Itä-Suomen EAKR-ohjelman strategisesta toteutumisesta Kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto 2.12.2009 IS EAKR –SK, Helsinki.

Esitys aiheesta: "Itä-Suomen EAKR-ohjelman strategisesta toteutumisesta Kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto 2.12.2009 IS EAKR –SK, Helsinki."— Esityksen transkriptio:

1 Itä-Suomen EAKR-ohjelman strategisesta toteutumisesta Kehittämisjohtaja Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto 2.12.2009 IS EAKR –SK, Helsinki

2 Esityksen sisältö Taustaksi Yleisemmin aluekehityksestä Väestö Bkt Toimialat (case metsä, metalli) TKI Kuntatalous EAKR-ohjelman strategisesta toteuttamisesta Teemoittain Toimintalinjoittain Menoluokittain Erityisrahoituksen seuranta

3 Taustaksi Lissabonin strategian tavoitteena tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin talousalue 2015 mennessä EU:n suuret haasteet – väestökehitys, globalisaatio, ilmastonmuutos, energia Talouslama 2008 lopulla; elvytystoimet Vipuvaikutus – miten mobilisoidaan EAKR-varoilla määräänsä (alle 1% alue-bkt:stä) isompia kehittämiskokonaisuuksia? Kytkettävä alueiden strategiseen kehittämiseen Vaikuttavuus – miten saadaan aluekehitys kasvuun? Toteutettava pitkäjänteistä kehittämispolitiikkaa Voitava reagoida toimintaympäristön muutoksiin Tämän ohjelman aluevaikutukset eivät vielä näy tilastoissa

4 Väestömuutokset maakunnittain 2007 - 2008 ja ennakkotiedot 1 - 10/2009 Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotiedot

5 Työttömyys TE-keskuksittain 30.9.2009, % Lähde: Etelä-Savon TE-keskus

6 Bruttokansantuote €/asukas maakunnittain 2007* BKT käyvin hinnoin Lähde: Tilastokeskus

7 Tuotannon kasvuarvio (%) maakunnittain 2008 - 2011 Lähde: ETLA:n maakunnittainen ennuste, TEM/Maakuntien suhdannekehitys 2007 - 2009

8 METSÄSEKTORIN OSUUS ARVONLISÄYKSESTÄ 2007e Lähde: Tilastokeskus

9 METSÄSEKTORIN OSUUS ARVONLISÄYKSESTÄ 2007e, milj. euroa Lähde: Tilastokeskus

10 Metsähakkuiden bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain, M€ Etelä-Savon Metsäkeskuksen ennuste: Puun kantorahatulot 100 M€ Etelä-Savossa 2009 Lähde: Metsän tutkimuslaitos

11 Teknologiateollisuus TE-keskusalueittain 2008*, % koko alasta Lähde: Teknologiateollisuus ry

12 Teknologiateollisuus Etelä-Savossa 2008* Lähde: Teknologiateollisuus ry

13 Lähde: Tilastokeskus Tutkimus- ja kehittämistoimen menot 2006 ja 2007, €/asukas

14 Seutukuntien suhteellinen osuus innovaatioista 2000 – 2007 (n= 1035), % Lähde: TEM/Suomalaisten innovaatioiden maantiede

15 Innovaatioiden määrä 1997 - 2006 suhteessa alueelliseen arvonlisään, MRD € (n = 1383) Lähde: TEM/Suomalaisten innovaatioiden maantiede

16 Lähteet: Tilastokeskus, Kuntaliitto Kuntien kertyneet yli-/alijäämät maakunnittain 2008*, € / asukas

17 Itä-Suomen ohjelman strategia edelleen voimassa Itä-Suomen visio Itä-Suomi on maailmanlaajuisesti kilpailukykyinen ja avautunut osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus Itä-Suomen kehittämisstrategian ydin kilpailukykyiset ja uudistuvat yritykset (EAKR TL1) hyvin toimiva innovaatiojärjestelmä (EAKR TL2) vetovoimainen elinympäristö (EAKR TL3) toimivat työmarkkinat sekä osaava ja motivoitunut työvoima (ESR)

18 Teemallinen kohdentaminen Ohjelman painopisteet Itä-Suomessa

19 Ohjelman strateginen toteutuminen / teemat Etelä-Savo: vapaa-aika ja matkailu, materiaalitekn., ympäristö ja energia Kainuu: vapaa-aika ja matkailu, metsä ja metalli Pohjois-Karjala: materiaalitekniikka, ympäristö ja energia Pohjois-Savo: hyvinvointi, ympäristö ja energia

20 Ohjelman strateginen toteutuminen / teemat Etelä-Savo Teemoille sijoittuneita hankkeita, TL 2 60,5 % ja TL 3 60,5 %, keskimäärin 60,5 % Hankkeiden lkm, teemoissa / ulkopuolella: 61 / 28 kpl

21 Esimerkkihanke Rantasalmen ekoteollisuuspuisto Hankkeella luodaan edellytyksiä Ekoteollisuuspuisto –toimintamallin mukaiselle yritysverkostolle ja kehitetään monipuolinen ja verkostoitunut puuteollisuuden osaamiskeskittymä. Kohderyhmänä Rantasalmen aseman alueella toimivat yritykset – seitsemän yritystä, suurin n. 100 henkilöä työllistävä hirsitalotehdas, muut mm. aihio- ja komponenttivalmistajia, kuljetus- ja kuivaamoyritys, metalliyritys (mm. terähuolto); useita eri alojen yhteistyöyrityksiä. Päätavoitteena edistää kestävää kehitystä käytännössä, lisätä ekokilpailukykyä vähentämällä tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia sekä parantaa alueen vetovoimaisuutta. Hankkeessa selvitetään sivutuotteiden ja jätteiden uusiokäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet. Ympäristöosaamista lisätään järjestämällä koulutusta esim. ekotehokkuuden huomioimisesta suunnittelussa. Hanke päättyy 2010. Toteuttaja: Kiinteistö Oy Rantasalmen Silva.

22 Ohjelman strateginen toteutuminen / teemat Kainuu Teemoille sijoittuneita hankkeita, TL 2 73,6 % ja TL 3 71,9 %, keskimäärin 73,2 % Hankkeiden lkm, teemoissa / ulkopuolella: 40 / 14 kpl

23 Esimerkkihanke Kainuun KV-matkailumarkkinoinnin koordinointihanke 2009-2010 / Kainuu International Tourism Marketing (TL 2) Hankkeen tärkeimpänä tavoitteena on kansainvälisten matkailijamäärien kasvattaminen Kainuussa 10-20 %:lla vuosittain. Mittarina ja seurantana on Tilastokeskuksen ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset rekisteröidyissä majoitusliikkeissä. Muita tavoitteita ovat mm. Kainuun yhdeksän kunnan ja alueen matkailuyritysten ja - yhdistysten yhteistyö Kainuun KV-matkailun puolesta tiivistyy (muodostuu kansainvälinen, vakiintunut yhteismarkkinointimalli) sekä tuotteelle/tuoteryhmälle, markkina-alueelle ja asiakassegmentille rakennetaan soveltuvat markkinointi- ja jakelukanavat. Markkinointi- ja jakelukanavat rakennetaan mm. maakohtaisesti niin, että saadaan aikaan mahdollisimman hyvä tuotto (asiakasmäärä kasvaa) panostettavalle rahasummalle (panos- tuotto). Agentuuritoiminta valituissa kohdemaissa vakiinnutetaan. Myyntiä tukemaan tuotetaan KV-myynti- ja markkinointimateriaalia. Markkinointitoimenpiteiden välilliset vaikutukset yritysten työllistävyyteen ovat noin +7% vuoteen 2015 mennessä. Matkailuyritysten (mm. majoitus- ja ohjelmapalvelu) tarpeen kasvaminen on noin +10 kpl uutta yritystä (vuoteen 2010 mennessä). Tavoitteena tulee olemaan myös tuotteistukseen kannustaminen ja palvelutuotteiden saattaminen yleisesti laadullisesti riittävälle tasolle. Tavoitteisiin päästään koko Kainuun aluetta käsittävällä elämystuotantoalan yritysten, julkisten rahoittajien sekä kehitys-, tutkimus- ja koulutustahojen yhteistyöllä.

24 Ohjelman strateginen toteutuminen / teemat Pohjois-Karjala Teemoille sijoittuneita hankkeita, TL 2 84,1 % ja TL 3 32,7 %, keskimäärin 63,9 % Hankkeiden lkm, teemoissa / ulkopuolella: 86 / 11 kpl

25 Esimerkkihanke Ylimaakunnallisella yhteistyöllä potkua kestävien energiaratkaisuiden ja osaamisen vientiin ja kansainvälistymiseen - Wenet Centre (TL 2) Pohjois-Karjala hallinnoi, muut IS maakunnat mukana Kestävän energiankäytön lisääminen on yksi keskeisimpiä haasteita niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, kun pyritään vastaamaan ilmastosopimuksiin. Metsäraaka-aineisiin perustuva bioenergian käyttö lämmön ja sähkön tuotantoon on merkittävin uusiutuva energianlähde. Puuenergian tietotaidon ja teknologian kysyntä onkin kasvanut voimakkaasti parin viime vuoden aikana. Metsäteollisuuden uudistuminen vauhdittaa kehitystä edelleen. Hankkeen tavoitteena on parantaa itäsuomalaisten kestävän energia-alan yritysten ja toimijoiden toimintaedellytyksiä ja kv-osaamista, kasvattaa yritysten liiketoimintaa, synnyttää uusia yrityksiä ja siten lisätä vientituloja Itä-Suomeen. Hankkeessa luodaan itäsuomalaisten yritysten ja toimijoiden vahvuuksiin perustuva Wenet -vientiverkosto, jonka kestävän energian osaaminen ja teknologia pystyy kattamaan koko tuotantoketjun kannolta kattilaan ja kaukolämmön osalta vielä asiakasliittymään asti. Verkostoitumisen avulla on mahdollista tarjota asiakkaille täyden palvelun kokonaisratkaisuja avaimet käteen -periaatteella. Verkosto- ja vientiyhteistyöllä parannetaan yritysten ja toimijoiden kilpailukykyä ja lisätään näiden tunnettavuutta kv-markkinoilla. Hankkeessa keskitytään alan yritysten ja organisaatioiden tuotteiden ja osaamisen kehittämiseen, kansainväliseen yhteismarkkinointiin, ammattilaisvierailujen järjestämiseen Itä-Suomeen ja kansainvälisyyttä tukevien vientihankkeiden valmisteluun ja toteutukseen.

26 Ohjelman strateginen toteutuminen / teemat Pohjois-Savo Teemoille sijoittuneita hankkeita, TL 2 90,4 % ja TL 3 53,8 %, keskimäärin 78,8 % Hankkeiden lkm, teemoissa / ulkopuolella: 86 / 17 kpl

27 Esimerkkihanke Biokaasulaitosinvestointi; Biokaasuteknologian tutkimus- ja opetusympäristön kehittäminen (TL 2) Biokaasureaktori-investointihankkeen keskeisenä tavoitteena on rakentaa käytännön mittakaavassa toimiva siirrettävä biokaasureaktorilaitteisto, joka tulisi palvelemaan biokaasuun liittyvänä tutkimus- ja kehitysympäristönä sekä toimimaan tiedonsiirtoa ja koulutusta edistävänä demonstraatioympäristönä maatilayrittäjille, luonnonvara- opiskelijoille sekä alan toimijoille ja sidosryhmille Itä-Suomen alueella. Hyödynsaajia ovat ensisijaisesti ympäristö- ja luonnonvara-alojen opetus ja tutkimustoiminta, paikalliset maatilayrittäjät, jätehuollon toimijat sekä alalla toimivat laitevalmistajat. Biokaasureaktoritutkimusympäristön investoinnilla edistettäisiin merkittävästi biokaasuosaamisen tasoa Itä-Suomessa, mahdollistettaisiin siihen liittyvä teknologinen tuotekehitys sekä luotaisiin edellytyksiä laitosinvestoinneille Itä-Suomen alueella. Laitoksen siirrettävyydellä on tavoitteena edesauttaa parempaa tiedonsiirtoa sekä luoda paremmat koulutusvalmiudet Itä-Suomen alueella. Lisäksi siirrettävyyden ansiosta laitosta voidaan käyttää erilaisten massojen (esim. elintarviketeollisuus) käsittelyyn esim. testaten biojakeiden soveltuvuutta biokaasutukseen sekä tehden prosessin tehostamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

28 Toimintalinja 1 – Yritystoiminnan edistäminen 90 % sidonnoista tutkimukseen ja ja teknologiseen kehittämiseen sekä innovointiin ja yrittäjyyteen (menoluokat 01-09) Tukimuodoista noin 65 % sidotusta rahoituksesta on mennyt investointeihin Hankkeita ilman Finnveran tukia 776 kpl

29 Toimintalinja 2 - Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Menoluokat 01 – 09, Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys Menoluokat 55-57, Matkailu Menoluokat 10-15, Tietoyhteiskunta Mm. uusiutuva energia Hankkeita kaikkiaan 225 kpl

30 Toimintalinja 3 – Alueen saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen Tärkeimpiä toteutuksessa olevia teemoja Liikenne Ympäristönsuojelu Tietoyhteiskunta Hankkeita kaikkiaan 119 kpl

31 Ohjelman toteutuminen: Menoluokat Tilanne 30.9.-09, menoluokat 01 – 09, Tutkimus ja teknologinen kehittäminen (TTK), innovointi ja yrittäjyys 67,3 % sidotusta rahoituksesta 16-32, Liikenne 9,1 % sidotusta rahoituksesta 55-57, Matkailu 7,8 % sidotusta rahoituksesta 10-15, Tietoyhteiskunta 5,8 % sidotusta rahoituksesta Yksittäisistä menoluokista suurimmat ovat 01, Tutkimuskeskusten TTK-toimet, 12.6 % 03, Teknologian siirto ja yhteistyöverkostojen kehittäminen (pk-yritykset, muut yritykset, korkeakoulut, muut keskiasteen jälkeistä koulutusta tarjoavat oppilaitokset, tutkimuskeskukset, tiede- ja teknologiakeskukset), 8,1 % 57, Muu tuki matkailupalvelujen kehittämiseksi, 7,8 % 05, Edistyneet tukipalvelut yrityksille ja yritysryhmille, 6,8 % 79,2 % sidonnoista Lissabonin strategiaa edistävissä menoluokissa (Tavoite 75 %), eniten EAKR-ohjelmista

32 Erityisrahoituksen seuraaminen Syrjäisen sijainnin ja harvan asutuksen aiheuttaman pysyvän kilpailukykyhaitan perusteella Itä-Suomelle osoitettu lisärahoitus (35€/asukas/vuosi) Harvaan mutta kauttaaltaan asutun Itä-Suomen kilpailukykyongelmiin vastataan toimintalinjojen 2 ja 3 toimenpitein mm. vahvistamalla yritysten toimintaympäristöä, tukemalla osaamisen siirtoa ja innovaatiotoimintoja sekä yritysten toimintaympäristöä parantavilla infrastruktuurihankkeilla ja tietoyhteiskuntahankkeilla. Edelleen rahoitusta kohdistetaan mm. luontoarvojen ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä tukeviin hankkeisiin, ml. matkailun kehittäminen ja uusiutuvan energian käytön edistäminen.

33 Kiitos