Elokuva-analyysi II Analyysi ja arvottaminen. Kun elokuva tuntuu huonolta... onko kyse moodin tai lajityypin vieraudesta kulttuurihistoriallisen taustan.

Esitys aiheesta: "Elokuva-analyysi II Analyysi ja arvottaminen. Kun elokuva tuntuu huonolta... onko kyse moodin tai lajityypin vieraudesta kulttuurihistoriallisen taustan."— Esityksen transkriptio:

1 Elokuva-analyysi II Analyysi ja arvottaminen

2 Kun elokuva tuntuu huonolta... onko kyse moodin tai lajityypin vieraudesta kulttuurihistoriallisen taustan etäisyydestä tyylin vieraudesta taustakonstruktion hahmottamisen vaikeudesta teoksen tekstuaalisesta tiheydestä elokuvan tai kopion puutteista ideologisista kysymyksistä omista tiedollisista, empaattisista tai asenteellisista rajoituksista

3 Rehdin analysoijan on otettava huomioon moodi, lajityyppi, tyyli ja historiallinen konteksti erotettava suhtautuminen henkilöihin ja tapahtumiin suhtautumisesta elokuvaan kokonaisuudessaan otettava etäisyyttä omiin asenteisiin, näkemyksiin ja odotuksiin - sekä positiivisiin että negatiivisiin

4 Tulisi välttää realistisen motivaation ylikorostamista, ylitulkintaa moralistisia asenteita ja ylimielisyyttä latteita yleistyksiä, ympäripyöreitä toteamuksia pilkallisuutta, tarpeetonta hauskuutta epätäsmällisiä ilmaisuja teoreettisesti latautuneita ilmaisuja, jollei kulloinenkin konteksti oikeuta sitä

5 Analysoiminen ja arvottaminen On erotettava ja yhdistettävä analyysi ja arvottaminen Mieltymykset tai vastenmielisyydet voivat käytännössä olla oma lähtökohta, mutta ne on analysoitaessa työnnettävä syrjään Arvottaminen sijoitettava ainakin retorisesti analyysin jälkeen Arvottamiset on perusteltava vedoten – havaittuihin tekstuaalisiin piirteisiin – jättämättä huomioimatta piirteitä, jotka viittaavat toisenlaiseen tulkintaan – relevanteiksi osoitettuihin konteksteihin ja koodeihin – käsityksiin, joiden pätevyydestä lukijaa vakuutellaan argumentatiivisin ja retorisin keinoin

6 Elokuvien arvottamisen ulottuvuudet Kompositionaaliset ominaisuudet Referentiaaliset ominaisuudet Vaikuttavuus Eettiset ominaisuudet

7 Kompositionaaliset ominaisuudet Auditiivinen ja/tai visuaalinen kauneus Ykseys / muodon avoimuus Kompleksisuus / selkeys Loistokkuus, glamour / pelkistyneisyys, yksinkertaisuus Aiheen, käsittelytavan, kerronnan tai ilmaisun perinteikkyys / omaperäisyys

8 Referentiaaliset ominaisuudet Psykologinen realismi Sosiaalinen realismi Yhteiskunnallinen relevanssi Ajankohtaisuus / ajattomuus Paikallisväri / universaalisuus Yhtymäkohdat muuhun kulttuuriin

9 Vaikuttavuus Lajityyppireaktiot: hauskuus, jännittävyys, tunteikkuus, eroottisuus, kiihottavuus, vaikuttavuus, ylevyys, shokeeraavuus, hienovireisyys Oletettu kyky muuttaa ihmisten ja yhteisöjen uskomuksia, näkemyksiä tai käyttäytymistä Osoitettu yhteiskunnallinen vaikutus Elokuvahistoriallinen merkitys

10 Eettiset ominaisuudet Viisaus Rehellisyys, totuudellisuus Moraalisuus, esikuvallisuus Aatteellisuus, uskonnollisuus, isänmaallisuus

11 Analysoijan neljä tehtävää (Bordwell: Making Meaning) Todistaa valitun elokuvan soveltuvuus tutkimuskohteeksi Osoittaa, kuinka kritiikin käsitteet ja metodit ovat sovitettavissa kyseisen elokuvan erityispiirteisiin Tehdä tulkinnastaan kyllin uusi. On joko – esitettävä uusi teoria tai metodi – uudistettava olemassa olevaa teoriaa tai metodia – sovellettava vanhaa teoriaa tai metodia uuteen kohteeseen – kiinnitettävä huomio merkittäviin piirteisiin, jotka aikaisemmat kommentoijat ovat jättäneet huomiotta Esittää tulkintansa kyllin vakuuttavasti

12 Anu Kantola: ”Tärkeintä on olla aito – Poliittisten uutisten dramaturgia” Jokainen teksti on tulkintaa, jossa ratkaisevaa on sen mielenkiintoisuus ja osuvuus. Tieteen kriteerejä noudattaakseen tutkijan pitää pyrkiä tekstin läpinäkyvyyteen eli siihen, että lukija pystyy näkemään, mitä tutkija on tehnyt ja mitä polkuja pitkin johtopäätöksiinsä tullut. … Tieteellisissä teksteissä tasapainotellaan yleensä menetelmästä riippuen kahden hyvän, tai miksei myös pahan välillä: omaleimaisuuden ja uskottavuuden.