Kielellinen moninaisuus

Esitys aiheesta: "Kielellinen moninaisuus"— Esityksen transkriptio:

1 Kielellinen moninaisuus
Maija Yli-Jokipii ja Samran Khezri Tampereen yliopisto

2 Kielen merkitys Kieli liittää ihmisen osaksi yhteisöä ja on olennainen osa ihmisen identiteettiä. Kieli ja ajattelu kulkevat käsi kädessä: ilman kieltä ei voi ajatella, ja toisaalta kieli myös kuvaa tapaa, jolla hahmotamme ympäröivää maailmaa.

3 Peruskoulun kielet Suomi, ruotsi, viittomakieli, saame(t) ja romanikieli ovat OPSssa erityisasemassa, lisäksi puhutaan (maahanmuuttajaoppilaan) oman äidinkielen opetuksesta Suomessa puhutaan tällä hetkellä noin 150 kieltä Suurimmat kielet venäjä, viro, englanti, somali ja arabia Kouluissa opetetaan yli 50 kieltä toisen kotimaisen ja vieraan kielen opetus maahanmuuttajaoppilaan oman äidinkielen opetus

4 OPS 2016 luonnos Uuden opetussuunnitelman luonnoksessa kieli nousee monin tavoin esille. Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Monilukutaito (L4) Oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan

5 Aineenopettaja kielen opettajana
Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen Jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja

6 Uudessa perusopetuksen opetussuunnitelmaluonnoksessa on yksi opetusta läpäisevänä periaatteena MONILUKUTAITO erilaisten viestien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. kykyä hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. tukee kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. myös eettisten kysymysten tarkastelua ja pohdintaa kulttuurisesti moninaisessa maailmassa

7 Kulttuurishokki

8 ئامبولانس

9 ئامبولانس Ambulanssi potilaskuljetus tuulilasi ajovalot rengas/renkaat
ovi

10

11

12

13 Pedagogisessa neliössä on kolme kulmaa, opettaja ja oppilas!
? Pedagogisessa neliössä on kolme kulmaa, opettaja ja oppilas! ?! ?

14 Monikielisille oppilaille erityisen vaikeita ovat:
uusi ympäristö/ koulutusjärjestelmä vanhempien asema perheessä ja tuki koulunkäynnissä suomen kieli muut oppiaineet, esim: matematiikka historia biologia Ym…

15 Suomen kielen vaikeus Porissa käytetään timantteja, mutta ei Porissa eikä Turussa! Suo minulle anteeksi! Meiltä Teille, ja meiltä teille! Mikä vuosi, kun Titanic upposi? Vene oli kyljillään ja siitä kuului suorastaan ääni. (Mikä eläin?)

16 Kompakysymys! Mies tuli ravintolaan. Hän tilasi perunamuusia ja lihapullia. Kun hän oli syönyt tarpeekseen, hän asetteli lopun ruoan ympyräksi lautasen reunoille. Sitten hän maksoi, kiitti ja sanoi: - Näkemiin! Tarjoilija vastasi: - Näkemiin, herra konstaapeli. Mistä tarjoilija tiesi, että mies oli poliisi, vaikka hän ei ollut nähnyt miestä koskaan aikaisemmin?  Miehellä oli poliisin vaatteet yllään. Liirumlaarumloorum, miten se kirjoitetaan kahdella kirjaimella”? SE

17 Suomen kielestä vielä Kuusi palaa! Bussi Bussi ja polkupyörä
Vaikeat äänteet: a, e, ä, ö, y Verbit: Laulaa, lauleskella Oppia, opetella Päivittää, päivitellä? Objektin sijat Partitiivi, genetiivi, muut sijamuodot Ym.

18 lisää Mummoni syntyi 1930. Mummoni on syntynyt 1930.
Kävin Kiinassa kaksi kertaa. Olen käynyt Kiinassa kaksi kertaa.

19 Miksi tehtävä on vaikea?
Minkä kuvion kannattaa valita? ympyrän kolmion vai suorakulmion? Miksi? Mitkä ovat kuvioiden ominaisuudet? Vastaus: Pitää valita suorakulmio, koska sillä on kaksi lävistäjää. Toinen lävistäjä on sama kuin ympyrän säde, eli 14cm, joten toinen lävistäjä on samanpituinen kuin säde, eli 14cm. Mitä jos oppilas ei osaa näitä asioita?

20 LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ
Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan samoja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia yleisiä kasvatus- ja oppimistavoitteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Tavoitteena on tukea monikielisyyttä sekä opettaa oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista hyödynnetään opetuksessa. Perusopetuslain mukaan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

21 Poimintoja opetussuunnitelman perusteista…
Yleistavoitteena on tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi Oppilas oppii suomea suomenkielisessä ympäristössä, hänelle kehittyy vähitellen monipuolinen suomen kielen taito oman äidinkielen rinnalle. monikulttuurinen identiteetti, oppilas: ymmärtää suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta löytää oma kulttuuri-identiteettinsä kehittää valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen

22 Maahanmuuttajaoppilaan status?
Onko kyseessä: pakolainen, turvapaikanhakija, vai maahanmuuttaja? Mikä on: perhe-, kulttuuri, ja uskontotausta koulutustausta?

23 Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen tukeminen
Omakielinen opetus OMO Oman äidinkielen opetus MAI Muut tukimuodot (esim. S2-opetus)

24 Tavoitteena: Akateeminen kielitaito Jatko-opinnot
Työmarkkinoilla pärjääminen

25 Äidinkielen opetuksen haasteet
Pätevien opettajien puute Oman äidinkielen opettajien MAI/ omakielisten opettajien OMO kelpoisuusvaatimukset Koulutuksen puute (monikielisen opetuksen opinnot) Oppimateriaalien puute Oppimateriaalien soveltuvuus - Vapaaehtoisuus - Ryhmien heterogeenisuus - Asema

26 Opettajaopiskelijoiden havaintoja (Ahtineva, Asanti, Järvinen, Kaartinen, Virta, Yli-Panula, teoksessa Toisensa kohtaavat ainedidaktiikat, toim. Ropo, Silfverberg, Soini 2010) Maahanmuuttajaoppilaita opetettaessa ensisijaiset haasteet liittyivät oppilaiden kielitaitoon. Puhekieli on usein sujuvaa, kirjoittaminen tai vieraammat tekstit tuottavat hankaluuksia. Heikompaa kielitaitoa hävetään ja piilotellaan, vältetään osallistumista työmuotoihin, jossa kielitaidon heikkoudet voivat tulla esiin. Oppilas ei kerro, että ei ymmärrä, sosiaalinen paine estää avun pyytämisen. Kielitaito vaikuttaa myös vertaissuhteisiin usein kulttuurieroja enemmän: ”Kieli mahdollistaa tai estää, ei ainoastaan keskustelua, vaan myös opiskelun ja ystävyyden.” (s. 14)

27 Ymmärtämisongelmat voivat näyttäytyä myös
- keskittymiskyvyttömyytenä levottomuutena (tilanteeseen sopimattomana) spontaaniutena ylivilkkautena Keskeisimmät kielitaidon ongelmat Sanavaraston pienuus Lukeminen, luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Ääntäminen

28 Eri oppiaineiden erityispiirteitä
Äidinkieli ja kirjallisuus – S2 s2-oppimäärä  mikä on koulun toteutuskäytäntö? Kokonaan erillään Osittain erillään: suunnittelun ja yhteistyön haasteet Kaikki samassa ryhmässä: eriyttäminen Äidinkieli ja kirjallisuus Etenkin kirjallisuustunneilla sanavaraston pienuus vaikeuttaa opiskelua - - ”kielimuurista kulttuurimuuri” (s. 15)

29 Reaaliaineet: opetus, oppiminen ja opitun arviointi perustuvat pääosin kieleen.
Käsitteiden abstraktius - triviaaliratkaisu, ekvivalenssi, Käsitteen kuvaaman ilmiön monimutkaisuus - Työttömyystukijärjestelmä, eroosio Metaforisuus Laman kourissa Vieraat käsitteet Pihtipolvet, länkisääret, jokamiehenoikeudet Sanojen vivahde-erot Vehreä, väljä Sanoihin sisältyvät arvolataukset Terroristi – vapaustaistelija Sanojen merkityserot arkikielessä ja oppiaineen kielessä Sulaminen, liukeneminen (sokeri sulaa suussa, jää sulaa – sokeri liukenee suussa) Sanojen ja taivutusmuotojen muuttuminen, homonymia Tiedän, millainen lintu on kurki, mutta mikä se sellainen ’älä kurki’ –lintu on?

30 Opiskelijoiden käyttämiä keinoja, joiden avulla he tukivat s2-oppilaita oppitunneillaan
- Monipuolisemmat työskentelymetodit Kielenkäyttöön kiinnitettiin erityistä huomiota (esim. murre- ja slangisanoja vältettiin) Huolellinen artikulaatio Eriyttäminen Havainnollistaminen Toiminnallisuus Käsitteiden selittäminen useammalla tavalla  auttavat varmasti kaikkia oppilaita

31 Käsitteitä ja sisältöjä voi konkretisoida ja selkiyttää, mikä auttaa kaikkia oppilaita. Helpottamisen varjopuolena on kuitenkin, että opetus jää helposti mekaanisten perusvalmiuksien harjaannuttamiseksi. Oppilaiden tulisi kuitenkin saada edellytykset kasvaa yhteiskunnan täysivaltaiseksi ja aktiiviseksi toimijaksi (Delpit 1995, Banks 2004), mihin tarvitaan syvällistä ja laajaa kielitaitoa. Aineenopettaja, joka ei tunne oppilasta eikä kielitaidon kehittymisen vaiheita, voi erehtyä uskomaan, että puhesujuvan oppilaan kirjalliset taidot ovat riittävät asiatekstien omaksumiseen. Näin ei kuitenkaan useinkaan ole. Siksi ymmärtävän luku- ja kirjoitustaidon opettamiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Aineenopettajan tulisikin kiinnittää erityistä huomiota oman oppiaineensa rekisterin ja käsitteistön erityispiirteisiin ja valmentautua kohtaamaan oman oppiaineensa kielelliset haasteet. (Ahtineva, Asanti, Järvinen, Kaartinen, Virta, Yli-Panula päättyy)

32 Kielitietoisuus koulussa
Kieli oppimisen kohteena ja oppimisen välineenä Mitä opetamme Kun opetamme kieltä Kun opetamme sisältöä

33 Aineenopettaja kielenopettajana
- Opettaa joko tietoisesti tai tiedostamatta ”näin historiassa/matematiikassa/kemiassa puhutaan” - Opettajan tehtävä on avata oman oppiaineensa kieltä - (perus)sanasto - abstraktit käsitteet - lauserakenteet, verbit (aktiivi – passiivi / tempus / modus)

34 Monilukutaito, mitä se on
Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja kuten peruslukutaito, kirjoitustaito, numeraalinen lukutaito, kuvanlukutaito, medialukutaito ja digitaalinen lukutaito. Laajaan tekstikäsitykseen perustuen tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistelmien avulla. Viestejä voidaan ottaa vastaan ja välittää esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan niin perinteisissä kuin monimediaisissa, teknologiaa eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

35 Ei koske minua, enhän ole äikänope!
VÄÄRIN! Nyt ei voi enää tuudittautua tähän ajatukseen, vaan kielenopetus ja monilukutaito on kaikkien opettajien vastuulla: Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esitystapojen hallintaa. Taidon kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedagogiikkaa sekä oppiaineiden yhteistyötä.

36 No mitä mä sitten teen? Millaisia tekstejä omassa oppiaineessasi on?
Kuvia, kuvaajia, karttoja, kaavoja, taulukoita, työohjeita, reseptejä, artikkeleita, uutisia, runoja, novelleja… Ja teksti ei tarkoita tässä pelkästään kirjoitettua tekstiä! Miten niitä luetaan? Luenko karttaa samalla tavalla kuin uutista? Miten etsin tekstistä tärkeät asiat? Mistä tiedän, mikä on tärkeä asia?

37 Tukikeinoja Tunnin rakenteen referointi
Keskeiset sisällöt ja käsitteet näkyviin Käsitteiden avaaminen Strukturoitu tai ohjattu lukeminen (esim. reading to learn –metodi) Muistiinpanojen tekeminen yhdessä Kuvat tekstin tukena Mallintaminen (esim. koevastaus, tiivistelmä, määritelmä)

38 Koulussa on käytävä! - ja naulakot! Kielellä leikkiminen, kielivitsit ja niiden analysointi ovat oiva tapa tehdä oppilaat tietoisiksi kielestä. -Kaksi mummoa meni mustikkaan, mutta toinen ei mahtunutkaan! -Vampyyri meni ravintolaan: ”Ottaisin litran kokista!” -> voisiko nämä vitsit kertoa jollain muulla kielellä? Ovatko ne edelleen vitsejä? Myös kielten vertaileminen voi olla hyödyllistä, ja vertailuun voi ottaa mieluusti mukaan oppilaiden äidinkieliä.

39 Vielä yksi kysymys Keitä ovat…

40 … Aino, Vilma, Hanna, Umu, Jasmin, Vili, Mokhtar, Eetu, Omar, Qui, Ramiar, Essi, Emma, Ilmari, Mingliya, Eino, Panin, Minna, Anh Thu, Kristiina, Sirli, Vlad, Mahdi, Mehabad, Agon, Janna, Kyllikki, Vega, Topias, Oskari, Aisha, Quendrim, Erol, Daniel, Yasmin, Duha, Aaro, Soma, Jan, Lumo, Egzon, Venla, Donruedee, Kaisla, Hamze, Susu, Akseli, Bruna, Wala, Juana, Inkeri, Said Ali, Helmi, Saman, Eero, Oiva, Sumaja, Artemy, Havu, Jussi, Kerttu, Hedvig, Eduard, Reino, Ossi, Chitrawee, Elias, Nooa, Muhanned, Maija, Miro, Ala, Pinja, Malik, Liisi, Ugbaad, Joona, Nur, Aava, Reelika, Anastassia, Ida, Bob, Eemeli, Saga, Oliver, Sähärnaz, Abdiweli, Esra, Oona, Henni, Mariam, Li, Venni, Aapo, Honar, Dardan, Ellen, Iiris, Sanni, Veydant, Kivi, Hodan, Rabar, Emil, Johanna, Taimi, Kuestan, Carolina, Eemi, Yorgho, Vilhelmiina, Henrik, Ajvan, Elon, Vilja, Blerton, Ilona…