Opettamisesta osaamiseen 21.8.2009 Ammattikorkeakoulun osaamisjärjestelmät käyttöön Projektiasiantuntija Raimo Jaakkola HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Esitys aiheesta: "Opettamisesta osaamiseen 21.8.2009 Ammattikorkeakoulun osaamisjärjestelmät käyttöön Projektiasiantuntija Raimo Jaakkola HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu."— Esityksen transkriptio:

1 Opettamisesta osaamiseen 21.8.2009 Ammattikorkeakoulun osaamisjärjestelmät käyttöön Projektiasiantuntija Raimo Jaakkola HAAGA-HELIA Ammatillinen opettajakorkeakoulu

2 AHOT(T) - MISTÄ ON KYSYMYS ? Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) perustuu ajatukseen siitä, että yksilön osaaminen on tärkeää ja hänen tulisi saada osaamisensa tunnustettua riippumatta siitä miten, milloin tai missä se on hankittu (Challis 1993). Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan niiden käytäntöjen kokonaisuutta, jotka mahdollistavat oppijan erilaisissa tilanteissa hankkiman osaamisen huomioimisen osaksi opintoja ja tutkintoa. (osaamisen tekeminen läpinäkyväksi, dokumentoidaan ja arvioidaan) AHOT kattaa aiemmin suoritettujen opintojen, aikaisemmin hankitun osaamisen ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (Opetusministeriö 2007a).

3 AHOT - TAUSTA Elinikäinen oppiminen (jonka tavoitteena on parantaa ammattitaitoa, kartuttaa tietoja ja osaamista sekä edistää henkilökohtaisten toiveiden toteutumista, aktiivista kansalaisuutta, sosiaalisia taitoja ja/tai työllistettävyyttä. Formaali, non-formaali ja informaali oppiminen mahdollistavat elinikäisen oppimisen.) Opinnolliset ja koulutukselliset väylät (koulutusjärjestelmän horisontaalinen ja vertikaalinen joustavuus ) Kansainvälinen liityntä: – EU, ( Lissabonin ja Bolognan strategiat) – Elinikäisen oppimisen toimintaohjelma 2007 -2013 – EQF, Eurooppalainen tutkintojen viitekehys AHOTT toiminnassa – Ranska 2002, Belgia 2006, Iso-Britannia (dr.taso)

4 KÄSITTEISTÖÄ OPM:n työryhmämuisto 2007:4 – FORMAALI OPPIMINEN: tapahtuu tavallisesti oppilaitoksissa, on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, käytetyn ajan ja tuen osalta, opiskelija saa todistuksen, on oppimisen näkökulmasta tarkoituksellista – EPÄVIRALLINEN OPPIMINEN: on järjestelmällistä oppimistavoitteiden, käytetyn ajan ja tuen osalta; oppimisen näkökulmasta tarkoituksellista. Esim. vapaa sivistystyö, työpaikkakoulutus. – ARKIOPPIMINEN: oppiminen päivittäisissä työhön, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyvissä toimissa; ei ole järjestelmällistä oppimistavoitteiden, käytetyn ajan tai tuen osalta, ei todistusta

5 FORMAALI NON-FORMAALI INFORMAALI AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN OPPIMISKOKEMUKSET HYVÄKSILUKEMINEN KORVAAMINEN SISÄLLYTTÄMINEN AHOT HYVÄKSILUKEMISEN YLÄKÄSITTEENÄ

6 AIKAISEMMIN OPITUN TUNNUSTAMISEN PERIAATE

7 LÄHTÖKOHTA OPM 2007/4 Korkeakouluun hakeneella ja siellä opiskelevalla tulee olla mahdollisuus hakea aiemmin suoritettujen opintojen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnustamista riippumatta siitä, missä tai miten osaaminen on hankittu. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tehdä näkyväksi aiemmin hankimaansa osaamista, saada arvio osaamisestaan sekä päätös osaamisen tunnustamisesta (OPM 2007:4) Korkeakouluilla tulee olla järjestelmä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamiseksi. Korkeakoulujen tulee kehittää monipuolisia menetelmiä, joilla aiemmin hankittu ja muualla kuin muodollisessa koulutuksessa hankittu osaaminen voidaan tunnistaa.

8 TUNNISTAMIS- JA TUNNUSTAMISJÄRJESTELMÄ Kuvaus aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisjärjestelmästä sisältää ainakin seuraavat tiedot: - miten ja mistä hyväksilukemista haetaan - hakemuksen kannalta keskeiset asiakirjat (esim. tutkintotodistukset, muut todistukset) -keneltä hyväksilukua tai päätöstä täydentävistä opinnoista haetaan - hakemuksen käsittelyaika - muutoksenhakumenettely - tehtyjen päätösten dokumentointi (ml. päätösten perustelu) - miten hyväksiluettavat opinnot tai osaaminen merkitään korkeakoulun ylläpitämään rekisteriin -miten hyväksiluetut opinnot tai osaaminen merkitään tutkintotodistukseen (OPM 2007: 4 )

9 EUROOPPALAINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS EQF Hyväksytty EP:ssa 24.10. ja neuvostossa 15.11.2007 Kahdeksan viitetasoa Pohjautuu osaamistulosten kuvaamiseen (tiedot, taidot ja pätevyys) Kansalliset viitekehykset tai kvalifikaatiojärjestelmät on 8 kytkettävä EQF:ään vuoteen 2010 mennessä Vuoteen 2012 mennessä tutkintotodistusten tulee sisältää viittauKSET EQF-tasoihin KANSALLINEN VIITEKEHYS (NQF) Työryhmän toimikausi on 1.9.2008 - 30.6.2009.

10 KANSALLINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS (TASO 6) Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet työ-, opinto- tai tieteenalan tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeistenkäsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat. Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella työ-, opinto- tai tieteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa työ- tai oppimisympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien ammatillisesta kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen.

11 OSAAMISPERUSTAISET OPS:t TUTKINNON TAVOITTEIDEN OSAAMISEN KUVAAMISTA JA TULKINTAA OMALLE ALALLE – AMMATTITAIDON KUVAAMINEN JA PROFILOINTI – OPINTOJAKSOJEN OSAAMISTAVOITTEIDEN TAVOITTEIDEN MÄÄRITTÄMINEN

12 OPINTO-OJAUS JA OHJAUKSEN KOKONAISSUUNNITELMA. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen sisällytetään osaksi ohjauksen kokonaissuunnitelmaa. Korkeakoulut kiinnittävät erityistä huomiota henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) hyödyntämiseen hyväksilukemisen ja täydentävien opintojen suunnittelussa. Tavoitteena on opiskelijan osaamisen kartoittaminen suhteessa korkeakoulututkinnon osaamistavoitteisiin. Korkeakoulut kiinnittävät erityistä huomiota henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) hyödyntämiseen hyväksilukemisen ja täydentävien opintojen suunnittelussa. Tavoitteena on opiskelijan osaamisen kartoittaminen suhteessa korkeakoulututkinnon osaamistavoitteisiin.

13 OSAAMISEN ARVIOINTI Tunnustamisjärjestelmä ja korkeakoulun määrittelemät arviointiperusteet perustuvat osaamislähtöiseen ajattelutapaan. Korkeakoulut määrittelevät opetussuunnitelmissaan tutkintojen ja tutkintojen osien osaamistavoitteet. Opiskelijan esittämää osaamista suhteutetaan osaamistavoitteisiin. Arviointi perustuu osaamiseen, ei siihen, missä tai miten osaaminen on hankittu. Arvioinnissa korkeakoulut ottavat huomioon valmisteilla olevat eurooppalaiset osaamisperustaiset tutkintojen viitekehykset. EQF Osaamisen arvioinnin menetelmiä kehitetään yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa ottaen huomioon myös työelämän osaamistarpeet ja riittävä laadunvarmistus. Korkeakoulu vastaa tutkinnon laadusta.

14 VAIKUTUKSET: OPETUSSUUNNITELMAT TUNNISTAMISJÄRJESTELMÄT OHJAUSKÄYTÄNNÖT PEDAGOGISET TOIMENPITEET OPETUKSEN TUKIPALVELUT – TIEDOTUS, REKISTERIT JNE. SUUNNITTELU- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT OPETTAJIEN TYÖNKUVA YHTEISTYÖ OPPILAITOKSEN SISÄLLÄ JA ULKOPUOLELLE

15 AHOT –KORKEAKOULUISSA 1.3.2009 -31.12. 2011 Koulutuksen kohderyhmä ammattikorkeakouluissa: Rehtorit, osastojen ja laitosten johtajat ja opetus- ja ohjaushenkilökunta sekä tukitoiminnoista vastaavat Keskeiset toimenpiteet: 1)Koulutusohjelmat AHOT-tunnistamiskäytännöt Aiemmin opitun ja työelämäyhteistyön hyödyntäminen OPS:ssa Työelämälähtöinen koulutus ja osaamistavoitteiden määrittely Korkeakouluopinnot ja työelämäyhteistyö Tutkintojen viitekehys ja aiemmin opitun arviointikäytännöt AHOT osana korkeakoulun ohjausjärjestelmää AHOT ja opintojen henkilökohtaistaminen 2)Koulutus ja tiedotusmateriaalin tuottaminen (tietopankki) 3)Koulutusalakohtaiset työryhmät

16 2009 toimenpiteitä: Projektin käynnistäminen Korkeakoulu- ja/tai alakohtaisten koulutustilaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen (AMK. 18.9.-09) www-sivujen muokkaaminen Uusien alakohtaisten työryhmien perustaminen yhdessä ARENEN ja Suomen Yliopistojen rehtorian neuvoston kanssa. Alueelliset seminaarit?

17 Opettajien tehtävänkuvan muutos Mitä vaikuttaa tehtäviin: Osaamisperustaisten opetussuunnitelmien käyttöönotto ? Aiemmin opitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ? Ohjaustoiminnan kehittäminen?

18 AHOT- HYÖDYT AHOT –menettelyjen hyödyt opiskelijalle: 1. Yksilöllinen opiskeluprosessi 2. Motivaation kasvu päällekkäisen työn välttämisen myötä 3. Opiskeluajan lyheneminen 4. Oman osaamisen tiedostamisen vahvistuminen 5. Päällekkäisen opiskelun poistuminen. Hyödyt korkeakoululle: 1. Resurssien säästyminen päällekkäisten opintojen vähenemisen myötä 2. Yhteistyön lisääntyminen korkeakoulun sisällä sekä ulkopuolelle 3. Kansainvälisten valmiuksien paraneminen 4. Kilpailukyvyn paraneminen 5. Laatutietoisuuden lisääntyminen 6. Opiskelijapotentiaalin laajeneminen 7. Työelämäyhteistyön ja työelämän tarpeisiin vastaamisen vahvistuminen. Hyödyt työelämälle: 1. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa vahvistuu 2. Työn ja opiskelun vuorottelu työssä tarvittavan osaamisen varmistamiseksi lisääntyy 3. Työssä hankittu osaaminen ”virallistuu” (tunnustetaan osaksi opiskelua) 4. Tietoisuus korkeakouluopiskelun tuottamasta osaamisesta lisääntyy 5. Yhtenäiset menettelyt varmistavat, että työelämä voi luottaa korkeakoulujen antamien tutkintojen ja osaamisen yhtenäiseen laatutasoon AHOT –menettelyjen yleistyessäkin