Kelan opiskelun ja työn apuvälineet

Esitys aiheesta: "Kelan opiskelun ja työn apuvälineet"— Esityksen transkriptio:

1 Kelan opiskelun ja työn apuvälineet
Antti Suoniemi, Kelan Keskinen vakuutuspiiri Ratkaisuasiantuntija,

2 Eteläinen Läntinen Keskinen Itäinen Pohjoinen
Helsinki Turku Tampere Pohjois-Savo Oulu Espoo Varsinais-Suomi Etelä-Pirkanmaa Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Länsi-Uusimaa Satakunta Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Uusimaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Lappi Kymenlaakso Ahvenanmaa Etelä-Karjala Vantaa-Porvoo Päijät-Häme Uudet vakuutuspiirit ja Kelan nykyiset vakuutuspiirit

3 Kelan kuntoutustoiminta
Lain mukaan järjestettävä ammatillinen kuntoutus (KKRL 6§) kuntoutuspalvelut vaativa lääkinnällinen kuntoutus (KKRL 9§) kuntoutuspsykoterapia (KKRL 11§) Harkinnanvarainen , määrärahasidonnainen (KKRL 12§) lääkinnällinen kuntoutus

4 Kelan kuntoutuspalvelut
Kela järjestää ammatillisena kuntoutuksena seuraavia palveluja: Ammatilliset kuntoutuskurssit Apuvälineet Elinkeinotuki Koulutus Koulutuskokeilu Ammatillinen kuntoutusselvitys Tyk-kuntoutus (KIILA - kuntoutus alk.) Työhönvalmennus Työkokeilu

5 Kelan kuntoutuspalvelut
Kela järjestää vaativana kuntoutuksena seuraavia kuntoutuspalveluita: Avoterapiat Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Moniammatillinen yksilökuntoutus Kuntoutuspsykoterapia Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille. Kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- tai opiskelukykyä.

6 Kelan kuntoutuspalvelut
Kela järjestää harkinnanvaraisena kuntoutuksena seuraavia palveluja: Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit Neuropsykologinen kuntoutus Moniammatillinen yksilökuntoutus

7 Muutoksia harkinnanvaraiseen kuntoutukseen
Kelan harkinnanvaraiset ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet päättyvät Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluihin kohdistettu rahamäärä supistuu valtiontalouden säästötoimien johdosta yli kolmanneksella vuosien aikana. Säästötoimien johdosta ASLAK/AURA kuntoutus päättyy kokonaan, mutta säästöt kohdistuvat myös muihin harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluihin. Rahamäärän vähenemisen johdosta myös kaikki harkinnanvaraisena myönnettävä Kelan ammatillinen kuntoutus päättyy Tämän jälkeen ei enää myönnetä harkinnanvaraisena kuntoutuksena seuraavia Kelan ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä: - ammatillista kuntoutusselvitystä - apuvälineitä - Tyk-kuntoutusta harkinnanvaraisena (jonka tilalle tulee KIILA-kuntoutus v ) - ammatillisten kurssien harkinnanvaraisia paikkoja.

8 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tuli voimaan (HE 332/2014) Olennaiset muutokset: hakijan ei enää tarvitse saada vammais- tai hoitotukea varhaistuminen nimen muutos viitekehyksenä ICF (WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus) mm. toimintakyvyn kokonaisvaltainen huomioiminen ja terminologia vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista varten kuntoutusta ei järjestetä ainoastaan hoidollisin tavoittein korostetaan yhteistyötä, ohjauksellisuutta ja aktiivista työotetta Terapiakeskeisyydestä kuntoutumista tukevan arjen rakentamiseen

9 Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaativan kuntoutuksen asiakas
Vaativan kuntoutuksen asiakkaana pidetään henkilöä joka on alle 65-vuotias joka ei ole julkisessa laitoshoidossa jolla on sairaus tai vamma sekä siihen liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite jonka suoritus- ja osallistumisrajoite on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoista suoriutumisessa ja osallistumisessa kotona, opiskelussa, työelämässä tai muissa elämäntilanteissa jonka rajoite aiheuttaa vähintään vuoden kestävän kuntoutustarpeen jonka kuntoutus ei liity välittömään sairaanhoitoon jonka kuntoutuksen tavoitteet eivät ole ainoastaan hoidollisia jolle kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista suoriutumista ja osallistumista

10 Kuntoutustilastot

11 Kuntoutustilastot

12 Apuvälineet Kela voi ammatillisena kuntoutuksena järjestää ja korvata asiakkaalle sairauden, vian tai vamman vuoksi tarpeelliset kalliit ja vaativat apuvälineet työelämään tähtäävästä opiskelusta tai työstä selviytymiseksi. Edellytyksenä on, että asiakas saa työstä toimeentulonsa tai olennaista lisäansiota eläkkeeseensä.  Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ §)

13 Lääketieteellinen peruste
Apuvälineen myöntämisen edellytyksenä on, että asiakkaalla on vaikea sairaus tai vamma, jonka takia opiskelun tai työn tekeminen ilman apuvälinettä ei ole mahdollista tai se on kohtuuttoman vaikeaa tai rasittavaa. Arviossa selvitetään, aiheuttaako sairaus tai vamma sellaista huomattavaa haittaa opiskelulle tai työn tekemiselle, jota apuvälineellä voidaan poistaa. Arviossa otetaan huomioon lääketieteellisten seikkojen lisäksi opiskelun tai työn laatu, vaatimukset ja olosuhteet. Apuvälinetarpeen tulee ilmetä niissä toiminnoissa, jotka ovat opiskelussa tai työssä suoriutumisessa olennaisia. Esimerkiksi tietokone voidaan myöntää apuvälineeksi silloin, kun kirjoittaminen on olennainen osa opiskelua tai työtä ja siinä on merkittäviä ongelmia käsien fyysisten tai aivotoiminnan aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Apuväline voidaan myöntää myös silloin, kun sairaus tai vamma välillisesti vaikeuttaa opiskelua tai työtä.

14 Apuvälineiden kalleus ja vaativuus
Kalliita ja vaativia apuvälineitä ovat yksilölliset, sairauden, vian tai vamman aiheuttaman haitan vuoksi hankittavat, erityistä teknistä tasoa edellyttävät apuvälineet. Apuvälineet tai apuvälineiksi soveltuvat tekniset laitteet ovat yleensä kalliita. Apuvälineen/laitteen hinta ei kuitenkaan ratkaise sitä, voidaanko laite myöntää apuvälineenä. Apuväline voi olla standardivalmisteinen laite (esim. kannettava tietokone) kun sen tarve perustuu sairauteen tai vammaan ja se on yksilöllisesti perusteltu tietylle vammaryhmälle suunniteltu laite (esim. lukutelevisio) standardivalmisteen ja tietylle vammaryhmälle suunnitellun laitteen kokonaisuus (esim. pistenäytöllä varustettu tietokone). Kommunikaation, liikkumisen ja ympäristönhallintalaitteiden hankinnasta vastaa terveydenhuolto tai sosiaalitoimi. Näitä ovat esimerkiksi kommunikaatio- ja liikkumisapuvälineet, jotka ovat tarpeen jokapäiväisistä toiminnoista selviytymiseksi.

15 Apuvälinetarve opiskelussa
Apuvälineitä myönnetään opiskelusta selviytymiseksi, kun on kyse työelämään tähtäävästä ammatillisesta koulutuksesta. lukiosta tai peruskoulusta 7. luokka-asteelta alkaen. Apuvälineiden myöntäminen ei edellytä Kelan koulutuspäätöstä. Apuvälineitä voidaan myös myöntää mm. työvoimaviranomaisten järjestämässä tai muussa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa olevalle. Peruskoulun 7.–10. luokalla tai lukiossa opiskelevalta edellytetään suunnitelmaa ammatillisen koulutuksen toteuttamisesta. Sen tavoitteena on selvittää nuoren realistiset mahdollisuudet pyrkiä työelämään.

16 Apuvälinetarve työssä
Apuväline voidaan myöntää työstä suoriutumiseksi, jos asiakas saa siitä pääasiallisen toimeentulonsa tai olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläketuloihinsa. Olennaisina lisäansioina voidaan pitää tulojen lisääntymistä n. ¼:lla. Tämä lisäansioiden edellytys koskee myös KEL 12.4 §:n mukaista eläkettä saavia. Arviossa lisäansioita verrataan muihin mahdollisiin tuloihin ja eläkkeisiin. Lähtökohtaisesti asiakkaan oma selvitys lisäansioiden määrästä riittää. Tarvittaessa asiakkaalta pyydetään tarkempi erittely lisäansioista.  Toiminnan, johon apuväline myönnetään, tulee olla luonteeltaan varsinaista työtä. Harrastusluonteiseen toimintaan apuvälineitä ei myönnetä. Myös vanhuuseläkkeellä olevalla voidaan myöntää apuväline myöntöedellytysten täyttyessä. Normaaliin tapaan arvioidaan esimerkiksi sitä, saako henkilö työstään olennaisia lisäansioita eläkkeen lisäksi. 

17 Kuulovammaisen apuvälineet
Kelan työhön tai opiskeluun myöntämät apuvälineet kuulovammaiselle vakuutetulle ovat FM-laitteita. Kela ei myönnä pelkkää kaulainduktiosilmukkaa. Se voidaan myöntää osana FM-laitekokonaisuutta, jos se on perustellusti tarpeen työssä tai opiskelussa. Kela ei myönnä puheäänen vahvistimia, koska ei kallis eikä vaativa apuväline. Viittomakieltä käyttävä kuuro opiskelija, joka opiskelee integroidusti lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa voi hakea Kelan kautta kannettavaa tietokonetta opiskelun apuvälineeksi. Tämä edellyttää, että opiskeluun liittyy runsaasti muistiinpanojen tekoa viittomakielelle tulkatusta opiskelusta. Hakemukseen tulee liittää oppilaitoksen todistus viittomakielisen opiskelijan opintojärjestelyistä ja tietokoneen tarpeesta.

18 Apuvälineen hakeminen
Apuvälinettä haetaan lomakkeella Ku 103. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto selvitys opiskelun tai työn vaatimuksista ja tarvittaessa selvitys oppilaitokselta tai työnantajalta selvitys apuvälineen tarpeesta, joka yleensä on asiantuntijatahon apuvälinesuositus selvitys apuvälineeltä vaadittavista ominaisuuksista ja apuvälinekokonaisuudesta, joka yleensä asiantuntijatahon apuvälinesuositus peruskoulun 7.–10. luokalla opiskelevalta ammatillisen koulutuksen toteuttamissuunnitelma. Apuvälineen tarpeesta, hyödystä ja käyttömahdollisuuksista tarvitaan pääsääntöisesti asiantuntijalausunto. Lausunnosta tulee selvitä apuvälineeltä vaadittavat ominaisuudet sekä, mitä osioita apuvälinekokonaisuus sisältää mahdollisimman tarkalla tasolla.

19 Apuvälineen huolto ja korjaus
Apuväline annetaan päätöksen yhteydessä asiakkaan omistukseen. Kela vastaa apuvälineen huollosta ja korjaamisesta apuvälinepäätöksen perusteella niin kauan kuin apuväline on edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä. Kun tulee esille apuvälineen huolto- tai korjaustarve, etuuskäsittelijä arvioi asiakkaalta saatujen tietojen perusteella onko apuväline vielä edellytysten mukaisessa työ- tai opiskelukäytössä. Asiakkaan tulee olla yhteydessä kelaan ja pyytää lupaa lähettää apuväline huoltoon.

20 Ennakkokysymykset Kriteerit (kuulokynnys, työnkuva tai muut ehdot)?
Kenen lausunto tarvitaan (lääkäri tai kuntoutusohjaaja)? Tarvitaanko potilaan omaa kirjallista selvitystä apuväline tarpeesta, käyttökokemuksista ym., jos niin miten käytännössä tulisi toimia? FM-laitehakemus: Tarvitaan lääkärinlausunto, jossa ajankohtainen terveydentila kuvattu, tuore kuulokäyrä, kuntoutusohjaajan selvitys käyttökokeilusta ja vakuutetun hakemus.

21 Ennakkokysymykset Myönnetty apuvälinen - onko se oma vai lainassa? Onko apuväline vakuutettu, jos niin kenen taholta? Onko vakuutus pakollinen? Mikäli apuväline menee rikki – miten käyttäjän tulisi toimia (mihin yhteys, kuka maksaa lähetyksen, esim., jos apuväline lähetetään huoltoon ja missä se huolletaan ja kuka maksa itse huollon)? Mikäli apuväline on varastettu tai tahallaan rikottu (onko sanktioita, kuka järjestää ja mistä uusi apuväline saadaan potilaalle)? Apuvälineet myönnetään suoraan vakuutettujen omistukseen. Kela ei vakuuta apuvälineitä, eikä myöskään edellytä vakuutusta. Jos on kotivakuutus, niin saattaa kuulua sen piiriin (vakuutetun selvitettävä) Apuvälineen rikkoutuessa tai huollon tarpeessa otetaan yhteyttä Kelaan huollon järjestämiseksi. Kela maksaa huollon ja myös lähettämiskustannukset. Varkaustapaukset tutkitaan yksilöllisesti ja myös poliisi tutkii vakuutetun rikosilmoituksen myötä.

22 Ennakkokysymykset Onko apuvälineellä rajattu käyttöikä (esim. 5 vuotta)? Entä, jos potilaalle on 2 vuotta sitten myönnetty Kelalta apuväline, joka on toimivana käytössä, mutta markkinoille on tullut uudempi vastaava apuväline, jossa parannuksia (esim. tehokkaampi akku, monipuolisempi tai pienempi koko ym.) ja potilas haluaisi saada tämän apuvälineen (onnistuuko, mitkä ovat ehdot), jos niin miten tulee toimia)? Kuka sen potilaalle järjestää kokeiluun ? Apuvälineelle ei ole määritelty erityistä käyttöikää. Uutta apuvälinettä haetaan vanhan rikkoutuessa tai siinä vaiheessa, kun vanha ei enää kunnolla palvele käyttötarkoitusta. Apuvälineen uusiminen ratkaistaan tapauskohtaisesti. Uusi markkinoille ilmestynyt apuväline ei ole peruste.

23 Ennakkokysymykset Jos on tullut pakolaisena tai sitten kiintiöpakolaisena Suomeen. Milloin etuuksia voi hakea? Turvapaikanhakijoilla ei ole oikeutta Kelan etuuksiin ennen kuin turvapaikka tai oleskelulupa on myönnetty. Kun oleskelulupa on aikanaan myönnetty, henkilön tulee täyttää lomake Y77, jolla haetaan sosiaaliturvaan kuulumista. Samalla voi jättää myös etuushakemuksia.

24 Ennakkokysymyksiä Jos potilas muuttaa ulkomaille töihin – onko sillä vaikutusta yllä mainittuihin asioihin? Entä vaihto- oppilas nuoret ? Entä, jos opiskelija menee työharjoiteluun ulkomaille ? Oikeuden etuuksiin ratkaisee vakuuttaminen, eli jos on edelleenkin vakuutettuna Suomessa on oikeutettu.

25 Ennakkokysymyksiä Mitä tukia Kela myöntää kuulovammaisille aikuisille ja lapsille (kuulokoje / sisäkorvaistute käyttäjät)? Mitkä kriteerit ovat näille tuille ? Kenen lausunto tarvitaan (lääkäri, puheterapeutti ja kuntoutusohjaaja ym.)? Kuinka pitkäksi aikaa tukia myönnetään? Kuka ilmoittaa, jos tuki on loppumassa ja miten sitä anotaan uudelleen (mitä dokumentteja tarvitaan)? Voiko tukia anoa jälkikäteen, jos niin onko aikarajaa? Onko Kelan myöntämät tuet verotettavia?

26 Ennakkokysymyksiä Alle 16-vuotiaan vammaistuki
Alle 16-vuotiaan vammaistuen tavoitteena on tukea sairauden tai vamman vuoksi säännöllistä hoitoa ja/tai kuntoutusta tarvitsevan lapsen päivittäistä elämää. Vammaistukea voi saada lapsi, joka tarvitsee ikäistään enemmän hoitoa ja huolenpitoa vähintään 6 kuukauden ajan. Hoidon ja huolenpidon tarve voi aiheutua esim. lapsen kuljettamisesta kuntoutukseen. Sisäkorvaistutetta käyttävän lapsen hoidosta ja huolenpidosta katsotaan aiheutuvan tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta. Lapsella on oikeus vähintään perusvammaistukeen 16-vuotiaaksi asti. Kaikkien vammaisetuuksin hakemuksen liitteeksi vaaditaan C-lausunto tai vastaava lääketieteellinen selvitys, josta ilmenee vakuutetun toimintakyky. Hakemukseen voidaan liittää myös esim. puheterapeutin lausunto kuvaamaan tilannetta. Lasten kohdalla tehdään määräaikaisia päätöksiä, koska hoidon ja huolenpidon tarvetta on haastavaa arvioida pitkälle kehittyvällä lapsella.

27 Ennakkokysymyksiä Nykyisin jatkohakemuksia ei lähetetä automaattisesti, vaan jatkohakemuksista on huolehdittava itse. Tämän vuoden aikana tulossa myös mahdollisuus sähköiseen hakemiseen. Jatkohakemuksen liitteeksi tarvitaan ajankohtainen C-lausunto tai vastaavat tiedot sisältävä lääketieteellinen selvitys. Jatkohakemusta varten kirjoitettuja lausuntoja ei enää korvata. Takautuva hakuaika on kuusi kuukautta. Vammaisetuudet on verottomia.

28 Kuntoutuksen viranomaislinja
Puhelinpalvelu kuntoutuksen palveluntuottajille Viranomaislinja on Kelan palvelunumero kuntoutuksen palveluntuottajille. Viranomaislinja palvelee arkisin klo Viranomaislinja vastaa niihin kuntoutuspalveluntuottajien tiedusteluihin, jotka koskevat kuntoutuksen yleisiä myöntämisperusteita, hakemismenettelyä, asian käsittelyvaihetta tai laskutusmenettelyä. Viranomaislinjaa voi käyttää myös yksittäistä kuntoutujaa ja hänen asiaansa koskeviin tiedusteluihin ja ilmoituksiin. Palveluntuottajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada tietoja yksittäisen kuntoutujan päätöksestä ja sen perusteista. Viranomaislinjan puhelut ohittavat tavalliset asiakaspuhelut. Kun soitat viranomaislinjalle ja asiasi koskee kuntoutujia tai kuntoutuspalveluita, valitse '2'. Valintasi perusteella puhelu yhdistyy palvelunumeroon, jossa sinua opastaa kuntoutukseen perehtynyt palveluneuvoja.

29 Ajankohtaista tietoa uutiskirjeillä omaan s-postiin
Markkinoidaan Kelan uutiskirjeitä, erityisesti Terveysinfoa!

30 Terveydenhuollon kumppanisivuilta tietoa
Näytetään tiedonhakua Kelan terveydenhuollolle suunnatulta verkkosivulta. Tiedot ovat aina ajan tasalla ja helposti löydettävissä.

31 Kuntoutusasiat omalla kumppanisivullaan
Kuntoutusasioista on ihan omat sivunsa kumppaneille. Ajankohtaistiedotteet ovat tärkeitä jatkuvassa muutoksessa olevassa kuntoutuskentässä.