Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta

Esitys aiheesta: "Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta"— Esityksen transkriptio:

1 Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta
VERME - koulutus Hämeenlinna Teija Lukkari

2 Työhyvinvointi Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Työn vaatimukset ja työntekijän voimavarat tasapainossa Työyhteisön ilmapiiri ja vuorovaikutus Terveellinen työympäristö ja työturvallisuus Työosaamisen kehittäminen ja ylläpito

3 Työhyvinvoinnin kehittäminen
Terveyden ja voimavarojen kehittäminen Työn ja työympäristön kehittäminen Työyhteisön toimivuuden parantaminen Osaamisen kehittäminen

4 Yksilön henkinen työhyvinvointi
Halu tehdä työtä Työn sujumisen ja hallinnan tunne Työ hyvin järjestetty ja mitoitettu Työ tuntuu mielekkäältä ja sopivan haastavalta Työ antaa oppimis- ja kehitysmahdollisuuksia Työhyvinvointi on myös sairauspoissaolojen ja työuupumusoireiden puuttumista; energisyyttä ja ammatillista itsetuntoa (Ahola ym., 2004; Elo & Mattila, 2004; Lindström, 2004)

5 Työn imu Työn imu (job engagement)
Suhteellisen pysyvä myönteinen tunne- ja motivaatiotila Aktiivisuus ja mielihyvä sekä tarmokkuus Tarmokkuus (energisyys, halu panostaa työhön, sinnikkyys ja ponnistelu myös vastoinkäymisissä) Omistautuminen (työn merkityksellisyys, haasteellisuus, innokkuus, inspiroivuus, ylpeys omasta työstä) Uppoutuminen (syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto) (Schaufeli & comp., 2002; Hakanen, J., 2000-luku)

6 Teemoja pohdittavaksi vermeryhmissä
Millaiset viestinnän / vuorovaikutuksen tekijät vaikuttavat työhyvinvointiin (voimaannuttavasti / kuormittavasti) ? Mitä työntekijä itse, muut työyhteisön jäsenet, työyhteisö ja työnantaja voivat tehdä edistääkseen työssä jaksamista ja työn imua (viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmat)?

7 Mentorin työhyvinvointi
Mentorina minua voimaannuttaa (viestintä / vuorovaikutus) Mentorina minua kuormittaa (viestintä / vuorovaikutus)

8 Viestintä Viestimme aina ympäristöllemme, halusimmepa sitä tai emme
Meitä tulkitaan, viesteillemme annetaan merkityksiä Myös sanattomuus viestii Viestintä on resurssi ja mahdollisuus erilaisten asioiden hoitoon Viestintä on erottamaton osa olemassaoloamme (Puro, 2003; Ikävalko, 1999)

9 Viestintäosaaminen Viestinnällinen toimintakyky, jonka avulla yksilö toimii ammatissaan Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvät tiedot, taidot, kyvyt, ominaisuudet, asennoituminen ja ymmärrys, joita ammattilainen tarvitsee työssä menestyäkseen ja joille hän antaa omat merkityksensä ja painoarvonsa (Kostiainen, 2003)

10 Vuorovaikutusrooli Sosiaalinen rooli: odotetaan tietynlaista käyttäytymistä sosiaalisen aseman perusteella (esim. ammatti/opettaja, esimiesasema/rehtori, tehtävä/mentor) Ryhmärooli, viestinnällinen rooli, vuorovaikutusrooli Millaisia viestinnällisiä rooleja ryhmissänne? Miten huomioin ne mentorina?

11 Missä ovat ammatillisen vuorovaikutusroolin rajat?
Onko olemassa? Kuka määrittelee? Organisaation / ryhmän perustehtävästä johdetaan Millainen on taitava vuorovaikutusosaaja – kulttuuriset ihanteet? Ammatti-identiteetti, perinne ”meisyyden” rakenteet

12 Ammatillinen vuorovaikutusrooli
Opettajan (luokanopettaja, aineopettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja jne.) vuorovaikutusrooli

13 Ammatillinen vuorovaikutusrooli
Mentorin vuorovaikutusrooli

14 Rakentava konfliktien käsittely
Verbaalisesti ja/tai nonverbaalisesti ilmaistu erimielisyys / ristiriita vähintään kahden ryhmän jäsenen välillä (eri tasot) Luonnollisia ja väistämättömiä Osa työelämän ja ryhmien arkea Voi olla piilevä tai näkyvä

15 Konfliktiin voi johtaa esimerkiksi
Asiatason erimielisyys Erimielisyys menettelytavoissa Erimielisyys ryhmän työnjaosta ja sen tasapuolisuudesta Jäsenten väliset suhteet

16 Konflikti voi liittyä Johtamiseen (esim. johtamistavan vuorovaikutteisuus, esimiestaidot) Työyhteisön toimintatapoihin ja käytäntöihin (esim. yhteisiin foorumeihin, osallistumiseen, tiedonkulkuun, sosiaaliseen tukeen) Työn organisaatioon (esim. työroolien selkeyteen, vaikutusmahdollisuuksiin, työnjakoon, palautejärjestelmiin, työn sisältöön) Sidosryhmien ja yhteistyötahojen toimintaan (esim. yhteistyö eri ammattiryhmien kanssa, yhteistyö kodin ja koulun välillä)

17 Konfliktit vermeryhmissä ja työyhteisöissä
Onko vermeryhmissä ilmennyt näkyviä konflikteja? Millaisia? Kuinka mentorina olet toiminut tilanteissa? Onko vermeryhmissä tullut esille työyhteisöjen konfliktitilanteita? Millaisia? Kuinka mentorina olet toiminut tilanteissa?

18 Kriisiytyneen työyhteisön ulottuvuuksia
Palautteettomuus, negatiivinen palaute Klikkiytyminen Sosiaalisen tuen ja avun puute Epäselvät roolit Osallisuuden ja vaikuttamisen tunteen puute Negatiiviset kierteet Epäluottamus Matala työhyvinvointi Konfliktien vähättely, kieltäminen, tukahduttaminen Paljon ilmikonflikteja Yhteisen mallin puute Tiedonkulun katkokset Yhteisten foorumien puute Etäinen, ei-vuorovaikutteinen johtajuus (Valtee, P.)

19 Konfliktinhallinta Proaktiivinen konfliktien hallinta: pyritään rakentamaan työyhteisöä, jossa erimielisyydet ja ristiriidat eivät konfliktoidu Varsinainen konfliktien hallinta: konfliktin prosessointi, käsittely, sovittelu

20 Rakentava konfliktien käsittely
Millaisia ”eväitä” mentor voi tarjota konfliktien käsittelyyn työyhteisöissä?

21 Konfliktien myönteisiä vaikutuksia
Lisää ymmärrystä ihmisiä ja asioita kohtaan Lisää jäsenten motivaatiota tehtävän suorittamiseen Auttaa ryhmää pysymään tehtävässä Tuottaa parempia päätöksiä sekä ratkaisuja ja tuo esiin uusia ideoita Kohottaa ryhmän koheesiota ja korjaa ryhmän viestinnän katkoksia

22 Konfliktien kielteisiä vaikutuksia
Ilmapiirin huonontuminen Koheesion aleneminen Ryhmän hajoaminen Työpahoinvoinnin lisääntyminen Heikentyneet työtulokset Vuorovaikutussuhteiden laatu ”kärsii” (kts. esim. index.html)

23 Tuki työyhteisöissä ja ryhmissä
Sosiaalinen tuki Tuen antajan ja saajan välistä Verbaalista ja/tai nonverbaalista Epävarmuuden hallinta Hyväksytyksi tuleminen Välittäminen (Mikkola, L., 2006)

24 Tukeen liittyviä käsitteitä
Havaittu tuki = yksilön käsitys potentiaalisesta saatavilla olevasta tuesta Saatu / koettu tuki= tuen saajan kokema, vuorovaikutuksessa todennettu tuki Osoitettu tuki = tuen antajan käsitys osoittamastaan tuesta (kts. esim. Mikkola, L, 2006)

25 Sosiaalisen tuen muodoista viestintäsuhteessa
Emotionaalinen tuki Välineellinen tuki Tiedollinen tuki Arviointiin liittyvä tuki Hengellinen tuki (kts. lisää esim. Mikkola, L. ,2006)

26 Mentorkokemuksia Viestinnälliset tekijät, jotka koen jaksamista vahvistavina Viestinnälliset tekijät, jotka koen jaksamista kuormittavina (sivu 3)/ millainen tuki auttaisi?

27 Työn imua edistäviä tekijöitä
Yksilötekijöitä Työn ytimeen liittyviä tekijöitä Työyhteisön vuorovaikutukseen liittyviä tekijöitä * esim. johtamisviestintä, viestinnän johtaminen, esimiehen tuki, palaute (sisäinen ja ulkoinen), vaikutusmahdollisuudet, tarkoituksenmukainen informaatio, työn arvostus ja yhteisöllisyys Organisaatiokulttuuriin liittyviä tekijöitä (kts. esim. Hänninen, A., 2004 ja Hakanen, J.; 2004, 2006)

28 Toimiva työyhteisö Perustana organisaation selkeä perustehtävä
Kuusi tukevaa peruspilaria Työntekoa tukeva organisaatio Työntekoa tukeva johtaminen Selkeät töiden järjestelyt Yhteiset pelisäännöt Avoin vuorovaikutus Toiminnan jatkuva arviointi (Järvinen, P., 2002 ja 2004).

29 Lamaannuttava työyhteisö
Erillisyys Yksilösuorittaminen Salaileva johtaminen Yksilöiden välinpitämätön tapa kommunikoida (Juholin, E., 2008)

30 Energisoiva työyhteisö
Emotionaalinen yhteisöllisyys Yhdessä oppiminen Vuorovaikutteinen johtaminen Vastuullinen yksilöviestintä (Juholin, E., 2008)

31 Työyhteisöviestinnän uusi agenda 6+1
1. Isoja ja tärkeitä asioita käsitellään vuorovaikutteisesti 2. Ajantasainen tieto 3. Tunnelma 4. Osallistuminen ja vaikuttaminen 5. Yhdessä oppiminen ja osaamisen jakaminen 6.Työnantajamaine + 1 edellisiä yhdistävä tekijä; foorumit (Juholin, E., 2008)

32