Valtakunnallinen kysely tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta 2005.

Esitys aiheesta: "Valtakunnallinen kysely tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta 2005."— Esityksen transkriptio:

1 Valtakunnallinen kysely tuotantopainotteisesta insinöörikoulutuksesta 2005

2 Taustoja kyselystä Kysely järjestettiin 21.6. – 18.9.2005 Kyselypohjana Webropol-sovellus Myös ruotsinkielinen kyselypohja Kesän aikana vastauksia saatiin n.100 kpl Syyskuussa vastauksia 200 kpl Kokonaisvastausmäärä 354 kpl

3 Vastaajan sukupuoli ja koulutustausta NaisetMiehet%-jakauma Alle 20v 1,9% 0%0,3% 20-25v 67,3% 75,8%74,6% 26-30v 15,4% 11,9%12,4% 31-35v 5,8%6,6%6,5% Yli 35v 9,6% 5,6% 6,2% Kaikki14.7%83,3% Ammattioppilaitos34,6%44%42,7 Lukio57,7%50,7%51,7% Muu7,7%5,3%5,6%

4 Vastaajien työkokemus Yleisimmät vastaukset 0kk9,3% 1v11,9% 2v11,3% 3v5,4% 9v 8,8% Pääpaino oli 0kk – 2v välimaastossa

5 Vastaajien ammattikorkeakoulu Vastauksia saatiin 16:sta ammattikorkeakoulusta Aktiivisemmin vastasivat seuraavien AMK:n opiskelijat (41,8% kokonaismäärästä) –Savonia AMK 57 vastausta –Hämeen AMK 48 vastausta –Jyväskylän AMK 43 vastausta

6 Vastaajien koulutusala %-osuusNainenMies Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 7,1%0%100% Arkkitehtuuri ja rakentaminen 22%14,1%85,9% Bio-, elintarvike- ja kemiantekniikka 5,9%66,7%33,3% Kone-, metalli- ja energiatekniikka 28%9,1%90,9% Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 7,9%21,4%78,6% Prosessi- ja materiaalitekniikka 0%0%0% Sektorn för Teknik & Kommunikation 0,6%0%100% Sähkö- ja automaatiotekniikka 14,1%10%90% Tekstiili- ja vaatetustekniikka 0%0%0% Tieto- ja tietoliikennetekniikka 10,5%10,8%89,2% Muu opintoala 4%21,4%78,6%

7 Montako vuotta olet suorittanut nykyisiä opintoja? Opinnot%-jakaumaVastaajia 1v22,9%81 hlöä 2v26%92 hlöä 3v39%138 hlöä 4v9%32 hlöä enemmän3,1%11 hlöä

8 Kuinka opinnot ovat vastanneet odotuksiasi? Vasta noin vuosi koulua takana, vaikea sanoa vielä tarkasti. Kohtalaisesti. Olisi kyllä parantamisen varaa aikuisiän opiskelijoilla. Tulisi tehdä HOPS tms. karsia turhia aineita ja enemmän työelämään painottuvia. Hyvin, toimivat harjoittelujaksot ovat antaneet tilaisuuden käyttää teoriassa ja työelämässä opittuja asioita käytännössä. Muuten hyvin, mutta ainoa työharjoittelu oli mielestäni liian varhain (2. opiskeluvuoden keväällä) Opiskelen iltakoulussa ja käyn samalla töissä. Omalta osaltani työpaikan/koulun projektit ovat onnistuneet hyvin.

9 Kuinka opinnot ovat vastanneet odotuksiasi? Huonosti, käydään monesta asiasta pintaraapaisua, mutta mitään asiaa ei perusteellisesti. Hyvin ja huonosti. Työharjoitukset olisivat saaneet olla haastavampia. Töiden vaatimustaso oli todella alhaalla. Erittäin hyvin, olen saanut olla rakennustyömaalla työnjohtotehtävissä. Loistavasti. Kyllä se on niin, että työtä tekemällä oppii paremmin kuin koulussa istumalla. Enemmän pitäisi olla työharjoittelua ja sen pitäisi olla paremmin ohjattua. työharjoittelulle pitäisi asettaa jonkunlaiset tavoitteet.

10 Pidetäänkö koulutusohjelmassasi tuotantopainotteista koulutusohjelmaa ja perinteistä koulutusohjelmaa samanarvoisina? KylläEi Kaikki vastaajat72,3%27,7% Nainen71,2% 28,8% Mies72,5%27,5%

11 Oletko jo suorittanut opintoihin liittyvää harjoittelua / työpaikkaopintoja? Harjoittelua 63,6% Kyllä (225 kpl) 36,4% En (129 kpl) Työpaikkaopintoja 44,6% Kyllä (158 kpl) 55,4% En (196 kpl)

12 Kuka hankki työpaikkaopintojen paikan tai aiheen? Vastaajia 158 kpl %-jakaumaNaisetMiehet Hankin itse91,8%90,5%92% Opettaja*2,5%9,5%1,5% Yhdessä5,7%0%6,6% * Opettaja tai muu AMK:n henkilöstöstä

13 Kuinka helppoa on ollut paikan löytyminen työpaikkaopintoihin tai aiheen löytyminen työpaikan kehitysprojektiin? %-jakaumaNaisetMiehet On ollut helppoa42,4%19%46% Kohtuullisen vaivannäön jälkeen36,7%42,9%35,8% On ollut vaikeaa15,2%28,6%13,1% Oma vastaus*5,7%9,5%5,1% * yleisimmät vastaukset: suhteilla ja kesätöiden kautta

14 Kuinka yrityksessä on suhtauduttu tuotantopainotteiseen koulutukseen? Myönteisesti, yrityksissäkin on havaittu miten paljon se auttaa opiskelijaa työelämään siirtymisessä ja olemaan varmempi työtehtäviin. Ajatellaan, että on viisasta nähdä asioita oikeasti eikä vaan lukea kirjoista. Työpaikassani ei ollut aiemmin törmätty vastaavaan, joten ei myöskään oikein tiedetty minkälaisia tehtäviä voisi teettää ja miten suhtaudutaan. Jouduin tekemään aika paljon töitä, että pääsin mukaan projekteihin. Lämpimin mielin, parempaan suuntaan ollaan menossa. Eivät juuri ymmärrä mistä on kyse

15 Kuinka yrityksessä on suhtauduttu tuotantopainotteiseen koulutukseen? Varmaan siellä on suhtauduttu hyvinkin tuotanto-painotteiseen koulutukseen, mutta välillä harjoittelija vievät liikaa aikaa vakityöntekijöiltä, että toisaalta he kokevat harjoittelijan lisäävän vastuuta. Mutta kaikki riippuu millaisessa yrityksessä harjoittelua suoritetaan. Isossa haitta ei ehkä ole niin suurta kuin pienessä asennus-firmassa. Mutta varmasti on koettu harjoittelija hyvänä jos hänellä on hyvä koulutus pohjalla, ettei tarvitse kiertää tyhjän takia työmaita ja paikkoja Jokaisella yrityksellä on oma näkemys tuotanto-painotteisuuden tärkeydestä. Joidenkin mielestä se on erittäin tarpeellista, toisista taas ei.

16 Kuinka yrityksessä on suhtauduttu tuotantopainotteiseen koulutukseen? Yllättävän positiivisesti. Johtuu ehkä siitä että opinnot ovat sellaiset joita työnantajani voi mahdollisesti hyötyä siitä tulevaisuudessa. Yritys on suhtautunut todella hyvin. He ovat olleet mielissään työpaikkaopinnoista, jolloin saa enemmän "työkokemusta” haluamaltaan alalta. Olen edelleen samassa työpaikassa töissä, jossa suoritin ensimmäisen työpaikkaopintojakson. Ja tässä minulla on vakituinen työpaikka kunhan valmistun. Suhtautuminen on ollut positiivista, mutta ihmetelty miksi käydään niin monta asiaa läpi mutta ei mitään ”kunnolla” Positiivisesti, harjoittelu on mennyt oman työn ohessa todella huomaamattomasti.

17 Saitko työpaikkajaksolta palkkaa? %-jakaumaNaisetMiehet Kyllä76,6%81%75,9% En23,4%19%24,1% Paljonko palkkasi oli -500 €/kk2,5%0%2,9% 501-800 €/kk5%11,8%3,8% 801-1100 €/kk7,4%17,6%5,8% 1101-1400 €/kk22,3%17,6%23,1% 1401-1700 €/kk29,8%41,2%27,9% 1701- €/kk33,1%11,8%36,5%

18 Saitko palkkaa työpaikkajaksolta? (pohjatutkintoon verrattuna) Ammattioppil.LukioMuu Kyllä68,6%84,2%75% En31,4%15,8%25% Paljonko palkkasi oli -500 €/kk0%4,7%0% 501-800 €/kk4,2%4,7%11,1% 801-1100 €/kk4,2%9,4%11,1% 1101-1400 €/kk8,3%34,4%11,1% 1401-1700 €/kk31,3%29,7%22,2% 1701- €/kk52,1%17,2%44,4%

19 Saitko työpaikkajaksolta palkkaa? (koulutusaloittain verrattuna) KylläEn Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 75%25% Arkkitehtuuri ja rakentaminen 97,4%2,6% Bio-, elintarvike- ja kemiantekniikka 87,5%12,5% Kone-, metalli- ja energiatekniikka 65,6%34,4% Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 85,7%14,3% Prosessi- ja materiaalitekniikka 0%0% Sektorn för Teknik & Kommunikation 0%0% Sähkö- ja automaatiotekniikka 56,8%43,2% Tekstiili- ja vaatetustekniikka 0%0% Tieto- ja tietoliikennetekniikka 81,8%18,2% Muu opintoala 100%0%

20 Paljonko palkkasi oli? (koulutusaloittain verrattuna) -500501-800801-10001101-14001401-17001700- €/kk Ajoneuvo- ja kuljetus 0%0% 8,3% 41,7% 25% 25% Arkkitehtuuri ja rakentaminen 0%0% 0% 28,9% 39,5% 31,6% Bio, elintarvike ja kemia 0%0% 42,9% 28,6% 14,3% 14,3% Kone-, metalli- ja energia0%14,3% 0% 14,3% 28,6% 42,9% Muu tekniikka ja liikenne 0%8,3% 8,3% 8,3% 50% 33,3% Prosessi- ja materiaali 0%0% 0% 0% 0% 0% Sektorn för Teknik & Komm. 0%0% 0% 0% 0% 0% Sähkö- ja automaatio9,5%14,3% 4,8% 23,8% 19% 28,6% Tekstiili- ja vaatetus 0%0% 0% 0% 0% 0% Tieto- ja tietoliikenne11,1%0% 33,3% 0% 0% 55,6% Muu opintoala 0%0% 0% 0% 100% 0%

21 Työpaikkajakson sisältö ja ohjaus Miten sisältö suunniteltiin etukäteen? 10,1% Melko yksityiskohtaisesti 60,8% Karkeasti 29,1% Ei ollenkaan Keneltä sait ohjausta työtehtäviin? 60,8% Työpaikan edustajalta 3,8% Opettajalta 20,3% Molemmilta 15,2% En saanut ohjausta

22 Millaista ohjausta sait työpaikkajaksolla? 42,9% Työsuojelusta 89,5% Työtehtäviin ohjausta 28,6% Oppimistehtävien suorittamiseen 35,3% Tiedon hankkimiseen 27,8% Raportointiin AMK:lle

23 Millaista ohjausta sait työpaikkajaksolla? (ikäryhmittäin verrattuna) <20v20-25v26-30v 31-35vYli 35v Työsuojelusta50%21,5% 12,5%16,7% 12% Työtehtävien ohjaus50% 41,5%41,7%27,8%32% Oppimistehtävät0%11,2%16,7%22,2%12% Tiedon hankkimisesta0%15,1%14,6%22,2% 20% Raportointiin AMK:lle0%10,7% 14,6%11,1% 24%

24 Työpaikkajakson oppimistehtävät Oliko sinulla työpaikkajaksolla AMK:n antamia oppimistehtäviä? 41,1% Kyllä 58,9%En Millaisiksi koit oppimistehtävät opiskelusi kannalta? %-jakaumaNaisetMiehet Hyödyllisiksi61,5%75%59,6% Hyödyttömiksi38,5%25%40,4%

25 Mitä opit työpaikkajaksolla? Kykenen ja hallitsen työnjohtajan työn itsenäisesti Pohjakoulutukseni sekä edellisten työpaikkojeni ansiosta en oppinut muuta kuin tutustumaan uuteen ympäristöön uusiin työkavereihin ja tehtaan tapoihin. Muutama pikkuinen työ oli sellainen minkälaista en ollut aikaisemmin huoltanut mutta asentajan kanssa siitä selvittiin suhteellisen kivuttomasti. Työturvallisuuskoulutuksessa kävin, siellä oli samanlaista perehdytystä kuin ennenkin, mutta hyödyllinen sinänsä. Projekti- ja tiimityöskentelyä sekä yritysmaailman toimintatapoja Opin soveltamaan jo oppimaani teoriaa käytäntöön, sekä suhtautumaan kriittisemmin siihen, mitä koulussa opetetaan Tein monipuolisia töitä, oppia ja kokemusta tuli tuotannon työn- johdosta, ostamisesta, myynnistä, henkilöstöasioista, kehittämis- projekteista, ulkoistamisesta… Näin käytännössä kerrostalotyömaan rakentamisprosessin perustuksesta luovutusvaiheeseen

26 Mitä opit työpaikkajaksolla? Paljon työn organisoinnista työpaikalla, työjohtajat pitivät ajan tasalla ja kertoivat tekemistään päätöksistä, mitä tehdään ja miksi, myös ongelmista työpaikalla. Lisäksi sain aika kokonais- valtaisen kuvan tuotantoketjusta lähtien raaka-aineesta kaikkien käsittelyvaiheiden jälkeen lähettämöön asti. Opin myös sen, että teollisuudessa on aina jonkinasteinen kiire ja kova kilpailu. olin käytännön työssä konekorjaajana, sekä suunnittelun erinäisissä projekteissa mukana. Tämä opetti minua paljon Näin ja pääsin itse tekemään kuinka käytännössä esim. omakotitalo sähköistetään opin sellaisia asioita, joita ei omalla alallani edes opeteta kunnolla koulussa Todella paljon tietoa ja taitoa tulevia työtehtäviä varten

27 Miten arviointi toteutettiin työpaikkajaksolla? 10,8% Jatkuvana ohjaavana arviointina 48,1% Jakson lopussa tapahtuvana arviointina 41,1% En osaa sanoa

28 Miten arvosana työpaikkajaksolta kohdallasi muodostuu? %-jakaumaNaisetMiehet Työnantajan arvion, itsearvioinnin, 32,9%19%35% raportin ja seminaarien pohjalta Raporttien ja seminaarien pohjalta15,2%23,8%13,9% Työnantajan antaman 12,7%19%11,7% arvioinnin pohjalta En tiedä39,2%38,1%39,4%

29 Miten työpaikkaopinnot ja harjoittelu mielestäsi eroavat toisistaan? Työpaikkaopinnot on ohjatumpaa sovitun työtehtävän takia. Työharjoittelun aikana työtehtävät voivat vaihdella enemmänkin oman osaamisen kehittyessä Työpaikkaopinnot ovat vaativampia Harjoittelussa (kesätyössä) saadaan korvaus tehdystä työstä, kun taas koulun pienillä työpaikkaopinnoilla ei saa viisasta työsopimusta. Samaa työtä tehdään, toisessa palkalla toisessa palkatta. En näe mitään erilaista näissä kahdessa Työpaikkaopinnoissa toimitaan jo itsenäisesti työjohdollisissa tehtävissä ja otetaan jo jonkin verran vastuuta työmaan asioista, kun taas harjoittelussa toimitaan työjohdon alaisuudessa En tiedä, ei ole kerrottu

30 Kerro hyvät ja huonot kokemuksesi työpaikkajaksolta Hyvää on se että saa naamaansa näkyville erilaisille ihmisille, että työhönottotilaisuudessa ja haastattelussa voi sanoa että olen ollut teidän alaisena sen hetken mitä olin. Tietysti lukiosta tulleilta merkitys on suurempi kuin ammattikoulusta joilla on jo työkokemusta karttunut enemmän. Huonoa on ehkä se ettei työnantaja odota paljoa mitään harjoittelijalta, pelkää vain että joutuu laittamaan yhden työntekijöistä harjoittelijan perään. Jossain paikassa taas saattaa olla, kun ilmaiseksi saa pitää ylimääräistä työntekijää niin työnantaja saattaa törkeästi kuormittaa harjoittelijaa liikaa, mutta tässäkin pelaa vain oman kätensä huonosti ja joutuu huonoon maineeseen. Mutta kaikki työpaikat ovat erilaisia riippuen ympäristöstä ja kaikkeen pitää asennoitua varauksella. Jokaisessa paikassa on hyvät ja huonot puolet. Itsellä ei ole ollut kamalasti mitään negatiivista

31 Kerro hyvät ja huonot kokemuksesi työpaikkajaksolta Työharjoittelujakson jälkeen minua pyydettiin jäämään yritykseeni töihin, mikä on erityisen mukava asia. Opintojen loppuun vieminen työnohella on tosin hankalaa ja työssä huomaa tiettyjen opintojen olevan turhia ja sitä kautta opiskelumotivaatio on laskenut. Huonot kokemukseni olivat ehkä liian yksitoikkoinen työ. Hyvät taas oikeastaan haastavasta työstä. Vaikea on eritellä, mukavaa on ollut koko ajan. Aika kuluu nopeammin ja hyödyllisemmin kuin mielestäni koulun penkillä.

32 Kerro hyvät ja huonot kokemuksesi työpaikkajaksolta Opin soveltamaan käytäntöön taitoja, mutta paljon myös sellaisia perusasioita joita ei opiskelussa ole käsitelty. Onneksi aiempi työelämässä olo auttoi tilanteeseen. Huonoa sanottavaa on vain harjoittelujaksolta. Työssäoppimisjakson aikana opin paljon uutta ja sain olla työyhteisössä kunnolla mukana eikä minua pidetty "vain harjoittelijana" Työpaikkaopintojaksolla pääsee itse toimimaan esimiesasemassa ja se antaa lisää varmuutta ja innostaa toimimaan sillä tavalla että asiat työmaalla toimivat, huonot/negatiiviset asiat ehkä ovat töiden paljous ja tietynlainen kiire. kaikki meni ihan hyvin

33 Miten työpaikkajakso vaikutti opiskelumotivaatioosi? %-jakaumaNaiset Miehet Motivaatio oli riittävän hyvä41,8%57,1%39,4% Lisäsi opiskelumotivaatiota39,2%23,8%41,6% Vähensi opiskelumotivaatiota6,3%14,3%5,1% Se on hukassa muutenkin12,7%4,8%13,9% Vastaajia yhteensä 158 kpl

34 Työpaikkajakson vaikutus tuotantoinsinöörin tehtävien kiinnostavuuteen? %-jakaumaNaisetMiehet Kiinnosti alun perin60,8%52,4%62% Herätti kiinnostuksen17,1%23,8%16,1% Muut tehtävät 22,2%23,8%21,9% kiinnostavat enemmän

35 Kiinnostavatko sinua tuotannon tai rakentamisen välittömän esimiehen tehtävät? %-jakaumaNaiset Miehet Kyllä kiinnostaa83,6%78,8%84,4% Ei kiinnosta16,4%21,2%15,6% Vastaajia 354 kpl

36 Miten työpaikkaopintojen ohjausta tulisi kehittää? Koulun ja yrityksen välillä tarkempia suunnitelmia ja tavoitteita työpaikka-opintojen suhteen, vastuu myös yritykselle toteuttaa suunnitelmat, eikä vain ns. "perustyöntekoa" Koulu saisi olla aktiivisempi ja enemmän yhteydessä työpaikkaan. Selkeämmät ohjeet. Enemmän aktiivista otetta koulun puolen ohjaajilta. Vaatii kylläkin paljon resursseja ja laajaa asiantuntemusta. Koulu voisi järjestää harjoittelupaikat, niin kuin eräillä muilla aloilla. Yritykset varmasti mielellään pitäisivät enemmän yhteyttä opiskelijan kouluun jolloin ohjaus olisi yhteneväisempää enemmän käytäntöä. Käytännössä ohjausta ei ole ollut lainkaan enkä sitä ole osannut kaivata. Ihmetyttää kuitenkin että "ohjaavalle opettajalle" maksetaan kesälläkin palkkaa, ilman että kys. henkilö edes kävisi harjoittelijaa työpaikalla morjestamassa.

37 Miten työpaikkaopintojen ohjausta tulisi kehittää? Informoimalla paremmin, esim. oppilaan ohjausta tehostamalla. Raportin teossa oli ongelmia, koska ei valvojaan ei saanut yhteyttä, eikä tiennyt kuinka raportoida. Ohjeet olivat mielestäni puutteelliset. Eiköhän suunta ole oikea, vaikea lukiolaista on saada hyvään työhön, riippuen työantajan asenteesta ja viisaudesta, paikkoja on aina niukasti tarjolla ja opettajien suhteet kovilla, kaikille löytyy aina jonkinmoinen paikka mutta minkä tasoinen siitä voi jokainen vetää omat johtopäätökset. Periaatteessa opettajan ja työnantajan tulisi olla tekemisissä ahkeraan jotta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty harjoittelijalle. Teettää enemmän omakohtaisia tehtäviä eikä vain loppuraporttia opettajalle. Minusta raportti kuuluisi myös työnantajalle joka saisi suoraa palautetta työpaikastaan vieraan henkilön näkökulmasta. Enemmän yhteistyötä sille saralle. Tietysti opettaja voi käydä katsomassa lähellä olevia työmaita missä harjoittelija raataa ja käydä kysymässä, mitä tämä on oppinut työelämästä. etc etc. Hieman enemmän insinöörin tehtäviä. (kiinni työnantajasta)

38 Miten työpaikkaopintojen ohjausta tulisi kehittää? Työpaikan ja koulun ohjaajien yhteistyö, että molemmat tietäisivät missä mennään. olisi tärkeää, että kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus päästä "hyvään" yritykseen töihin, jos se ei onnistu palkallisena kesän aikana niin sitten lukuvuoden aikana palkkana opintotuki. Hyvä olisi myös jos harjoittelu jaksot olisi teemoitettu ja joka jaksolla olisi eri teema esim. 1. jaksolla apu- / raksamiehenä ja viimeisellä harjoittelujaksolla avustavissa esimiestehtävissä tai esimiestehtävissä. Koulujen tulisi olla tiiviimmin yhteydessä oppilaiden työpaikkoihin, että harjoittelijat saisivat koulutusta vastaavia työtehtäviä ja jotta oppilaat saisivat mahdollisimman monialaisen käsityksen ja kokemuksen työharjoitteluajalta Koulun ja yritysten välillä pitäisi olla yhteistyötä, jotta opiskelijat saisivat paremmin harjoittelupaikkoja. Nykyisellään homma ei toimi oikein mitenkään. Suhteilla pääsee paljon helpommin töihin. Ohjauksen tarve on hyvin yksilöllistä ja riippuu myös paljolti työpaikasta. Opettaja voisi ajoittain kysellä kuulumisia ja töiden edistymistä vaikka s.postin kautta.

39 Miten työpaikkaopintojen arviointia tulisi kehittää? Kuuntelemalla enemmän mitä opiskelija on itse mieltä omasta suoriutumisesta työpaikkajaksosta. Ei aina se työn vaativuus/kohteen suuruus määräisi, että mitä opiskelija on päässyt tekemään/näkemään jakson aikana. Enemmän palautetta ja keskustelua. Koulun ja työnantajan pitäisi tehdä arviointi yhteistyössä Työnantajan ja vastaavan opettajan tulisi kommunikoida enemmän. Opiskelijan omaa arviointia tulisi huomioida enemmän Enemmän vapautta ottaa itsestään vastuuta, eikä semmoista paapomista kun nyt. Kolmikanta-arvostelu voisi olla hyvä (opettaja, opiskelija, työpaikka)

40 Miten työpaikkaopintojen arviointia tulisi kehittää? Tehdään "harjoitus kirja", johon on painettu pakolliset edellytykset harjoittelun suorittamiselle. Hyväksyntä pitää saada niin työnantajan edustajalta kuin työntekijöiden edustajalta (tuotannon parissa suoritettu aika) (luottamusmies). Silloin saadaan valvottua että osa ajasta (tietty tuntimäärä) on esim. Suunnitteluun tutustumista, osa sitä duunaamista yms.. Ja ei raportissa voi sanoa kaikkea, niin kuin ajattelee sillä siihen on saatava Firman hyväksyntä! Työpaikalla joku antaisi harjoittelun jälkeen selvän palauteen. Esim olisi jokin valmis lomake, johon työnantaja voisi merkata kuinka on suoriutunut tehtävistä. Ei mitenkään, ei kukaan niistä välitä missään. Mielestäni arvostelu voisi tulla työpaikalta kirjallisena.

41 Opinnäytetyö Oletko jo aloittanut opinnäytetyön tekemisen? (vastauksia 354 kpl) 21,8%Kyllä (77 kpl) 78,2%En ole (277kpl) Kenelle opinnäytetyö on suunnattu? (vastauksia 77 kpl) 35,1% Työpaikkaopintoyritykseen 36,4% Harjoittelupaikkaan 37,7%Kesätyöpaikkaan 15,6%Muuhun yritykseen tai työpaikkaan 2,6% Omalle ammattikorkeakoululle 9,1% Johonkin muualle

42 Oletko kokenut tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen itsellesi sopivammaksi? Kyllä työssäkäyvälle iltaopiskelijalle, joka on usean vuoden ollut käytännön työelämässä, luo paremmat mahdollisuudet teorian yhdistämisen käytäntöön Kyllä, koska olen jo tottunut säännöllisiin tuloihin. en tulisi toimeen pelkällä opintotuella Kyllä, saa laaja-alaisen kuvan rakentamisprosessista Kyllä, oppiminen on tehokkaampaa mielestäni käytännössä kuin pelkästään teoriassa. Opintojen painotukset menevät lähemmäksi käytäntöä Kyllä olen. Se soveltuu paremmin eri aloille. Pidän käytännön töistä kuin myös insinöörin töistä. En tässä vaiheessa ole juurikaan huomannut eroja. Olen ollut tyytyväinen valintaani. Vaikea sanoa, kun ei ole perinteisestä opetuksesta kokemusta. Luultavasti perinteinen parempi. Oletan, että siellä olisi mahdollisuus syventyä ja keskittyä paremmin niihin aineisiin, jotka kokee mielekkäiksi, kiinnostaviksi ja tärkeiksi.

43 Oletko kokenut tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen itsellesi sopivammaksi? Käytyäni 2 vuotta koulua, voin sanoa että EN! Mielestäni Tuotanto- painotteinen insinöörikoulutus yrittää ahtaa liian paljon tavaraa liian pieneen pakettiin. Eli kun meidän täytyy käydä melkein samat teoria asiat kuin perinteisessä linjassa, niin tämä aiheuttaa vaan ylimääräistä kiirettä ja hätäilyä. Jonka takia moni asia jää puolitiehen. Harjoittelun paljous on hyvä asia, mutta se pitäisi myös huomioida paremmin opintosuunnitelmassa, vaikka siten että karsitaan vielä enemmän teoriakursseja pois ja keskitytään sitten niihin kursseihin mitkä tukee työnjohtokoulutusta. Kyllä. Varsinkin jos pääsee yritykseen jossa on jopa mahdollistaa jatkaa koulun jälkeen, on jo periaatteessa sisällä yrityksessä, kun koulu päättyy. Toisaalta taas kun on paljon yrityksen kanssa tekemisissä pääsee näyttään kykynsä, jolloin ehkä jopa työllistää itsensä jo ennen kuin koulu päättyy, kuten omassa tapauksessani kävi. Kyllä olen koska ennen kouluun menemistä olin pari vuotta työ- elämässä niin minulle sopii paremmin harjoittelujaksot koulun käynnin yhteydessä.

44 Oletko kokenut tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen itsellesi sopivammaksi? Ehdottomasti. Käytännön projektiopinnot on mielestäni paras tapa kehittää käytännön osaamista ja työelämässä tarvittavia ryhmätyötaitoja. Projekteja saisi olla mahdollisimman paljon, koska niissä oppii oikeasti tekemään eikä vain paperilla. Kyllä. Tiedän että en tule ammatissani matematiikkaa ja fysiikkaa tarvitsemaan lähellekään yhtä paljoa kuin monia niitä korvanneita ammattiaineita. Se on hidastanut opintoja, koska en ole saanut alalta työpaikkaa, jossa tehdä työssäoppimisprojekteja. muuten uskon sen periaatteessa olevan parempi, koska käytännössä oppii paremmin. on kuitenkin todella huono, että menettää mahdollisuuden joihinkin kursseihin joita 'peruslinjalaiset' käyvät samalla kun itse on työssä. kuulostaa hullulta valmistua insinööriksi ilman, että on esim. koskaan ollut integrointi- ja differentiaalikurssilla. tuntuu että mieluummin valitsisin perinteisen, koska tämä tuotantopainotteinen ei onnistunut. en näe juuri eroa opinnoissa. Samat kurssit + tuotantopuolen raportit mukaan lukien.

45 Kerro omin sanoin koulutusohjelmastasi ja tuotantopainotteisuudesta Joillekin ehkä ihan toimiva, mutta itse haluan enemmän tietotaitoa, tämä koulutusohjelma on mielestäni liian "löysä” Käydään enemmän käytännön läheisempiä asioita esim. miten jotkin hommat tehdään jne. sekä enemmän johtamiseen liittyvää. Myöskään ei ole kauhean matematiikka painotteista opiskelua, koska ei tulee mitään suunnittelijaa ja riittää se että ymmärtää miksi sekin asia tulee juuri niinkuin tulee. Jos olisin ilkeä niin sanoisin, että mikä tuotantopainoitteisuus, kun en ole sellaista huomannut.. koulussa on mukavan rento meininki ja asiaa tulee riittävästi. Labroja ei ole alkuvuosina kovin paljoa mutta tulevina vuosina niitä järjestetään sopivasti. Olen tyytyväinen nykyiseen koulutusohjelmaani. Mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa tuotantopainotteisuus ei näy tarpeeksi.

46 Kerro omin sanoin koulutusohjelmastasi ja tuotantopainotteisuudesta Teoreettisista aineista pääsisältönä on ilmiöistä tietäminen ja niiden perusteiden ymmärtäminen - ei niinkään antaa mahdollisuudet varsinaiseen teoreettiseen suunnitteluun. Painotus on muutenkin työelämäläheinen, oppiainejaossa yritetään painottaa henkilöstötyöhön. Tosin varsinainen henkilöstöasioiden opiskelu alkaa vasta n. kolmantena vuonna, mutta muutenkin on näkyvissä tuo "kevyempi" ote tekniseen teoriaan. loppu häämöttää ja olen edelleen motivoitunut ja haluan aamuisin mennä kouluun, joten alun innostus ei ole hiipunut opintojen edetessä. Koulu on siten onnistunut mielestäni hyvin. Ammattikoulu pohjalta tulevalla ensimmäinen ja toisen vuoden puolikas on käytännössä mahdoton tehtävä. Tiedän että monella jää suuri osa suorittamatta tuosta alkuvaiheen ainetulvasta, ja noissa aineissa on tärkeitä aineita aina ajatellen seuraavia aineita, joten noidan kehä on valmis. Toivoisin enemmän rästikursseja järjestettäviksi, jotta pääsisimme edes hivenen samalle tasolle kuin lukiosta tulleet. Minusta tehdään osaava insinööri työmaalle.

47 Saitko tarpeeksi tietoa tuotantopainotteisen koulutusohjelman valinnan pohjaksi? 19,2%Kyllä sain 42,7%Sekä että 38,1%En saanut Mistä asioista sait liian vähän tietoa? Millaiset työmahdollisuudet kyseisellä koulutuksella, valinnaiset aineet, työjärjestelyistä, harjoittelu/opiskelumahdollisuuksista ulkomailla, opintojen sisällöstä, mihin koulutus valmistaa ja millaisia valmiuksia se antaa toimia työmarkkinoilla, miten se eroaa normaalista insinööriopinnoista, harjoittelun pituus, mitä todellakin tarkoittaa tuotantopainotteisuus, mitä teen tällä koulutuksella, opintojen ohjauksesta, projekteista ja kursseista, yrityksistä…

48 Olivatko työpaikkaopinnot vaativampia vai helpompia kuin perinteinen opiskelutapa? Kysymykseen vastanneet 354 kpl 20,6% Vaativampia 28,5% Helpompia 50,8% Samanlaisia

49 Kommentit koskien kyselyyn vastaamista Hyvä ja yksinkertainen kysely Enemmän rastituskohtia ja vähemmän kirjoittamista Osa termeistä outoja Hyvä, että oli sanallisia kysymyksiä, eikä mitään yksiristikaksi systeemiä Mitä hyötyä tästä kyselystä on kun mikään ei muutu Toivottavasti jatkossa koulullamme olisi parempaa informaatiota Hyvä, että kysellään opiskelijoiden mielipiteitä kehitystarkoituksessa Tuleeko tulokset koskaan opettajien tietoon?

50 Yhteystiedot: Arto Tikkanen Koulutuspoliittinen vastaava Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitto – SAMOK ry Mäkelänkatu 56 3 krs. 00510 Helsinki puh: 020 756 9673 faksi: 020 756 9669 arto.tikkanen@samok.fi