Prof. Juha Raitio Helsingin yliopisto

Esitys aiheesta: "Prof. Juha Raitio Helsingin yliopisto"— Esityksen transkriptio:

1 Prof. Juha Raitio Helsingin yliopisto
Sisämarkkinaoikeutta: Huomioita perusvapauksista ja valtiontuista

2 Eurooppaoikeus ja sisämarkkinaoikeus
Sisämarkkinaoikeudessa on kyse markkinoiden ja tuotannontekijöiden vapauttamisesta kilpailulle EU:ssa / Kilpailuoikeudessa keskitytään markkinavoiman kontrollointiin (esim. SEUT 101 ja 102 artiklat, EY 81 ja 82 artiklat, fuusiokontrolli). Neljän liikkumisvapauden alalta erityisesti tavaroiden vapaa liikkuvuus on keskeisessä asemassa, koska sen piirissä ovat kehittyneet useat yleiseen etuun liittyvät rajoitusperusteet liikkumisvapaudelle. Viime aikoina merkittävään yleiseen etuun liittyvät sisämarkkinoiden perusvapauksien rajoitusperusteet ovat saaneet erityistä painoarvoa poliittisen unionin vahvistumisen myötä. Samoin suhteellisuusperiaatteen merkitys kansallisten rajoitustoimien osalta on korostunut.

3 Tavaroiden vapaan liikkuvuuden perusteet
Erityisesti SEUT 28,30,34,35,36,110 artiklat (EY 23,25,28,29,30 ja 90 artiklat) Tulliliitto (SEUT 28, 30 artiklat, EY 23, 25 artiklat) Direktiivi 70/50/ETY Tuontirajoitukset 8/74 Dassonville (1974) ECR 837 Rinnakkaistuonnin edistäminen, vvt-käsite 120/78 Cassis de Dijon (1979) ECR 649 Vastavuoroisen tunnustamisen periaate Pakottavat vaatimukset harmonisoimattomilla aloilla: Vilpillisen kilpailun ehkäiseminen, Verovalvonta, Kansanterveys Kuluttajansuoja, Ympäristönsuojelu ym. / Vrt. EY 30 artiklan oikeuttamisperusteet Tuontituotteisiin ja kotimaisiin tuotteisiin erotuksetta soveltuvat toimenpiteet Rule of reason – ei de minimis, suhteellisuusperiaate Sisämarkkinahanke ja harmonisaatio – direktiivit C-267/91 ja C-268/91 Keck (1993) ECR I-6097 ja myyntijärjestelyt SEUT 114 artikla (EY 95 artikla) ja kansalliset poikkeukset yhdenmukaistamistoimenpiteistä Uusi tieteellinen näyttö, ympäristön- tai työympäristönsuojelu ja SEUT 36 artiklassa (EY 30 artikla) ilmaistut syyt

4 Tavaroiden kaupan rajoittaminen: SEUT 36 (EY 30) artiklan oikeuttamisperusteet
Julkinen moraali Yleinen järjestys ja turvallisuus Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys ja elämä Taiteellisten, historiallisten ja arkeologisten kansallisaarteiden suojeleminen Teollisen tai kaupallisen omaisuuden suojeleminen Nämä eivät saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai kaupan peiteltyyn rajoittamiseen.

5 Tavaroiden kaupan rajoittaminen: Merkittävä yleinen etu?
C-112/00 Schmidberger (2003) ECR I-5659 (sanan- ja kokoontumisvapaus, merkittävä yleinen etu) Mielenosoitus Brennerin solassa moottoritiellä ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden estyminen. C-36/02 Omega Spielhallen (2004) ECR I-9609 (ihmisarvo, oikeus elämään, yleinen järjestys ja turvallisuus) EY 28 ja 49 artiklat (SEUT 34 ja 56 art.), Taistelusimulaatio, jossa sensoriliivein varustetut pelaajat pyrkivät ampumaan infrapuna-asein vastapelaajia. Kansallinen perusoikeusperinne otettiin ratkaisussa huomioon ja pelin kieltäminen Saksassa sallittiin. Vrt. C-159/90 Grogan (1991) ECR I-4685 (abortin salliminen Irlannissa, palveluiden vapaa liikkuvuus) / Mutta vrt. C-470/03 A.G.M.-COS.MET (2007) ECR I-2749.

6 Omega – kansallinen harkintavalta
Kohta 31: ”…ne erityisolosuhteet, joilla voitaisiin perustella turvautuminen yleisen järjestyksen käsitteeseen, voivat vaihdella maasta ja aikakaudesta toiseen. Tältä osin on näin ollen myönnettävä toimivaltaisille kansallisille viranomaisille tietty harkintavalta perustamissopimuksessa asetetuin rajoituksin.”.

7 Yleinen etu ja kansalliset olot. - C-110/05 komissio v
Yleinen etu ja kansalliset olot?- C-110/05 komissio v. Italia (2009) ECR I-519. Yleinen etu voidaan käsitteenä liittää myös SEUT 36 (EY 30) artiklan syihin, Cassis de Dijon-oikeuskäytännön pakottaviin vaatimuksiin ja myös edellä mainittuun Schmidberger-tapauksessa esiintuotuun perusoikeusperustaiseen yleiseen etuun.(kohdat 59, 60). Kyseisessä ratkaisussa liikenneturvallisuus (pakottava vaatimus) katsottiin Italian oloissa perustelluksi syyksi estää kokonaan moottoripyörästä ja siihen liitetystä perävaunusta koostuvan yhdistelmän käyttö, vaikka perävaunut on saatettu laillisesti markkinoille muissa jäsenvaltioissa. Market access-testi / vrt. syrjimättömyystesti (ks. Cassis de Dijon-oikeuskäytännöstä C-55/93 van Schaik (1994) ECR I-4837).

8 Tavaroiden kaupan rajoittaminen: yleinen etu ja lasten suojelu?
C-244/06 Dynamic Medien (2008) ECR I-505, (pj. A. Rosas, 5 tuomarin jaosto) Taustalla kansallinen lainsäädäntö (Saksa), jossa kielletään sellaisten kuvatallenteiden postimyynti, joita toimivaltainen viranomainen ei ole alaikäisten suojelemiseksi tarkastanut ja luokitellut ja joissa ei ole kyseisen viranomaisen mainintaa alimmasta sallitusta katseluiästä. Anime-elokuvia Englannista nettimyynnillä Saksaan, elokuvat tarkastettu Englannissa, ei alle 15-vuotiaille. Kuinka tulee suhtautua Saksalaiseen lainsäädäntöön, joka vaatii kansallista lisätarkastusta ja merkintää pakkaukseen?

9 Tavaroiden kaupan rajoittaminen: Merkittävä yleinen etu?
-Keck-oikeuskäytäntö ei sovellu, SEUT 34 (EY 28) artikla soveltuu, eli kyse ei ole myyntijärjestelystä. -säännöksiä, jotka koskevat alaikäisten suojelua postimyynnissä ei ole harmonisoitu (vrt. Direktiivi sähköisestä kaupankäynnistä 2000/31EY). -SEUT 36 (EY 30) artiklan oikeuttamisperusteeksi soveltuu yleinen järjestys ja julkinen moraali – siis konkreettisemmin lastensuojelun intressi. Ihmisoikeusjuridiikan merkitys: YK: KP-sopimus, lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus/ EU: perusoikeuskirja (kohdat 39-41) Ex analogia C-36/02 Omega: kansallinen tilanneherkkyys huomioon, eli niiden rajoittavien toimien, joita tietyn jäsenvaltion viranomaiset ovat määränneet lasten suojelemiseksi, ei tarvitse vastata kaikkien jäsenvaltioiden yhteistä käsitystä tämän suojelun tasosta ja toteuttamistavoista (kohta 44). Lopputulos: saksalainen lisätarkistus ja viranomaismerkintä sallittiin, edellyttäen mm. ettei viivettä käsittelyssä ja oikeussuojatie olemassa.

10 Tavaroiden vapaan liikkuvuuden perusteet: New Approach-direktiivit
New Approach-päätöslauselma, OJ, N:o C 136, , s. 1. Liittyy CE-merkinnän käyttö EY määrää ainoastaan tuotteiden olennaisista turvallisuus- ja terveysvaikutuksista Tekniset määräykset laatii esim. eurooppalainen standardointikomitea CEN Koskevat erityisesti ns. non food -sektoria, esim. Tietyllä jännitealueella toimivat sähkölaitteet (73/23/ETY, 93/68/ETY Yksinkertaiset paineastiat (87/404/ETY) Lelujen turvallisuus (88/378/ETY) Rakennusalan tuotteet (89/106/ETY) Sähkömagneettinen yhteensopivuus (89/336/ETY) Hissit (95/16/ETY) Koneet (98/37/EY) Mittauslaitteet (2004/22/EY)

11 Tavaroiden vapaan liikkuvuuden perusteet: Global Approach
Global Approach-päätöslauselma, OJ, N:o L 10, , s. 1 ja neuvoston päätös 93/465/ETY, OJ, N:o L 220, , s. 23. Kyse on lähinnä teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn eri vaiheissa tarkoitetuista moduuleista ja CE-merkinnän kiinnittämistä koskevista säännöistä ja käytöstä Esimerkkejä, joissa yhdistyy uusi ja globaali lähestymistapa: Kotitalouksien sähkökäyttöisten jääkaappien, pakastimien ja näiden yhdistelmien energiatehokkuusvaatimukset (96/57/EY) Kuljetettavat painelaitteet (99/36/EY) Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöt (2000/14/EY) Loistelamppujen virranrajoittimien energiatehokkuusvaatimukset (2000/55/EY) Huom. Uuden ja globaalin lähestymistavan direktiiveihin ei aina liity CE-merkinnän käyttöä, esim. Pakkaukset ja pakkausjätteet (94/62/EY) tai laivanvarusteet (96/98/EY)

12 Sisämarkkinoiden tavarakaupan säädösuudistus 2008/CE-merkintä
Uusi lähestymistapa (New approach) ja siihen läheisesti liittyvä vaatimustenmukaisuuden osoittaminen on nyt kirjoitettu uuteen päätökseen tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista, päätös N:o 768/2008/EY ( ) Uuden lähestymistavan varmistamiseksi on tehty asetus 765/2008 tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvää akkreditointia ja markkinavalvontaa koskevista vaatimuksista. Siihen on kirjoitettu CE-merkintää koskevat yleiset periaatteet. (voimaan ) Asetus 764/2008 vastavuoroisesta tunnustamisesta, joka pätee harmonisoimattomalla alalla, Cassis de Dijon-oikeuskäytännön linjaus on nyt kirjattu asetuksen tasolle.(voimaan , kumosi päätöksen 3052/95/EY)

13 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: 5 kysymystä SEUT 34-36 (EY 28-30) artiklasta
Onko kyseessä vienti-tai tuontirajoitus? Soveltuuko Keck-oikeuskäytännön myyntijärjestelyt?/ Mitkä oikeusnormit soveltuvat (SEUT (EY 28, 29) artikla, direktiivi?) Onko se oikeutettavissa? SEUT 36 (EY 30) artiklan oikeuttamisperusteet Cassis de Dijon-oikeuskäytännön pakottavat vaatimukset Kansanterveys, kuluttajansuoja, ympäristönsuojelu, hyvä kauppatapa, verovalvonta ym. Onko rajoitusperusteena merkittävä yleinen etu? Perus-ja ihmisoikeudet Ympäristönsuojelu? Terveys? Syrjimättömyysperiaatteen soveltuvuus? -soveltuuko toimenpide erotuksetta kotimaisiin ja tuontituotteisiin? -onko kyseessä Keck-oikeuskäytännön myyntijärjestely? Suhteellisuusperiaatteen soveltuvuus? Oikeusvarmuuden soveltuvuus?

14 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: oikeuttamisperusteet/ terveys ja yleinen järjestys
C-434/04 Ahokainen ja Leppik (2006) ECR I-9171. Tausta: Tullitarkastuksessa ( ) löydettiin n litraa väkiviinaa (n. 96 –tilavuusprosenttista) litran pulloihin pakattuina. Tarkoitus nauttia laimennettuna alkoholijuomana. Rahtausasiakirjojen mukaan piti olla 32 palettia seesamöljyä. Raaseporin KO ja HO(Hki), tuomio salakuljetuksesta. KKO: ennakkoratkaisupyyntö

15 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: oikeuttamisperusteet/ terveys ja yleinen järjestys
1. Onko EY 28 artikla (SEUT 34 art.) esteenä yli 80-prosenttisen alkoholin maahantuonnin ennakkolupaedellytykselle? 2. Jos on, onko se oikeutettavissa EY 30 artiklan (SEUT 36 art.) nojalla? Huom: Alaan liittyvä direktiivi 92/12/ETY ei säännellyt EY 30 artiklan (SEUT 36 art.) yleiseen etuun perustuvien vaatimusten suojaamista, ja siksi asiaa voidaan tutkia EY 28 ja 30 artiklan (SEUT 34 ja 36 art.) kannalta (C-394/97 Heinonen (1999) ECR I-3599, kohta 29).

16 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: oikeuttamisperusteet/ terveys ja yleinen järjestys
Ennakkolupa on EY 28 artiklan (SEUT 34 art.) vastainen. Ennakkolupajärjestelmä on oikeutettavissa EY 30 artiklan (SEUT 36 art.) nojalla, ellei kyseessä olevan jäsenvaltion tilanteelle ominaisten tosiseikkojen ja oikeudellisten seikkojen perusteella ilmene, että kansanterveyttä voidaan suojella ja yleinen järjestys turvata alkoholin vahingollisilta vaikutuksilta toimenpiteillä, jotka vaikuttavat vähemmän yhteisön sisäiseen kauppaan. -Ks. KKO:2007:11 ( ): ei EU-oikeudellista estettä tuomita alkoholin salakuljetuksesta alkoholilain 82 ja 87 §:n nojalla. /Ks. Alkoholin maahantuontiin liittyen myös C- 170/04 Rosengren ym (2007) ECR I (yksityishenkilöiden alkoholin maahantuontia on arvioitava SEUT 34 (EY 28), ei SEUT 37 (EY 31) artiklan valossa).

17 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja CE-merkintä
C-40/04 Yonemoto (2005) ECR I-7755 Konedirektiivi 98/37/EY, SEUT 34 ja 36 artiklat, (EY 28 ja 30 artiklat) Esimerkiksi konedirektiivi 98/37/EY on ns. New Approach direktiivi, määrää ainoastaan tuotteiden olennaisimmista turvallisuus- ja terveysvaatimuksista, non-food –sektori. Jäsenvaltioilla on mahdollisuus direktiiviä tiukempiin suojatoimiin suhteellisuusperiaatteen rajoissa Jos jäsenvaltion mielestä CE-merkinnällä varustettu kone, jota käytetään käyttötarkoituksensa mukaisesti, vaarantaa henkilöiden turvallisuuden, kone voidaan poistaa markkinoilta, mutta tästä on ilmoitettava viipymättä komissiolle ja toimi on perusteltava. Valmistajan/edustajan on laadittava tuotteesta EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus

18 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja CE-merkintä
Tausta: ranskalaisen särmäyspuristimen maahantuonti Suomeen. vaatimustenmukaisuusvakuutus, CE-merkintä / kone oli kuitenkin laadultaan puutteellinen, mm. hätäpysäytin epätyydyttävä. Koneen käyttäjälle tapaturma koneen puutteiden vuoksi. Maahantuojan edustaja TJ Yonemoto: Työturvallisuuslain 40 §:n rikkominen ja vammantuottamus (Helsingin KO, samoin HO). KKO: Onko maahantuoja velvollinen tarkistuttamaan toisessa jäsenvaltiossa tyyppikatsastetun ja CE-merkinnöin varustetun koneen turvallisuuden, kun vielä otetaan huomioon, että koneeseen liittyvät erilliset on käyttö- ja huolto-ohjeet? Onko sillä merkitystä, millaisesta koneen turvallisuutta koskevasta puutteesta on kyse? Työturvallisuuslain 40 §:n mahdollinen ristiriita EU-oikeuden kanssa?

19 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja CE-merkintä
EY-tuomioistuimen tuomio: Direktiivi estää sellaiset kansalliset säännökset, jotka edellyttävät maahantuojan varmistuvan toisessa jäsenvaltiossa valmistetun koneen turvallisuudesta, jos kone on varustettu CE-merkinnällä ja EY-vaatimustenmukaisuusvakuutuksella. Jäsenvaltio voi edellyttää: Maahantuojan varmistavan, että tuotteella on CE-merkintä ja vaatimustenmukaisuusvakuutus käännöksineen. Olemaan yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa koneen osoittauduttua vaaralliseksi. Jäsenvaltio voi säätää rikosoikeudellisia sanktioita direktiivin tehokkaan toteutumisen varmistamiseksi. EY 10 artiklan (SEU 4(3) artikla) lojaliteettiperiaate ja assimilaatioperiaate Ks. KKO:2006:1 ( ) : syyte työturvallisuusrikoksesta hylättiin

20 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja tuotevastuu
C-402/03 Skov v Bilka (2006) ECR I-199 Vahinkoa kärsineet sairastuivat salmonellaan nautittuaan kananmunia, jotka he olivat ostaneet Bilkan myymälästä ja jotka olivat Skovin tuottamia. Yleisesti ottaen valmistaja vapautuu tuotevastuusta tuotevastuudirektiivin 7. artiklan määrittelemissä tilanteissa (esim. tuotetta ei ole valmistettu myyntiin tms. jakeluun). Keskeistä on annetussa tuomiossa se, että direktiivin 85/374/ETY nojalla jälleenmyyjä ei vastaa muissa kuin sen 3(3) artiklassa tyhjentävästi luetelluissa tapauksissa sellaisesta tuottamuksesta riippumattomasta vastuusta, joka asetetaan valmistajalle. Mainittu 3. artiklan 3 kohta viittaa tilanteisiin, joissa tuotteen valmistajaa ei voida tunnistaa tai tilanteisiin, joissa maahantuojaa ei tunnisteta, mutta valmistaja sen sijaan käy tuotteesta ilmi.

21 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja tuotevastuu
Johtopäätös: Tuotevastuussa ensisijainen vastuu on edelleen valmistajalla, vaikka jälleenmyyjien vastuun ankaroittaminen helpottaisikin yksityisten kuluttajansuojaan perustuvien kanteiden nostamista. Syy: jälleenmyyjien vastuun lisääminen nostaisi tuotteiden hintoja vakuutuskustannuksien seurauksena ja johtaisi (takautumis)kanteiden moninkertaistumiseen.

22 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja sananvapaus
C-470/03 A.G.M.-COS.MET (2007) ECR I-2749 Voiko jäsenvaltion Francovich-oikeuskäytäntöön perustuva vahingonkorvausvastuu aktualisoitua, jos maahantuotavien esineiden tuoteturvallisuusasioiden parissa työskentelevä valtion virkamies esittää vapaa-aikanaan yksityisissä julkisissa tiedotusvälineissä, että tietty tuote (autojen nostokonelaite) ei vastaa tuoteturvallisuuden edellyttämiä vaatimuksia, vaikka sillä on CE-merkki, ja kun tämän kannanoton seurauksena tuotteen menekki romahtaa?

23 Tavaroiden vapaa liikkuvuus: tuoteturvallisuus ja sananvapaus
Tuomio: Lausumat, joiden muodon ja olosuhteiden johdosta niiden vastaanottajille syntyy vaikutelma, että kyse on valtion virallisesta kannanotosta eikä virkamiehen yksityisistä näkemyksistä, luetaan valtion syyksi direktiivin 98/37/EY 4(1) artiklan rikkomisena ja voivat johtaa korvausvastuuseen. (ns. ’prudent trader’-testi, rikkomus ”ilmeinen”, eli ”sufficiently serious breach”). Kyseinen menettely ei ollut oikeutettavissa terveydensuojelun eikä virkamiesten sananvapauden nojalla. Kansallisilla vahingonkorvaussäännöksillä ei saa tehdä suhteettoman hankalaksi korvauksen saamista eurooppaoikeuden rikkomisesta aiheutuneesta vahingosta.

24 Suojatoimenpiteet – SEUT 114 (4-9) artikla (EY 95 (4-9) artikla)
SEUT 114 (4) artikla, EY 95(4) artikla: Jos sen jälkeen kun Euroopan parlamentti ja neuvosto, neuvosto tai komissio on toteuttanut yhdenmukaistamistoimenpiteen, jäsenvaltio voi tärkeistä SEUT 36 artiklassa tarkoitetuista taikka ympäristön tai työympäristön suojelua koskevista syistä tarpeellisena pitää voimassa kansalliset säännöksensä tai määräyksensä, jäsenvaltio antaa nämä säännökset ja määräykset sekä perusteet niiden voimassa pitämiselle tiedoksi komissiolle. EY 114(5) artikla, 95(5) artikla: uudet kansalliset suojatoimenpiteet, ilmoitus komissiolle, uusi tieteellinen näyttö, ympäristönsuojelu, työympäristön suojelu, jäsenvaltion erityiset ongelmat ilmenneet direktiivin jälkeen. Komissio hylkää/hyväksyy, 6 kk:n määräaika Ks. esim. 41/93 Ranska v komissio (1994) ECR I-1829

25 Tullit ja verot 1) SEUT artiklat (EY artikla) liittyvät maksuihin, joita peritään tuotteista niiden ylittäessä rajan. EU:n sisäisessä kaupassa sinällään laittomia. 2) SEUT artiklat (EY artikla) liittyvät maksuihin, jotka ovat jäsenvaltion sisäisiä. - nämä suoritukset ovat laittomia vain tuontituotteita syrjivinä ( esim. 77/76 Cucchi (1977) ECR 987). -ks. esim. oluen ja viinin erilaista verotusta koskeva C-167/05 komissio v. Ruotsi (2008) ECR I-2127. -Ero SEUT 34 ja 110 artiklan (EY 28 ja 90 artikla) välillä? -ks. C-383/01 De Danske Bilimportører (2003) ECR I-6065.

26 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus
Palveluiden vapaata liikkuvuutta koskevat oikeusohjeet ovat SEUT artiklat (EY artiklat) / vrt. vapaata sijoittautumisoikeutta koskevat SEUT artiklat (EY artiklat). Vapaaseen sijoittautumiseen liittyy pysyvä tukipaikka toisessa valtiossa. Palveluiden vapaa liikkuvuus viittaa siihen, ettei palvelujen tarjoajan tarvitse siirtyä toiseen jäsenvaltioon, vaan hän voi tarjota vain palveluja sen alueella, jolloin palvelun suorittajan kotipaikka säilyy toisen valtion alueella kuin missä palvelu vastaanotetaan. Erinomainen esitys sijoittautumisvapauden sisällöstä ja rajoituksista löytyy asiasta C-314/08 Filipiak (2009) ECR I-11049, kohdat

27 Palveluiden vapaa liikkuvuus – SEUT 56 artikla (EY 49 artikla)
Taloudellisen toiminnan vaatimus palvelulle (esim. lääkäripalvelut 286/82 & 26/83 Luisi ja Carbone (1984) ECR 377 ja vrt. esim. C-159/90 Grogan (1991) ECR I-4685). Yleishyödylliset palvelut (C /98 Pavlov (2000) ECR I-6451. Toiminnan väliaikaisuus (C-55/94 Gebhard (1995) ECR I-4165) Palvelun tarjoamisen tilapäisyyttä on arvioitava toiminnan keston, määrän, toistuvuuden ja jatkuvuuden perusteella. Jäsenvaltioiden rajat ylittävää toimintaa Palvelun tarjoaja, vastaanottaja ja itse palvelu liikkuvat

28 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus
Rajoitusperusteet (SEUT 52 ja 62 artiklat, EY 46 ja 55 artiklat): -yleinen järjestys ja turvallisuus -kansanterveys /* yleinen etu (*esim. C-384/93 Alpine Investments (1995) ECR I-1141, Hollannin kielto markkinoida rahoituspalveluita puhelimitse ilman vastaanottajan kirjallista suostumusta sallittiin).

29 Yleiseen etuun liittyvä rajoitusperusteen oikeuttamistesti – C-55/94 Gebhard, kohta 37: syrjimättömyys, välttämättömyys, soveltuvuus ja oikeasuhtaisuus “Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan sellaisten kansallisten toimenpiteiden, jotka voivat haitata perustamissopimuksessa taattujen perusvapauksien käyttämistä tai tehdä näiden vapauksien käyttämisestä vähemmän houkuttelevaa, on kuitenkin täytettävä neljä edellytystä: niitä on sovellettava ilman syrjintää, niitä on voitava perustella yleiseen etuun liittyvillä pakottavilla syillä, niiden on oltava omiaan takaamaan niillä tavoiteltavan päämäärän toteuttaminen, eivätkä ne saa puuttua perusvapauteen enempää kuin mikä on tarpeen tämän päämäärän saavuttamiseksi (ks. asiassa C-19/92, Kraus, annettu tuomio, Kok. 1993, s. I-1663, 32 kohta)”.

30 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus: yleinen etu
Palvelun vastaanottajan suojelemiseksi tarkoitetut ammatilliset säännöt (110/78 & 111/78) Henkisen omaisuuden suojelu (62/79) Työntekijöiden suojelu (279/80) Kuluttajansuoja (220/83) Historiallisen ja taiteellisen kansallisomaisuuden säilyttäminen (C-180/89) Yhteiskunnallisen järjestyksen säilyttäminen (C-275/92) Petosten torjuminen (C-275/92) Sosiaaliturvajärjestelmän taloudellisen järkkymisen vakavan vaaran torjuminen (C-158/96) Verojärjestelmän johdonmukaisuuden tehokkuuden turvaaminen (C-204/90) Oikeuslaitoksen toimintaan liittyvät syyt (C-3/95) Ammatillisten ja eettisten sääntöjen soveltaminen (C-106/91) Tietyn ammattikunnan maineen suojeleminen (C-384/93)

31 Palveludirektiivin 2006/123/EY rajoitusperusteet:
1. Syrjimättömyys Kansallinen vaatimus ei saa olla syrjivä kansalaisuuden taikka oikeushenkilöiden tapauksessa sijoittautumisjäsenvaltion suhteen. 2. Välttämättömyys Yleinen järjestys, turvallisuus, kansanterveys, ympäristönsuojelu 3. Oikeasuhteisuus Vaatimuksen on oltava omiaan takaamaan tavoitellun päämäärän saavuttaminen, eikä se saa ylittää sitä, mikä on tavoitteen saavuttamiseksi välttämätöntä. Ks. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla, EUVL, N:o L 376, , s. 36.

32 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja sijoittautumisoikeus
Vapaan sijoittautumisoikeuden ja palveluiden vapaan liikkuvuuden välinen ero: sijoittauduttaessa on periaatteena, että sijoittautunut vastaa uuden kotimaan ammattiinpääsyvaatimuksia. C-168/98 Luxemburg v. neuvosto ja Euroopan parlamentti (2000) ECR I-9131, (asianajajat). C-371/97 Cinzia Gozza (2000) ECR I-7881, (lääkärit). Palveluja tulee voida tarjota samoin edellytyksin kuin kyseisen maan kansalaisetkin voivat niitä tarjota (syrjimättömyysperiaate) C-355/98 komissio v. Belgia (2000) ECR I-1221, (vartioimisliikkeen perustamisedellytykset).

33 Palveludirektiivin 2006/123/EY soveltaminen
Alkuperämaaperiaatteesta (vastavuoroisen tunnustamisen periaatteesta) luovuttu. Yleisnormi, eli erityissääntely ohittaa palveludirektiivin määräykset Soveltamisala kapea: Taloudellinen palvelutoiminta ja tietyt yleishyödylliset palvelut, esimerkiksi: Liikkeenjohdon konsultointi, Sertifiointi- ja testauspalvelut Rekrytointipalvelut, Mainospalvelut Kiinteistö- ja kiinteistönvälityspalvelut Rakennuspalvelut messupalvelut Jakelupalvelut Autojen vuokraus, matkatoimisto- ja turismipalvelut Osa kotitalouksien tukipalveluista Vapaa-ajan palvelut (esim. urheilukeskukset) HUOM: EI KOSKE TERVEYSPALVELUITA

34 Terveyspalvelut? Terveydenhuoltopalvelut: Nykyisin ns. potilaiden liikkuvuusdirektiivi 2011/24/EU C-385/99 Müller-Faure ja van Riet (2003) ECR I-4509. Hollantilaisille hammashoito Saksassa ja niveltähystys Belgiassa –voidaanko korvata? Sairausvakuutuskassan ennakkolupa ei ole SEUT 56 ja 57 (EY 49 ja 50) artiklan vastainen toisessa jäsenvaltiossa hankittavan sairaalahoidon osalta. Ennakkolupavaatimus sen sijaan on ristiriidassa SEUT 56 (EY 49) artiklan kanssa, jos kyse on laitoshoidon ulkopuolisesta hoidosta, joka on saatu toisessa jäsenvaltiossa laitokselta, jonka kanssa vakuutetun sairaskassa ei ole tehnyt sopimusta. (ks. myös C-157/99 Smits & Peerbooms (2001) ECR I-5473)

35 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja perusoikeudet – työmarkkinajärjestöt esiin
Ns. Vaxholm-tapaus, eli C-341/05 Laval un Partneri (2007) ECR I-11767 Lähetetyt työntekijät palveluiden vapaan liikkuvuuden yhteydessä, yleissitovat työehtosopimukset, direktiivi 96/71/EY, lakko-oikeus, yleinen etu ja suhteellisuusperiaate, ammattiliittojen mahdollisuus pyrkiä painostamaan työtaistelutoimin muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita yrityksiä neuvottelemaan palkoista ja liittymään rakennusalan työehtosopimukseen. C-438/05 Suomen Merimies-Unioni v Viking Line (2007) ECR I Työtaistelutoimet ja sijoittautumisoikeus, ammattiliittojen työtaistelutoimia koskevan yhteensovitetun politiikan avulla sijoittautumisvapautta ei saa rajoittaa niin, että jaetaan työmarkkinat syrjimättömyysperiaatteen vastaisesti. UUTTA: C-533/13 AKT (julkisasiamies , neuvotteluoikeus ja oikeus työtaistelutoimiin, vuokratyöstä direktiivi 2008/104/EY)

36 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja perusoikeudet – työmarkkinajärjestöt esiin
C-346/06 Rüffert (2008) ECR I-1989. Lähetetyt työntekijät (Direktiivi 96/71/EY) ja palvelujen tarjoamisen vapaus (SEUT 56 (EY 49) artikla) Jäsenvaltio ei voi edellyttää, että julkisissa hankinnoissa hankintaviranomainen tekee sopimuksia rakennusalan palveluista vain sellaisten yritysten kanssa, jotka sitoutuvat kirjallisesti maksamaan vähintään palvelun suorituspaikassa voimassa olevan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Vrt. julkisia rakennusurakoita ja poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskeva C-147/06 ja C-148/06 SECAP (2008) ECR I-3565 ja lähetettyjä työntekijöitä koskeva C-319/06 komissio v. Luxemburg (2008) ECR I-4323. Ks.myös C-396/13 Sähköalojen ammattiliitto, , lähetettyjen työntekijöiden vähimmäispalkan laskeminen

37 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja kolmannen valtion kansalaiset
C-113/89 Rush Portuguesa (1990) ECR I-1417 C-43/93 Vander Elst (1994) ECR I-3803 ”Vander Elst-viisumi” Direktiivi 96/71/EY lähetetyistä työntekijöistä C-168/04 komissio v. Itävalta (2006) ECR I-9041 C-244/04 komissio v. Saksa (2006) ECR I-885 Jäsenvaltiosta 1 kotoisin oleva yritys A tarjoaa palveluja jäsenvaltiossa 2 ja yrityksellä A on työntekijöinään EU:n ulkopuolisen kolmannen maan kansalaisia. Kyse on kuukauden mittaisesta rakennusurakasta JV 2:ssa. A on hankkinut kaikille työntekijöille viisumit kuukauden oleskelua varten JV 2:ssa. Tarvitseeko A:n hakea vielä työlupaa (work permit) näille EU:n ulkopuolisesta maasta oleville työntekijöilleen? (Vander Elst)

38 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja rahapelit
Kansallinen harkintavalta rajoittaa rahapelipalveluiden liikkuvuutta – ”sufficient margin of discretion” C-275/92 Schindler (1994) ECR I-1039 Kohta 60: ”…ei voida olla ottamatta huomioon arpajaisiin samoin kuin muihin rahapeleihin kaikissa jäsenmaissa liittyviä moraalisia, uskonnollisia tai kulttuurisia näkökohtia”. Kohta 61: ”…on perusteltua, että kullakin jäsenvaltiolla on riittävästi harkintavaltaa päättää, mitä vaatimuksia arpajaisten järjestämistapojen, pelipanosten suuruuden ja arpajaisista saatavien tulojen käytön osalta on asetettava pelaajien suojaamiseksi ja kunkin jäsenvaltion yhteiskunnalliset ja kulttuuriset erityispiirteet huomioon ottaen yleisimmin jäsenvaltion yhteiskuntajärjestyksen suojaamiseksi.”.

39 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja rahapelit
C-243/01 Gambelli (2003) ECR I-13031 Vedonlyönti urheilutapahtumista, luvat Gebhard-testi, suhteellisuus, yleiseen etuun liittyvä pakottava intressi Syrjivä järjestely – kotimaista palvelutuotantoa välillisesti tuettiin ja toisesta jäsenvaltiosta tulevaa palvelutuotantoa syrjittiin. Epäyhteinäinen kansallinen politiikka taustalla. Vrt. HE 96/2008 vp, HE 212/2008 vp, suhteellisuusarvio Suomessa, peliriippuvaista, oikeutettu monopoli, yhtenäisyys sisämarkkinoiden kannalta / erityiskysymys PAF, KKO 2005:27

40 Palveluiden vapaa liikkuvuus ja rahapelit
C-42/07 Liga Portuguesa (2009) ECR I-7633 (kohta 55, yleiseen etuun liittyvä pakottava syy) C-447/08 & C-448/08 Sjöberg & Gerdin (2010) ECR I-6921 (kohta 36 – yleinen etu, kohta 37 – moraaliset, uskonnolliset tai kulttuuriset erot…) C-212/08 Zeturf, (uhkapelimonopoli - kohta 39, kansalliset erot, harkintavalta, kunkin maan arvopohja huomioon) Vrt. Omega Spielhallen

41 Pääoman vapaa liikkuvuus
SEUT 63-66, 75 artiklat (EY artiklat), direktiivi 88/361/ETY Sisämarkkinahanke ja EMU ovat edellyttäneet pääoman vapaan liikkuvuuden tehostamista. SEUT 63 (EY 56) artikla on välittömästi vaikuttava (C-163/94, C-165/94 & C-250/94 Sanz de Lera (1995) ECR I-4821). Se kieltää kaikki rajoitukset, jotka koskevat pääomanliikkeitä (esim. kiinteistösijoitukset, rahoituslainat, vakuudet, panttioikeudet ym.) ja maksuja (oikeustoimesta suoritetut vastikkeet) jäsenvaltioiden välillä taikka jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välillä.

42 Pääoman vapaa liikkuvuus: rajoitukset, SEUT 65 (EY 58) artikla
Jäsenvaltiot voivat kohdella verovelvollisia eri tavoin heidän asuinpaikkansa tai heidän pääomansa sijoituspaikan perusteella. Verovalvonnan tehokkuus, kotimaisen verojärjestelmän johdonmukaisuus Oikeutta toteuttaa seuraavia toimia ei ole rajoitettu: Toimenpiteet, joilla estetään verotusta ja rahoituslaitosten toiminnan vakauden valvontaa koskevan lainsäädännön rikkominen. Toimenpiteet, joilla säädetään pääomanliikketä koskevista ilmoitusmenettelyistä hallinnollisten tietojen tai tilastojen saamiseksi. Toimenpiteet, jotka ovat perusteltuja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. / Nämä toimenpiteet eivät saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai pääomien ja maksujen vapaan liikkuvuuden peiteltyä rajoittamista.

43 Pääoman vapaa liikkuvuus: oikeuskäytäntöä
C-358/93 & C-416/93 Bordessa (1995) ECR I-361. Suuriarvoisten setelien ja pankkivekselien maastavienti on ilmoituksenvaraista, ei luvanvaraista. Taustalla oli tarve puuttua rahanpesuun ja huumekaupan aiheuttamiin haittoihin. Vrt. C-163/94, C-165/94 & C-250/94 Sanz de Lera (1995) ECR I-4821( 10 milj. pesetaa EY:n ulkopuolelle, ei kauppasumma).

44 Pääoman vapaa liikkuvuus: oikeuskäytäntöä
EY-tuomioistuin on lähtökohtaisesti sallinut pääoman vapaan liikkuvuuden rajoittamisen kiinteistökaupassa yleisen edun nimissä, kunhan suhteellisuus- ja syrjimättömyysperiaatteita ei loukata. Ennakkoilmoitusvelvollisuus kiinteistökaupasta voidaan edellyttää, mutta ennakkolupaa ei pääsääntöisesti voida vaatia sen tosiasiallisesti syrjivän luonteen vuoksi. Tästä on poikkeuksena maa- ja metsätalousmaan hankinta toisesta jäsenvaltiosta. C-515/99, C-519/99 –C-524/99 & C-526/99-C-540/99 Reisch (2002) ECR I-2157. Ennakkolupaa ei voida lähtökohtaisesti vaatia myöskään yrityskaupoissa (C-54/99 Eglise de Scientologie (2000) ECR I-1335.)

45 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
SEUT 26(2) ja artiklat (EY 14(2), art.), useita direktiivejä, esim. direktiivi 2004/38/EC, EUVL, N:o L 158, , p. 77/ myös SEUT 18 (EY 12) artiklan syrjimättömyysperiaate aktualisoituu toisinaan, esim. C-164/07 Wood (2008) ECR I-4143. SEUT 45(1) artikla (EY 39(1) artikla): ”Turvataan työntekijöiden (’workers’) vapaa liikkuvuus unionissa.” Kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan. (Abolition of any discrimination based on nationality between workers of the Member States as regards employment, remuneration and other conditions of work and employment). Liikkumisvapauden sisältö (SEUT 45 (3) artikla, EY 39 (3) artikla) Välitön vaikutus SEUt 45 (EY 39) artiklalla (41/74 Van Duyn (1974) ECR 1337) Vastavuoroisen tunnustamisen periaate? (Direktiivi 89/48/ETY, tutkinnot) Schengen sopimus (OJ, N:o C 340, , p. 93) SEUT 20 ja 21 artiklat, EY 17 ja 18 artiklat EU-kansalaisuuteen perustuva liikkumis- ja oleskeluvapaus jäsenvaltioiden alueella. Työntekijä– Taloudellisesti ei-aktiivinen kansalainen – EU-kansalainen

46 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
Työntekijä? EU kansalainen Muutoin laaja tulkinta, sensu largo Oikeuskäytäntöä: 75/63 Hoekstra (1964) ECR 177 (yhdenmukainen tulkinta työntekijän käsitteestä EY:ssä). 53/81 Levin (1982) ECR 1035 (osa-aikatyö) C-357/89 Raulin (1992) ECR 1027 (tilapäistyöt) 344/87 Bettray (1989) ECR 1621 (terapiatyöt, sos. syyt) Taloudellisesti merkityksellinen työ tietyn ajan työnantajan direktio-oikeuden piirissä korvausta vastaan, eli ”for a certain period of time a person performs services of economic value for and under the direction of another person in return for which he or she receives remuneration”. 66/85 Lawrie-Blum (1986) ECR 2121, para. 17.

47 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
Palkkio ? Kuinka vähäinen korvaus on vielä työstä saatua palkkiota? (139/85 Kempf (1986) ECR 1741). Työttömyys? (39/86 Lair (1988) ECR 3161). Perhe? Lähtökohta kaikille EU-kansalaisille: Puoliso, lapset (ei yli 21 v., jos he ovat työntekijän huollettavina), vanhemmat (työntekijän huollossa) – Dir. 2004/38/EY, artikla 2. Opiskelijan perhe? Ennen puoliso ja lapset (työntekijän huollossa)/ Nykyisin samoin kuin kenellä tahansa EU-kansalaisella (ks. edellä, Direktiivi 2004/38/EY, artikla 3 – soveltuu kaikkiin EU-kansalaisiin). Direktiivi 2004/38/EY: rekisteröidyt parisuhteet avoparit? (59/85 Reed (1986) ECR 1283).

48 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
Taloudellisesti ei-aktiiviset henkilöt? 1. Työntekijän perheenjäsenet -esim. C-10/05 Mattern ja Cikotic (2006) ECR I-3145. 2. Palvelun vastaanottajat -esim. 262/82 & 26/83 Luisi & Carbone (1984) ECR 377, para. 16. 3. Työnhakijat (C-292/89 Antonissen (1991) ECR 745, para. 22). Oleskeluoikeus 3 kuukautta (Direktiivi 68/360/EEC, OJ, N:o L 257, , p. 13). Ei karkoitusta 3 kk:n jälkeen, kohtuullinen aika työnhaulle lähtökohta. KS. ERITYISTAPAUS C-333/13 DANO, , EVJ

49 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
4. Opiskelijat, eläkeläiset ja muut Opiskelijat Direktiivi 93/96/ETY, OJ N:o L 317, , p. 59. Täytyy kyetä huolehtimaan itsestään (Must be able to support himself/herself) Oleskeluoikeus vuodeksi kerrallaan. Sosiaaliturvajärjestelmä vastaanottavassa maassa? (tutkijat?) Opintolainat tms. kotimaasta. C-184/99 Grzelczyk (2001) ECR I-6196, kohta 31. C-209/03 Bidar (2005) ECR I-2119, kohdat 48 ja 57, Art. 12

50 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
Eläkeläiset Direktiivi 90/365/EEC, OJ N:o L 180, , p. 28. Oleskeluoikeus 5 vuotta pääsääntönä. Eläkkeet tms. tuki kotimaasta -ks. esim. C-520/04 Turpeinen (2006) ECR I ja KHO:2007:34. (rajoitetusti verovelvollisten eläkkeitä verotetaan Suomessa nykyisin samoin kuin Suomessa yleisesti verovelvollisten eläkkeitä, eli progressiivisesti). Muut Direktiivi 90/364/EEC, OJ N:o L 180, , p. 26. direktiivi 2004/38/EC, EUVL N:o L 197, , p. 34. Uusi asetus (EU) N:o 492/2011 työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella, EUVL, N:o L 141, , s. 1 Asetus (EY) N:o 883/2004 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta, EUVL, N:O L 166, , s. 1

51 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
EU-kansalaisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä I… SEUT 20 ja 21 artiklat (EY 17 ja 18 artiklat) SEUT 21 artikla (EY 18(1) artikla) on välittömästi vaikuttava (Baumbast) C-85/96 Martínez Sala (1998) ECR I-2691. C-184/99 Grzelczyk (2001) ECR I-6196. C-413/99 Baumbast (2002) ECR I-7091. Siirtotyöntekijän lasten oikeudet vastaanottavassa jäsenvaltiossa, artiklat 10 ja 12 asetuksessa (ETY) 1612/68, (the respect for family life laid down in Article 8 of the European Concention for the Protection of Human Rights and Fundamental Freedoms). Ks. myös C-200/02 Chen (2004) ECR I-9925.

52 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
EU-kansalaisuutta koskevaa oikeuskäytäntöä II… C-60/00 Carpenter (2002) ECR I-6279. C-109/01 Akrich (2003) ECR I-9607. C-456/02 Trojani (2004) ECR I-7573 C-209/03 Bidar (2005) ECR I-2119. C-258/04 Ioannidis (2005) ECR I-8275. C-408/03 komissio v. Belgia (2006) ECR I-2647. C-441/02 komissio v. Saksa (2006) ECR I-3449. C-406/04 De Cuyper (2006) ECR I-6947. C-520/04 Turpeinen (2006) ECR I C-192/05 Tas-Hagen (2006) ECR I C-104/06 komissio v. Ruotsi (2007) ECR I-671. C-11/06 & C-12/06 Morgan ja Bucher (2007) ECR I-9161. C-212/06 Gouvernement wallon (2008) ECR I-1683 C-353/06 Grunkin-Paul (2008) ECR I-7639. C-228/07 Petersen (2008) ECR I-6989. C-158/07 Förster (2008) ECR I-8507. C-33/07 Jipa (2008) ECR I-5157. C-127/08 Metock (2008) ECR I-6241. C-544/07 Rüffler (2009) ECR I-3389. C-208/09 Sayn-Wittgenstein (2010) ECR I (ks. kohta 87 – vrt, Omega, kohta 31) C-34/09 Zambrano (2011) ECR I-1177 – ja uudempaa on tullut…

53 Henkilöiden vapaa liikkuvuus
Oikeuttamisperusteet rajoittaa työvoiman vapaata liikkuvuutta 1. kansalliset toimet liittyen Yleinen järjestys, Yleinen turvallisuus, 35/75 Rutili (1975) ECR 1219 (yleinen turvallisuus – supistava tulkinta) Kansanterveys (39(3), ordre public). 41/74 Van Duyn (1974) ECR 1337 ja direktiivi 64/221/ETY /81 Adoui ja Cornuaille (1982) ECR 1665. 2. julkishallinnon palvelussuhteet, ”public service” (SEUT 45(4) artikla ( EY 39(4) artikla) Esim. tuomarit, syyttäjät, upseerit, diplomaatit jne. Ks. 149/79 komissio v. Belgia (1980) ECR 3881. 3. Yleinen etu C-415/93 Bosman (1995) ECR I-4921.

54 Johtopäätöksiä perusvapauksista
Perusvapauksien tulkinnassa ei pidä pitäytyä vain oikeuskäytäntöön – on tulkittava oikeuskäytäntöä primaari- ja sekundaarinormiston luomassa kontekstissa. Tuottajien/ valmistajien oikeuksia – teollisia ja kaupallisia oikeuksia – on nykyisin korostettu kuluttajansuojaa enemmän. Direktiivien tulkinnan merkitys on lisääntynyt, samoin SEUT 114 artiklan. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden soveltamisala on laajentunut ja saanut SEUT 21 artiklan kautta sosiaalisen ulottuvuuden. Palveluiden vapaakauppaa ollaan laajentamassa edelleen. Perusoikeuskirjan soveltuvuutta testataan usein samalla kun perusvapauden. Lisätietoa: Raitio, Juha: Eurooppaoikeus ja sisämarkkinat, Talentum, 2013

55 Huomioita valtiontuista
SEUT 107(1) artiklan kieltämät valtiontuet? Ks. SEUT artiklat, SGEI-palvelut SEUT 106(2) artikla ”Ensinnäkin kyseessä on oltava valtion toimenpide tai valtion varoilla toteutettu toimenpide. Kyseisen toimenpiteen on toiseksi oltava omiaan vaikuttamaan jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Kolmanneksi toimenpiteellä on annettava etua sille, joka on toimenpiteen kohteena. Neljänneksi toimenpiteen on vääristettävä tai uhattava vääristää kilpailua.” Ks. komission asetus (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi SEUT 107 ja 108 artiklan mukaisesti, eli ns. ryhmäpoikkeusasetus. Ks. C-451/03 Servizi Ausiliari Dottori Commercialisti (2006) ECR I-2941, kohta 56 ja C-341/06 P & C-342/06 P, Chronopost v. UFEX (2008) ECR I-4777, kohta 122.

56 Valtiontuet ja yleishyödylliset ns. SGEI-palvelut,SEUT 106(2) artikla
SGEI-palvelut ovat yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, joita ei toteutettaisi ilman julkisvallan asettamaa velvoitetta, eli erityisesti yhteiskunnan infrastruktuuriin kuuluvat liikenne-,energia- ja viestintäpalvelut. Vuonna 2003 ns. Altmark-tapauksessa EY-tuomioistuin määritteli, millä edellytyksin jäsenvaltion yritykselle suorittamat korvaukset SGEI-palveluista eivät ole SEUT 107(1) artiklassa (EY 87(1) artikla) tarkoitettua valtiontukea (ks. C-280/00 Altmark (2003) ECR I-7747 ja myös C-197/11 & C-203/11 Libert, 2013) Ks. myös SGEI-palveluja koskeva de minimis- poikkeusasetus (EU) N:o 360/2012, EUVL, N:o L 114, , s. 8.

57 T-289/03 British United Provident Association Ltd (BUPA) ym. v
T-289/03 British United Provident Association Ltd (BUPA) ym. v. Komissio (2008) ECR II-81 BUPA-tapauksen keskeinen merkitys on siinä, että se estää Altmark-kriteereiden mieltämisen suppeasti tulkittaviksi teknisiksi normeiksi. BUPA-tapauksessa ovat nimittäin intressipunninnassa vastakkain terveydenhuoltosektoriin liittyvät kansanterveysintressit ja toisaalta valtiontukisääntelyyn niveltyvä markkinoiden vääristymättömän toiminnan vaatimus.

58 T-289/03 British United Provident Association Ltd (BUPA) ym. v
T-289/03 British United Provident Association Ltd (BUPA) ym. v. Komissio (2008) ECR II-81. ks. Vastaavasti myös Komission tiedonanto yleishyödyllisistä palveluista, EYVL No C 17, , s. 4, kohta 22. Se, mikä palvelu katsotaan yleishyödylliseksi ja kuinka palvelua olisi tarjottava, ovat kysymyksiä, joista on päätettävä ensi sijassa paikallisella tasolla. Komission tehtävä on varmistaa, että käytetyt keinot ovat yhteisön lainsäädännön mukaiset. Jotta 86 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua poikkeusta voidaan soveltaa, julkisen palvelun tehtävä on määriteltävä selvästi ja tehtävän on perustuttava julkisen vallan päätökseen (mukaan luettuna sopimukset).

59 T-289/03 British United Provident Association Ltd (BUPA) ym. v
T-289/03 British United Provident Association Ltd (BUPA) ym. v. Komissio (2008) ECR II-81 ja ns. tilanneherkkyys jäsenvaltioiden erityispiirteille Sisämarkkinoilla on otettu huomioon ns. kansallinen tilanneherkkyys esim. apteekkialalla. (ks. esim. C-141/07 komissio v. Saksa (2008) ECR I-6935 ja annetussa ratkaisussa asiassa C-171/07 ja C-172/07 Apothekerkammer des Saarlandes.) Jälkimmäisestä löytyy perusteita sille, miksi kansallinen liikkumavara apteekkitoiminnan järjestelyssä on kansanterveyden kannalta perusteltua. Näin ollen BUPA-tapauksen tulkinta on saatettavissa laajempaan sisämarkkinaoikeudelliseen kontekstiin, jossa viime aikoina kansallisten erityispiirteiden merkitys on alkanut saada entistä suuremman merkityksen oikeuskäytännössä, etenkin kansanterveyteen liittyvissä yhteyksissä. Esimerkki apteekkialalta: Ks. C-84/11 Susisalo, : Helsingin yliopiston apteekin erityisasemasta.