Työnohjauksen mahdollisuudet johtamisen ja esimiestyön täydennyskoulutuksessa Seija Ollila 30.9.2004.

Esitys aiheesta: "Työnohjauksen mahdollisuudet johtamisen ja esimiestyön täydennyskoulutuksessa Seija Ollila 30.9.2004."— Esityksen transkriptio:

1 Työnohjauksen mahdollisuudet johtamisen ja esimiestyön täydennyskoulutuksessa
Seija Ollila

2 Sisältö Mitä työnohjaus on?
Nykypäivän ja tulevaisuuden vaateet ja haasteet johtamistyössä Johtamisen ja työnohjauksen yhteydet Työnohjaus johtamisessa ja esimiestyössä Hallinnollinen työnohjaus osaksi johtamistyön täydennyskoulutusta

3 Mitä työnohjaus on? Työnohjaus on ohjaajan ja ohjattavan tai ohjattavien vuorovaikutuksessa tapahtuvaa ohjattavan tai ohjattavien työhön liittyvien kysymysten käsittelyä, jonka tavoitteena on ohjattavien yksilöllisten ominaisuuksien, ammatillisten arvo-, tieto- ja taitoperustojen sekä työn kehittäminen ohjattavan omista lähtökohdista käsin. Työnohjaus on jatkuvaa, säännöllistä, ennalta sovitun ajan kestävää, vapaaehtoista ja työnohjaajan ja ohjattavan/ohjattavien yhteiseen sopimukseen perustuvaa. (Paunonen 1989) Työnohjaus voidaan määritellä monin tavoin Työvoimaministeriön muistiossa (1981) työnohjauksella tarkoitetaan erityiskysymysten asiantuntijan tai kokeneemman työntekijän antamaa ohjausta ja tukea oman työn arvioinnissa, työongelmien erittelyssä ja ratkaisemisessa sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa. Hyyppä (1983) puolestaan määrittelee työnohjauksen joukoksi ammatillisia menettelytapoja, joiden tehtävänä on auttaa työn ja tutkimuksen kohteena olevaa järjestelmää entistä luovempaan suhteeseen tehtävänsä kanssa. Työnohjauksella pyritään aina yhteisön/yksilön perustehtävän mahdollisimman hyvään toteutumiseen. Tavoitteena on palvelujen ja tuotteiden mahdollisimman korkea laatu, suhteutettuna myös optimaaliseen tehokkuuteen.

4 Työnohjauksen osa-alueet
Vuorinen 1985 Ammatillinen kehittyminen Persoonallinen kehittyminen Työyhteisön jäsenenä kehittyminen

5 Hallinnollinen työnohjaus
Hallinnollisella työnohjauksella tarkoitetaan esimiestason työnohjausta, jossa käsitellään johtamiseen liittyviä kysymyksiä työlle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallinnollisessa työnohjauksessa pääpaino on johtamisessa, työn organisoinnissa ja ihmissuhteissa ja sisältönä on teknologian sekä ihmisten johtaminen. Tavoitteena on esimiesten työn kehittäminen, ohjattavan kyky ilmaista tunteita rakentavasti, palautteen antaminen ja vastaanottaminen sekä sellaisen työilmapiirin luominen, missä rohkaistaan mielipiteiden ja tunteiden ilmaisemiseen. Työnohjaus on reflektiivinen prosessi. Se mahdollistaa henkilökohtaisen kokonaisoppimisen, ts. yhdistää tunteet, mielikuvat, arvostelukyvyn ja toiminnan myötätuntoon, intuitioon, pohtivaan arviointiin ja tarkoituksellisuuteen. Hallinnollinen työnohjaus on kokemuksen ja työn kokonaisuuden tarkastelua myös.

6 Nykypäivän ja tulevaisuuden vaateet ja haasteet johtamistyössä
Työvoiman saatavuus/pysyvyys – imago? Yhteiskunnalliset ongelmat/erityispiirteet/ rakennemuutokset Työn vaativuuden lisääntyminen – henkilöstön osaamisen varmistaminen Asiakkaiden vaativuuden lisääntyminen Yhteistyön lisääminen ja ylläpito Työhyvinvointiin liittyvät tarpeet

7 Johtajuuden muutos

8 Johtamisen osaamisen haasteita
Henkilöstöjohtaminen Osaamisen johtaminen Ikäjohtaminen Laadun johtaminen Muutoksen johtaminen

9 Johtajan rooliulottuvuudet osaamisen johtamisessa
Esimerkillä johtaminen Oppimisen suuntaaminen Oppimista edistävän ilmapiirin luominen Oppimisprosessin tukeminen (Viitala 2002) Motivoiva ilmapiiri – oma motivaatio Kehittämistä ja kehittymistä vahvistava ajattelumalli – oppimiseen innostava Oppimisen ja osaamisen tukeminen sekä hyödyntäminen

10 Johtamisen ja työnohjauksen yhteydet
Osaaminen Selviäminen Toiminta Valta/vastuu OSAAMINEN: tuen antamista ja kannustamista yhteistyötä ja sen kehittämistä työn kehittämistä, johon liittyy opetuksellinen näkökulma asioihin tarttumista ja niiden hoitamista. Työnohjaus tähtää uskallukseen tarttua ongelmallisiinkin asioihin ja pyrkii lisäämään työssä ilmenevien ristiriitatilanteiden hallintaa. erilaisten vaihtoehtoisten näkökulmien etsimistä ja löytämistä sekä hyödyntämistä ja soveltamista. Työnohjaus pyrkii vaihtoehtoisten ratkaisumallien työstämiseen ja luovuuden korostamiseen ammatillisessa osaamisessa. foorumi, jossa sekä johtamisen että työnohjauksen tavoitteet ovat yhteisiä ja oman substanssiosaamisensa kautta ne tukevat ja vahvistavat toisiaan. SELVIÄMINEN: Johtaminen on tietoista selviämistä haastavista tehtävistä ja työnohjauksessa niiden työstäminen on mahdollista. Työnohjaus voi nostaa esiin johtamistyön monimutkaisuutta vastavuoroisesti ja tuoda jaksamisen näkökulman. jakaa yleiseen ja henkilökohtaiseen tasoon. Yleinen taso korostaa enemmän muutosjohtamista, henkilöstön johtamista, työn laatua ja julkista kuvaa organisaatiosta. Henkilökohtaisella tasolla näiden ilmiöiden sujuminen vaatii työnohjauksen käsitepohjaa omien asioitten selkiyttämisessä/purkamisessa, asioitten tuomisessa työnohjaukseen ja työsuojelullisen näkökulman omaksumisessa myös johtamistyössä. haasteellisuus/yksinäisyys korostuu

11 OSAAMISEN ALUE HALLINNOLLI NEN TYÖNOHJAUS JOHTAMINEN SELVIÄMISEN ALUE
TOIMINNAN VALLAN/VASTUUN TOIMINTA: Julkinen johtaminen tulisi olla rationaalista organisointia, suunnittelua, kokonaisuuden hallintaa, vastuun ottamista ja kantamista. Päätöksenteko, vastuun kantaminen ja organisaation keulahahmona toimiminen vaativat erityisiä voimavaroja ja vahvuutta. hallinnollisen työnohjauksen lisäarvona: auttaa johtajaa tunnistamaan ja hyväksymään rationaalisuuden tai jopa irrationaalisuuden organisaation toiminnassa. Johtaja voi näyttää työnohjauksessa epävarmuutensa, tarkastella toimintatapojaan, kyseenalaistaa reaktioitaan ja muuttaa käytöstään, mutta ennen kaikkea myös hyväksyä itsensä vastuullisena johtajana myös vajavuuksineen. VALTA/VASTUU: Valta, jota esimies käyttää, on rajallista, sillä vastuu ulottuu usein laajemmalle kuin oma valta. usein valtaa vähemmän kuin vastuuta Esimiestehtävät ovat reunaehdoin rajattua vallankäyttöä: nopeita ratkaisuja. Yhteiskunta, työyhteisö ja asiakkaat edellyttävät päivittäisiä päätöksentekoja, mitä prosessia ei voida keskeyttää joka kerta esimerkiksi perusteellisten eettisten pohdintojen ajaksi. Valta- ja vastuukysymyksissä hallinnollisen työnohjauksen mahdollisuus on osoittaa byrokraattisten julkisorganisaatioiden esimiesten vallan rajat ja laajan vastuun. Ohjattavalta ei kuitenkaan oteta vastuuta pois, vaan tuetaan hänen itsenäisyyttään!

12 Johtajaksi/johtajana kehittyminen
Kyvyt ja ominaisuudet Kokemukset Jatkuva itsensä kehittäminen Johtajaksi/johtajana kehittyminen Koulutus Motivaatio Tuki johtajaksi/johtajana kehittymiseen ja johtamistyöhön

13 Työnohjaus johtamisessa ja esimiestyössä
Hyödyt ja mahdollisuudet Työnohjauksen rooli johtajan/esimiehen jaksamisessa Vaatimukset työnohjaukselle

14 Työnohjauksen hyödyt ja mahdollisuudet
Vahvistaa johtajan persoonallisuuden kehittymistä niin ammatillisuuden alueella kuin työyhteisöllisellä osaamisen tasolla Selkiyttää omaa roolia johtajana Motivoi johtamistyön kehittämiseen Vahvistaa vuorovaikutus- ja ongelmaratkaisutaitoja Antaa tilaisuuden työn reflektointiin ja purkuun Mahdollistaa osaamisvajeiden huomioimisen Tukee ja auttaa jaksamaan

15 TYÖNOHJAUKSEN ROOLI KORKEA MATALA JOHTAJAN JAKSAMINEN Johtaja on motivoitunut henkilöstöjohtamiseen, vuorovaikutuksen lisäämiseen ja ylläpitoon, palautteen antamiseen ja henkilöstön kehittämiseen. Hänen oma tehtävänsä ja roolinsa on selkiytynyt ja hän kokee saavansa tukea. Voimavarojensa vahvistumisen myötä hän tuntee omaavansa paremmat johtamisvalmiudet. Johtaja on motivoitunut johtamistyöhön ja henkilöstön kehittämiseen. Hän kokee kuitenkin toisinaan epävarmuutta henkilöstöä koskevissa ristiriitatilanteissa, joiden selvittäminen vaatii ongelmaratkaisutaitoja. Hän tarvitsee tukea erityisesti henkilöstöjohtamiseen ja sen vaatimiin vaikeisiin vuorovaikutustilanteisiin. Johtajan motivoituminen johtamistyöhön lisääntyy voimavarojen vahvistumisen ja uusien oivallusten myötä. Johtaja kokee Ahaa-elämyksiä henkilöstöjohtamisessa. Hän tarvitsee paljon erityistä tukea ja purkumahdollisuuksia työssään varmistaakseen omaa osaamistaan ja hyvinvointia koko työyhteisössä. Johtajan motivaatio ja osaaminen kyseenalaistuvat. Johtamistyössä tarvittava henkilökohtainen tuki saattaa puuttua häneltä lähes kokonaan. Erityisesti henkilöstöasiat tuntuvat vaikeilta ja stressinhallintakyky heikkenee riittämättömien voimavarojen ja valmiuksien puutteessa. Johtajalle työn yksinäisyys tuntuu raskaalta ja uupuminen uhkaa häntä.

16 Vaatimukset työnohjaukselle
Selkeä tavoitteellinen ja suunnitelmallinen struktuuri Työnohjaus on yksi johtamisen väline Työnohjaajalla tulee olla teoreettista ja kokemuksellista perehtyneisyyttä johtamistyöstä Ryhmätyönohjaus sopii johtoryhmätyöskentelyyn, yksilötyönohjaus henkilökohtaisen johtamistyön välineeksi Organisaation ulkopuolinen Turvallinen ja luotettava ilmapiiri Hyvin valmisteltu kokonaisuus alkuinformaatioineen, yhteneväisine tavoitteineen ja arviointeineen Sitoutuminen työnohjaukseen tärkeä Työnohjaajalla tulee olla työnohjaajan koulutus ja tietoa sekä ymmärrystä ohjattavan substanssialueesta, ainakin kuvioista esimerkiksi kunnallisella alalla, mutta ei tarvitse olla ohjattavansa alan asiantuntija.

17 Hallinnollinen työnohjaus osaksi johtamistyön täydennyskoulutusta
Pitempikestoiset koulutukset Tietoisuuden lisääminen työnohjauksesta, sen menetelmistä, viitekehyksistä ja malleista Paino ihmissuhde- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen erityisesti henkilöstöjohtamisessa Näkökulma johtajan valmiuksien kehittämiseen johtamistyössä ja samalla johtajan oman hyvinvoinnin huomioimiseen sekä ylläpitämiseen Työnohjaus on strateginen menetelmä, joka tukee johtajaa työssään selkiyttämällä johtamistyötä ja johtajan roolia sekä vahvistamalla johtamisvalmiuksia erityisesti henkilöstöjohtamisen alueella. Henkilöstöjohtamisen näkökulmasta katsottuna hallinnollista työnohjausta tuleekin hyödyntää intensiivisemmin koulutusohjelmissa, jotka tähtäävät esimies/johtamistyöhön sekä perinteisissä johtamistäydennyskoulutuksissa. Lisäämällä valmiuksia johtaa ihmisiä voidaan todennäköisesti vaikuttaa myönteisesti työyhteisöjen ja kokonaisten organisaatioiden sisäiseen ilmapiiriin ja sitä kautta hyvinvointiin. Vahvempien valmiuksien myötä lisääntyy johtamisen osaaminen ja sitä kautta osaamisen johtaminen.