Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen

Esitys aiheesta: "Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen"— Esityksen transkriptio:

1 Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen
Huomioita ja kommentteja kehittämishankkeen näkökulmasta Minna Laitila

2 Mieli 2009 Asiakkaan aseman vahvistaminen
Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen Ohjauskeinojen kehittäminen

3 1. Asiakkaan asema: yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy
Mielenterveysbarometri kertoo, ettei mielenterveyskuntoutujia pidetä yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä Terveydentila on huonompi kuin muun väestön fyysiset sairaudet jäävät huomaamatta ja hoitamatta kuntoutujia ei oteta vakavasti eikä heidän fyysistä terveyttään tutkita riittävästi elinikä keskimäärin lyhempi kuin valtaväestöllä: miehet kuolevat jopa 20 vuotta aikaisemmin ja naisetkin 10 vuotta aikaisemmin kuin muu väestö.

4 1. Asiakkaan asema: yhdenvertainen kohtelu ja palveluihin pääsy
Edelleen ennakkoluuloja ja leimaamista Suurin osa kansalaisista ei kertoisi mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan työyhteisössään, ja erityisesti nuoret aikuiset eli alle 25-vuotiaat jättäisivät asian kertomatta Mielenterveysalan ammattilaisten käsitykset huomattavan negatiivisia Väljä puitelainsäädäntö: palveluiden taso ja laajuus määrittelemättä, tulkinnan mahdollisuus, asiakasmaksukäytännöt vaihtelevat, alueelliset erot palveluiden saatavuudessa Matala kynnys ja yksi ovi?

5 1. Asiakkaan asema: kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat
”Puolifilosofinen ja poliittisesti korrekti tavoite” vai todellisuutta? Tarve, käytännön toteutus, lisäarvo palvelujärjestelmän ja asiakkaan kannalta? Asiakasraadit, järjestöyhteistyö, kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottaminen Akuuttiasiakkaiden asiantuntijuus ja osallistumisen mahdollistaminen, asiakkaiden vastuutus ja voimaantuminen Kokemusasiantuntijuuden asiantuntijuus? Käytännön esteet ja haasteet

6 1. Asiakkaan asema: tahdosta riippumaton hoito
Tahdosta riippumatonta hoitoa Suomessa kansainvälisesti verrattuna paljon Suuria alueellisia ja sairaanhoitopiirien välisiä eroja Itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen liittyvän lainsäädännön uudistus: potilaan ja asiakkaan oikeus tulla kuulluksi omassa asiassaan kirjataan lainsäädäntöön vahvana perusoikeutena Vastentahtoinen hoito ei ole este osallisuudelle ja hyvälle, asiakaslähtöiselle kohtelulle Asiakkaan oikeusturvan toteutuminen edellyttää, että asiakkaalla on riittävästi tietoa ja se annetaan ymmärrettävässä muodossa

7 2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö: painopisteet
Edistävä ja ehkäisevä työ uhkaa jäädä korjaavan työn jalkoihin Resurssit terveyden edistämiseen, valvontaan? Järjestöjen mahdollisuudet Hyvät käytännöt: Friends, TLP, väkivallan vastainen työ, itsemurhien ja itsensä vahingoittamisen ehkäisy, vastuullinen alkoholimyynti

8 2. Edistävä ja ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö: strategiat
Yhdistetyt mielenterveys- ja päihdestrategiat yhteistoiminta-alueille Edistävä ja ehkäisevä työ sekä palveluiden kehittäminen Sektorirajat ylittävä, paikallista tarpeista lähtevä kehittäminen Haasteena sitoutuminen, toimeenpano, juurtuminen ja arviointi

9 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen/koordinointi
Lainsäädännön hajanaisuus: mt-laki, päihdehuoltolaki, kt-laki, esh-laki, sos.huoltolaki, laki yksityisestä th:sta, laki yksityisten sos.palvelujen valvonnasta, työterveyshuoltolaki, sairausvakuutuslaki, Paras-puitelaki, laki asiakkaan oikeuksista, laki potilaan oikeuksista… Erilaiset tavat organisoida ja tuottaa palvelut, yhteistyöongelmat, vaikuttavuus, taloudelliset vaikutukset, erilaiset tietojärjestelmät Kunnilla velvollisuus koordinoida: osaaminen ja resurssit? Kenellä on kokonaiskuva? Esim. päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalvelut ”Oikea paikka oikeaan aikaan”

10 3. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestäminen/palvelujärjestelmä
Avopalveluiden monipuolisuus matalan kynnyksen paikat, jalkautuva työ, moninaiset ongelmat riittämättömyys näkyy mm. sairaalahoidoissa porrastus Yhteistyön haasteet: Avo- ja laitoshoidon yhteistyö: saumattomat hoito- ja palveluketjut Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä päihde- ja mielenterveystyön yhteistyö Perus- ja erityispalveluiden yhteistyö Yhdistetyt palvelut Työterveyshuollon rooli Ikääntyvien päihdeongelmat: kasvava ongelma?

11 4. Ohjauskeinojen kehittäminen
Opetuksen kehittäminen mm. Alkon lahjoituksen avulla Informaatio-ohjauksen riittävyys? Hankekehittämisen lyhytjännitteisyys

12 Kiitos!

13 Lähteitä Laitila, M Asiakkaan osallisuus mielenterveys- ja päihdetyössä. Fenomenografinen lähestymistapa. Itä-Suomen yliopisto. Mielenterveysbarometri Mielenterveyden keskusliitto. Pajukoski, M. (toim.) Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä. Raportti III. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Helsinki. Partanen, A., Moring, J., Nordling, E. & Bergman, V. (toim.) Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009–2015. Suunnitelmasta toimeenpanoon vuonna Avauksia 6/2010. THL. Helsinki. STM Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3. Helsinki. Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus eduskunnalle toiminnastaan varainhoitovuodelta Valtiontalouden tarkastusviraston eduskunnalle annettavat kertomukset K 15/2009 vp.