittelu sovittelu sovittelu sovittelu sovittelu istuin-kulttuurinen riitojen sovittelu- (laki) (laki) (laki) (laki 2006) sovittelusovittelu sovittelu kokeilu 1946 1948 1975 1983 1998 2000 2000 2006 2007 2007 2009 Sovittelun laajeneminen

54 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun edut Halpuus ja nopeus Konfliktin hallinta ja osapuolten tarpeet Osapuolten suhteiden paraneminen Kaikki voittavat Joustavuus Luovat sopimukset

55 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun edut (2) Stressin vähentäminen Ratkaisun lopullisuus ja suoritusten tehostuminen Tunteiden käsittely Tulevaisuussuuntautuneisuus Käyttäjien tyytyväisyys

56

57 Menettelyn arviointi (Tyler 1990) Arvioinnin ja käyttäytymisen mahdollinen perusta Lopputulos Menettely Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Distributiivinen oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuudesta riippumattomat kriteerit Proseduraalinen oikeudenmukaisuus Todellinen lopputulos Odotusten särkyminen Kohtuus, tasa-arvo, tarpeet Tehokkuus, nopeus Johdonmukaisuus, puolueettomuus, eettisyys

58 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun kritiikki Legalistinen kritiikki: Ei takaa oikeusturvaa Konfliktiteoreettinen kritiikki: Käytössä olevat järjestelmät liian sidoksissa virallisjärjestelmään

59 www.helsinki.fi/yliopisto Kriittiset näkökohdat Vallan epätasapaino Julkisen vallan merkityksen väheneminen Sosiaalisen kontrollin laajeneminen Esimoderni malli ei sovi moderniin yhteiskuntaan Vaikutukset kolmansiin osapuoliin Täytäntöönpanokelpoisuuden puuttuminen Mahdollinen korruptio

60 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelu oikeudellisessa kontekstissa - ongelmat Oikeudellisessa kontekstissa sovittelusta tulee usein hybridi, joka ei noudata enempää oikeusjärjestelmän kuin sovittelunkaan logiikkaa ja eettisiä lähtökohtia Juristit sekoittavat usein sovinnon edistämisen ja sovittelun toisiinsa Joissain maissa käytössä pakollisia sovittelujärjestelmiä Vaarana oikeusturvaongelmat

61 Oikeudenmukaisen menettelyn periaatteet TasoOikeudenkäyntiSovittelu VäliintulijaLaillisesti perustettu Riippumaton ja puolueeton Osapuolten hyväksymä Osapuolten luottamusta nauttiva MenettelyAineellinen totuus Yhdenvertainen kohtelu Kuuleminen Julkisuus Ratkaisujen perusteleminen Osapuolten intressit Yhdenvertainen kohtelu Kommunikaatio Luottamuksellisuus Konsensus LopputulosLainmukainen ratkaisu Muutoksenhakuoikeus Yhteisymmärrys Lopullinen ratkaisu

62 Sovittelu menettelynä

63 Sovittelun vaiheet 1. Valmisteluvaihe 2. Avausvaihe 3. Selvitysvaihe 4. Neuvotteluvaihe 5. Päätösvaihe

64 www.helsinki.fi/yliopisto Vaiheistus Vaiheistus olennainen osa sovittelun onnistumista Sovittelija voi itse pilata sovintoon pääsyn kiirehtimällä jotkin vaiheet liian nopeasti Pääsääntönä voi sanoa, että etenkin sovittelun kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen eli valmisteluvaiheeseen, aloitusvaiheeseen ja selvittelyvaiheeseen on syytä uhrata paljon aikaa ja voimavaroja; niistä riippuu myös myöhempien vaiheiden onnistuminen Juristit usein liian ”lopputuloskeskeisiä” sovittelijoina

65 www.helsinki.fi/yliopisto Osapuolten tavanomaiset ongelmat Väärinymmärrykset ja stereotypiat (tehtävänä käsitysten muuttaminen) Hyväksyttävyysongelmat (tehtävänä saada osapuolet hyväksymään toisensa) Luottamuksen puute (tehtävänä luoda uudenlainen suhde) Heikko kommunikaatio (tehtävänä parantaa kommunikaatiota)

66 www.helsinki.fi/yliopisto Valmisteluvaihe Yhteydenotto osapuoliin ja alustava keskustelu osapuolten kanssa Keskustelu avustajien kanssa Aineiston kerääminen Paikka- ja aikataulujärjestelyt

67 www.helsinki.fi/yliopisto Aloitusvaihe Alkujärjestelyt Osapuolten kohtaaminen Sovittelijan alkupuheenvuoro Keskeiset pelisäännöt Sovittelijan roolin selostaminen Luottamuksen luominen Puolueettomuuden esiin tuominen Informaatio menettelystä Osapuolten alkupuheenvuorot Informaation vaihto

68 www.helsinki.fi/yliopisto Selvittelyvaihe Riitakysymysten, tavoitteiden, tarpeiden ja intressien kartoittaminen Sovintostrategioiden määrittäminen Käytetään usein sekä yhteisistuntoja että erillisistuntoja Tunteiden purkaminen

69 Intressihierarkia Tavoitteet Kätketyt intressit Periaatteet, Inhimilliset perustarpeet Asemat arvot

70 Intressit ja niiden identifiointi Intressin luonneIntressiIntressin identifioiva kysymys SisällöllinenRaha, tavara, palvelut, resurssit Mitä haluat saavuttaa sovittelulla? MenettelyllinenAikataulu, menettelyn luonne, menettelytavat Miten haluat asiassa edettävän? PsykologinenKunnioittava kohtelu, kasvojen säilyttäminen Miten voisit päästä asiasta yli?

71 www.helsinki.fi/yliopisto Erillisistuntojen hyödyt Asianosaiset vähemmän kireitä, kun toinen osapuoli ei paikalla Osapuoli voi vapaammin kertoa intresseistään ja tarpeistaan Intressien priorisointi Mahdollisuus vuorovaikutukseen Mahdollistaa tunteiden käsittelyn Osapuolen vatuullistaminen konfliktin ratkaisusta Realiteettien testaus

72 www.helsinki.fi/yliopisto Toimintaperiaatteet erillisistunnoissa Luottamuksellisuus Tavoitteellisuus ja fokusointi Sovittelija ymmärtävä, mutta puolueeton Varmistautuminen siitä, mitä lupa kertoa Viestinviejän roolin välttäminen Aikatalussa pysyminen Tehtävät toiselle osapuolelle

73 www.helsinki.fi/yliopisto Neuvotteluvaihe Sovinnon edistäminen Osapuolten pitäisi saada pitää sekä ongelma että ratkaisu itsellään Voi olla yhteis- ja erillisistuntoja Yritetään löytää luovia ratkaisuja Aivoriihi Ei pidä kiirehtiä liian nopeasti ratkaisuun

74 www.helsinki.fi/yliopisto Päätösvaihe Sovintosopimuksen tekeminen Sopimuksen pitää olla toimiva ja täytäntöönpanokelpoinen Sovinnon testaaminen Sopimuksen pitäisi olla osapuolten oma ratkaisu

75 Sovittelu menettelynä

76 Sovittelija

77 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelu taitona Neuvottelu- ja sovitteluteorioiden sekä neuvottelu- ja sovittelumenettelyiden tuntemus Suunnitteluun, organisointiin ja kommunikaatioon liittyvät sovittelutaidot Myönteinen asenne sovitteluun mukaan lukien sovittelun filosofia ja etiikka

78 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijan taidot Sovittelijan menettelylliset taidot Sovittelijan asiantuntemus sisältökysymyksissä Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet

79 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijan asiantuntemus sisältökysymyksissä Hyötyä enemmän evaluatiivisessa kuin fasilitatiivisessa sovittelussa Voi arvioida lopputuloksia, erottaa vahvat argumentit heikoista Havaitsee konfliktin liitännäiskysymykset Ymmärtää osapuolten lakimiesedustajien toimintatavat Kykenee kyseenalaistamaan epärealistiset vaihtoehdot

80 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijan henkilökohtaiset ominaisuudet Sitoutuminen sovitteluun ja usko menettelyn toimivuuteen Kyky tulla ihmisten kanssa toimeen (esim. empatia, tunteiden hallinta, tilannetaju) Itsensä peliin paneminen (avoimuus, itseluottamus, omien vahvuuksien ja heikkouksien tunteminen) Kärsivällisyys ja kuuntelutaito

81 www.helsinki.fi/yliopisto Hyvän sovittelijan ominaisuudet (Ervasti 2014)

82 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijan menettelylliset taidot ja työvälineet

83 www.helsinki.fi/yliopisto Kysymykset Avoimet kysymykset ”Voitteko kertoa, mistä asiassa on kysymys?” Suljetut kysymykset ”Oletteko neuvotelleet sovinnosta aiemmin?” Tarkentavat kysymykset ”Voitteko kertoa hieman enemmän…” Hypoteettiset kysymykset ”Entä mitä jos…”

84 www.helsinki.fi/yliopisto Kommunikaatio Aktiivinen kuunteleminen (toistaminen, uudelleen- muotoilu, hiljaisuus, tiivistäminen) Kysymystekniikat (mm. suljetut ja avoimet kysymykset) Empaattinen kuuntelu (empaattinen reflektio, myötäilevät reaktiot, ei sama asia kuin sympatia) Ei-verbaalinen kommunikaatio Termien korvaaminen

85 Mitä näet kuvassa?

86 Termien korvaaminen Osapuolten termitSovittelijan termit Konflikti, riitaOngelma, tilanne Kertoa faktatKertoa käsityksiä/havaintoja Neuvottelutkeskustelut Asemat, väitteetNäkemykset, näkökulmat Kompromissi, myönnytysEhdotus, toimintatapa Huolto ja tapaaminenVanhemmuuteen liittyvät järjestelyt UlosmittausTaloudelliset järjestelyt

87 www.helsinki.fi/yliopisto Muita tekniikoita Fläppitaulun käyttö Erillisistunnot Kyseenalaistaminen ja realiteettien testaaminen Edellyttää luottamusta Erillisistunnoissa Aivoriihi WATNA – BATNA – RATNA Huumori

88 www.helsinki.fi/yliopisto Kyseenalaistaminen Hyödyllinen kun osapuolessa ilmenee ristiriitaisuuksia, epäjohdonmukaisuutta, tosiasioiden kiertämistä vääriä tulkintoja kokemuksista, käyttäytymisestä tai tunteista kyvyttömyyttä havaita tietyn ajattelun seurauksia haluttomuutta muuttaa käytöstä

89 www.helsinki.fi/yliopisto Tekniikoita, joilla päästä pattitilanteesta Tauon pitäminen Fläppitaulun käyttäminen Tunteiden purkamisen salliminen ja ”aivoriihet” Asian uudelleen muotoileminen Osapuolten ”pakottaminen” näkökantojensa tarkempaan pohdintaan ja uudelleenarviointiin Aikataulun/määräajan esittäminen Ongelman pilkkominen pienempiin osakokonaisuuksiin Päämäärän (sovinnon) korostaminen ja työskentelyn jatkaminen Yhteenvedon tekeminen Kysyminen osapuolilta BATNA/WATNA

90 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijoiden tavallisimmat houkutukset (1) Selvittelyvaiheen väheksyminen Meneminen suoraan lukuihin Vastauksen etsiminen ”Helpomman” osapuolen kanssa työskenteleminen Sopimuksen aikaansaaminen mihin hintaan hyvänsä Yksityiskohtiin takertuminen

91 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijoiden tavallisimmat houkutukset (2) Heikomman osapuolen auttaminen saavuttamaan ”parempi” sopimus Itsensä syyttäminen, jos ei sovintoa Ruoan, taukojen, levon väheksyminen ”Heidän” pitämisensä erillään toisistaan Osapuolten turhautumien huomioimattomuus pattitilanteessa tai heidän ollessaan passiivisia

92 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun etiikka Kompetenssi Vilpittömyys, neutraalisuus, puolueettomuus Luottamuksellisuus Osapuolten itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen Vallan epätasapaino

93 www.helsinki.fi/yliopisto Milloin sovittelu on käyttökelpoinen Konflikti osapuolten välillä on kohtuullisella tasolla Osapuolet ovat kykeneviä neuvotteluihin Osapuolten kyky neuvotella on suunnilleen tasaveroinen Suhteen säilyminen toiseen osapuoleen on tärkeää Konfliktissa on useita kysymyksiä

94 www.helsinki.fi/yliopisto Milloin sovittelu on käyttökelpoinen (2) Ratkaisu pitää saada nopeasti Osapuolet eivät itse kykene työstämään ongelmaa Konfliktiin on kietoutunut monia tahoja Osapuolet haluavat välttää muodollista prosessia tai ei selviä oikeussääntöjä Molempien osapuolten tulee sitoutua sovitteluun

95 www.helsinki.fi/yliopisto Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen Vakava välikohtaus juuri tapahtunut, eikä mahdollisuutta rakentavaan keskusteluun Joku saattaa käyttää sovittelua konfliktin eskaloimiseen tai jollekin voi aiheutua vaaraa Pääongelma ei ole soviteltavissa (liittyy esim. arvoihin tai perusperiaatteisiin)

96 www.helsinki.fi/yliopisto Milloin sovittelu ei ole käyttökelpoinen (2) Osapuolen edun mukaista on turvautua tuomioistuimeen Asia koskee puhtaasti oikeudellisia kysymyksiä tai kietoutuu perusoikeuksiin Riitaa ei voi ratkaista ilman selvitystä tosiasioista Osapuolet eivät halua sovitella

97 5. Tuomioistuinsovittelu

98 www.helsinki.fi/yliopisto Lähtökohtia

99 Tuomioistuinliitännäinen sovittelu Pohjoismaissa MaaSovinnon edistäminen prosessissa Tuomioistuinsovit- telu Tuomio- ehdotus Sovintoneu- vosto SuomiOn Ei RuotsiOnEi NorjaOn EiOn TanskaOn Ei

100 Tuomioistuinsovittelun vaiheet

101 www.helsinki.fi/yliopisto Uudistuksen taustaa Tuomioistuinsovittelun esikuvana Norjan ja Tanskan järjestelmät OM:n tuomioistuinsovittelutyöryhmä 2002- 2003 Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea 2003 Virkamiesvalmistelu 2004-2005 Voimaan 1.1.2006 Uudistuksen valmistelussa kaksi vastakkaista leiriä: ”legalistit” ja ”sovittelumyönteiset”

102 www.helsinki.fi/yliopisto Uudistuksen tavoitteet Parantaa tuomioistuinten menettelyvalikoimaa monipuolistuvassa konfliktinratkaisukentässä. Seurata kansainvälistä kehitystä ja vastata EU:n suosituksiin vaihtoehtojen kehittämisessä. Saavuttaa etuja, joita sovittelulla on suhteessa tuomioon ja oikeudenkäyntiin. Parantaa luottamusta tuomioistuimiin. Luoda halvempi, nopeampi ja yksinkertaisempi menettely. Prosessikynnyksen alentaminen.

103 www.helsinki.fi/yliopisto Uusi tuomioistuinsovittelulaki 2011 Taustalla EU:n sovitteludirektiivi (2008/52/EY) OM:n sovittelutyöryhmä 2009-2010 Uusi laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa (394/2011, TuomSovL) tuli voimaan 21.5.2011 Lisäksi muutoksia OK 17:23 ja velan vanhentumisesta annetun lain 11 §:ään Vuonna 2014 vakinaistettiin asiantuntija- avusteinen huoltoriitojen sovittelu

104 www.helsinki.fi/yliopisto Pääasialliset muutokset ”Tuomioistuinsovittelu” on otettu virallisena sanana käyttöön laissa Pieniä muutoksia tuomioistuinsovitteluun Tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa tehty sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa Tuomioistuimen ulkopuolinen sovittelu katkaisee velan vanhentumisen

105 www.helsinki.fi/yliopisto Tuomioistuinsovittelun lähtökohdat Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille Sovittelu ei ole lainkäyttöä Sovittelijan rooli erilainen kuin tuomarin rooli Sovittelu vastaus intresseihin ja tarpeisiin Sovittelu on vapaaehtoista Sovinto on osapuolten oma ratkaisu

106 Sovinnon edistämisen ja tuomioistuinsovittelun erot Sovinnon edistäminenTuomioistuinsovittelu VireilletuloHaastehakemusPyyntö, sovitteluhakemus Käsittelyn perustaTuomarin velvollisuusOsapuolten tahto RooliTuomariSovittelija TavoiteAineellinen oikeusIntressien tyydyttäminen LähtökohtaSidottu kanteeseenEi sidottu kanteeseen Neuvottelun perustaOsapuolten asematIntressit ja tarpeet MenettelySäännösten rajoittamaJoustava SovittelutyyliUsein kompromissaavaFasilitatiivinen NeuvottelutPääosin yhdessäYhdessä ja erikseen

107 Lainsäädäntö

108 www.helsinki.fi/yliopisto Tuomioistuinsovittelun soveltamisala (1 §) Riita-asiat ja riitaiset hakemusasiat Sellaiset, joita voitaisiin käsitellä oikeudenkäynnissä Lapsioikeudelliset asiat lapsen edun rajoissa Kaikissa yleisissä tuomioistuimissa

109 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun edellytykset (3 §) Edellytyksenä, että asia soveltuu soviteltavaksi ja on tarkoituksenmukaista osapuolten vaatimuksiin nähden Asian laatu: dispositiivissa asioissa lähtö- kohtaisesti tarkoituksenmukaista Konflikti ei saa olla liian kärjistynyt Ei asioissa, joissa selkeitä oikeusturvaodotuksia Ei asioissa, joissa osapuolet epätasa-arvoisessa asemassa, eikä osapuoli kykene valvomaan etuaan Ei jäsentymättömissä asioissa Ei taloudelliselta merkitykseltään vähäisissä asioissa

110 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun aloittaminen (4 §) Osapuolen tai osapuolten pyynnöstä Hakemus, jollei asia vireillä Tuomioistuinsovitteluhakemuksessa voidaan pyytää tietyn tuomarin määräämistä sovittelijaksi Osapuolilla ei ole oikeutta saada tiettyä tuomaria sovittelijaksi (muutos 2011) Toisen osapuolen kuuleminen Tuomioistuimen päätös Muutoksenhakukielto sovittelun aloittamis- ja lopettamispäätökseen

111 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelija (5 §) Tuomioistuimen tuomari Voidaan keskittää joillekin tuomareille Käräjäviskaali tai hovioikeuden esittelijä ei voi toimia sovittelijana Osapuolet eivät voi valita sovittelijaa Asiaa valmisteleva tuomari sovittelijana

112 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijan avustaja (5 §) Voidaan käyttää asiantuntemuksen turvaamiseksi tai sovittelun edistämiseksi Sovittelijaa nimeää avustajan Avustajan käytölle ja henkilölle oltava osapuolten hyväksyntä Osapuolet vastaavat kuluista ja palkkioista Ei voi saada oikeusapua avustajan käytölle Huoltoriidoissa avustajan kulut maksaa valtio (2014) Tehtäväkenttä voi olla laaja

113 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun toteutus (6 §) Voidaan toteuttaa vapaamuotoisesti Nopeus, tasapuolisuus ja puolueettomuus Sovittelijan kuultava osapuolia ja neuvoteltava heidän kanssaan Voidaan kuulla ulkopuolisia tai esittää selvitystä Erillisneuvottelut mahdollisia Menettelyn järjestämisestä päättää sovittelija

114 www.helsinki.fi/yliopisto Sovinnon aikaansaaminen (7 §) Sovittelu lähtökohtaisesti fasilitatiivista Lähtökohtaisesti tehtävänä ei ole esittää arvioita, kuinka juttu pitäisi ratkaista Osapuolten pyynnöstä mahdollista tehdä sovintoehdotus Ehdotus voidaan perustaa siihen, minkä sovittelija harkitsee tarkoimtuksenmukaiseksi (muutos 2011)

115 www.helsinki.fi/yliopisto Osapuolten edustaminen (15 §) Lakimääräinen edustaminen kuten oikeudenkäynnissä Avustajan ja asiamiehen käyttäminen kuten oikeudenkäynnissä Avustaja lähtökohtaisesti asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut lakimies Perustellusta syystä avustaja voi olla muukin kuin lainoppinut

116 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun julkisuus (12 §) Sovittelu lähtökohtaisesti julkista Erillisneuvottelut suljetuin ovin Käsittely suljetuin ovin pyynnöstä (muutos 2011) Poikkeuksesta tehty pääsääntö? Vahvistettu sovinto julkinen Vetoamiskielto Sovittelijan salassapitovelvollisuus (13 §, muutos 2011)

117 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun kustannukset (27 §) Osapuolet vastaavat itse kustannuksistaan Vastapuolelta ei voi vaatia korvausta Sovittelua edeltävät oikeudenkäyntikulut? Hakemuksen ja pyynnön käsittelystä peritään hakemusmaksu Sovitteluun voi saada oikeusapua Yksityisen avustajan oikeusapupalkkion vahvistaa sovittelija

118 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelijan esteellisyys (14 §) Tuomarin esteellisyyssäännökset koskevat myös sovittelijaa Esteellisyysperusteet: a) osallisuus tai intressi asiassa, b) yhteisöjäävi, c) erityinen suhde asianosaiseen, d) oikeusaste-esteellisyys ja ennakkoasenne, e) muu esteellisyysperuste Sovelletaan myös avustajaan Sovittelija ei saa toimia tuomarina samassa asiassa

119 www.helsinki.fi/yliopisto Lapsen asemaa ja oikeutta koskevat riidat (10 §) Soveltuu lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta sekä elatusta koskeviin riitoihin. Sovittelu toteutettava niin, että lapsen etu turvataan. Sovintoa vahvistettaessa otettava huomioon lapsenhuoltolain ja lapsenelatuslain säännökset. Sovittelu tulee järjestää viipymättä (2014) Lasta voidaan kuulla painavista syistä. Valtaosa tapauksista käsitellään edelleen kuntien sosiaaliviranomaisten toimesta.

120 www.helsinki.fi/yliopisto Asiantuntija-avusteinen huoltoriitojen sovittelu Taustalla norjalainen malli 2011 – 2014 kokeiluna Tuomioistuinsovittelun puitteissa Tavoitteena ehkäistä kroonistuvia lapsiriitoja Vakinaistettiin 2014 Sovitteluteorian ja lapsioikeuden yhteensovittaminen?

121 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelun päättyminen (9 §) Kun asia sovitaan Kun osapuoli ei halua jatkaa sovittelua Sovittelijan mukaan jatkaminen ei ole perusteltua: a) osapuoli ei noudata menettelyä tai osallistu siihen, b) osapuoli ei kykene valvomaan etuaan, c) muut syyt Lopettaminen ei saa tulla yllätyksenä Jos vireillä, asian käsittely jatkuu oikeudenkäynnissä

122 www.helsinki.fi/yliopisto Sovinnon vahvistaminen (8 §, OK 20 luku) Osapuolten pyynnöstä Voi koskea muita kuin alkuperäisiä vaatimuksia Käytävä ilmi sovinnon kohteena oleva asia ja sovinnon sisältö Oltava niin täsmällinen että voidaan täytäntöönpanna Voidaan vahvistaa sovinto lapsen huolto- ja tapaamisasiassa Voidaan vahvistaa osasovinto Kirjallinen vahvistaminen

123 www.helsinki.fi/yliopisto Vahvistamisen esteet (OK 20:3) Sovinto ei saa olla vastoin lakia, loukata sivullisen oikeutta tai olla selvästi kohtuuton Epätäsmällisyyden vuoksi täytäntöönpanokelvottomia sovintoja ei pitäisi vahvistaa Tuomioistuimen kiinnitettävä huomiota vahvistamisen esteisiin Tuomioistuimen arvioitava esteet omasta aloitteestaan Esteperusteita ei pidä tutkia laajasti

124 www.helsinki.fi/yliopisto Sovinnon vahvistamisesta valittaminen (OK 20:5) Voidaan valittaa kuten tuomiosta Voidaan valittaa erikseen, vaikka oikeudenkäynti olisi vireillä Ilmoitettava tyytymättömyyttä Voidaan valittaa sekä vahvistamisesta että hylkäämisestä Vahvistettu sovinto saa oikeusvoiman Sopimuksella voidaan tehdä lopullisesti sitova

125 www.helsinki.fi/yliopisto Valitusperusteet Puute sopimuksen vahvistamisen edellytyksissä: vastoin lakia, selvästi kohtuuton, loukkaa sivullisen oikeutta tai täytäntöönpanokelvoton Muu menettelyvirhe: Virhe oikeudenkäyntimenettelyssä tai tuomioistuinsovittelumenettelyssä

126 www.helsinki.fi/yliopisto Todistamiskielto (OK 17:23) Tuomioistuinsovittelun sovittelija tai avustaja eivät saa todistaa asiassa, jolleivät erittäin tärkeät syyt sitä vaadi tai osapuolet suostu siihen (muutos 2011) Koskee myös sellaisen sovittelun sovittelijaa, jossa tehty sovinto voidaan vahvistaa tuomioistuimessa Koskee todistamiskieltoa vain riita-asioissa (ei rikosasioissa)

127 www.helsinki.fi/yliopisto Tuomioistuinsovittelun vaarat Kuvitellaan, että sovittelu on helppoa, eikä vaadi erityistaitoja Sovittelua käytetään helpottamaan vain työtilannetta omaksumatta uutta asennetta Ei eroteta sovittelua sovinnon edistämisestä Ei hylätä tuomarin/juristin roolia Mennään heti evaluatiiviseen/kompromissaamiseen sovitteluun Oikeusturvaongelma, jos omaksutaan kvasijuridinen järjestelmä, jossa ei oikeusturvatakeita

128 www.helsinki.fi/yliopisto Tuomioistuinsovittelu käytännössä

129 Tuomioistuinsovitteluiden määrä

130 www.helsinki.fi/yliopisto Sovittelut tuomioistuimittain 2006-2012 huhtikuu

131 Tuomioistuinsovittelut 2014 (suhteessa suulliseen valmisteluun ja pääkäsittelyyn edenneisiin asioihin)

132 Tuomioistuinsovittelut asiaryhmittäin (2014)

133 www.helsinki.fi/yliopisto Tutkimus OPTULA:ssa tehty empiirinen tutkimus, johon kerätty tapaukset vuosilta 2006-2009 Vuosina 2006-2009 käsiteltiin 412 hakemusta/pyyntöä Tapauksista 63 % vireille pyynnöllä, 9 prosenttia pyynnöllä haastehakemuksen yhteydessä ja 28 % hakemuksella Tapauksista 358 eteni sovitteluun (87 %) Sovinto vahvistettiin 60 %:ssa, 2 %:ssa osasovittelu, 7 %:ssa ei vahvistettu, 5 %:ssa peruttiin ja 25 %:ssa ei päästy sopuun.

134 Kantaja VastaajaYhteisöYksityishenkilö Yhteisö9 %8 % Yksityishenkilö22 %61 % Asianosaisyhdistelmät

135 www.helsinki.fi/yliopisto Riidanalainen intressi Mediaani-intressi 16 274; vastaa riita-asioiden keskimääräistä intressiä Mediaani elatusapu 200 euroa; vastaa muita riita-asioita Noin kolmanneksessa tapauksista intressi korkeintaan 7000 euroa ja kahdessa kolmasosassa tapauksista korkeintaan 35 000 euroa; vastaa muita riita-asioita

136 www.helsinki.fi/yliopisto Sovintoprosentti eräissä riidoissa Suomessa (2006-2009) ja Tanskassa (2003-2004)

137 www.helsinki.fi/yliopisto Sovinnon sisältö tuomioistuinsovitteluissa 2006-2009 (n=247)

138 www.helsinki.fi/yliopisto Oikeusministeriö on järjestänyt tuomareille sovittelukoulutusta Kaksipäiväisen koulutuksen (teoriaa, 2004-2006) on saanut 207 tuomaria (eli lähes puolet tuomareista) sekä 140 julkista oikeusavustajaa Kolmipäiväisen koulutuksen (roolipelejä, 2007-2015) on saanut 262 tuomaria Kaksipäiväisen syventävän jatkokoulutuksen saanut 52 tuomaria Koulutus

139 www.helsinki.fi/yliopisto Konfliktinratkaisun kehityspiirteet Tuomioistuinten ulkopuoliset menettelyt lisääntyvät Vaihtoehdot tuomioistuimissa lisääntyvät Koettu menettelyllinen oikeudenmukaisuus korostuu Tuomareiden persoona, osaaminen ja vastuu korostuvat Konfliktinratkaisusta tulee yhä tärkeämpi siviiliprosessin tehtävä

140 www.helsinki.fi/yliopisto