Lukemisen motivaatio: Lempikirjojen valinta ja lukutaito

Esitys aiheesta: "Lukemisen motivaatio: Lempikirjojen valinta ja lukutaito"— Esityksen transkriptio:

1 Lukemisen motivaatio: Lempikirjojen valinta ja lukutaito
Lukuinto, Jyväskylä Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopisto

2 Hyvät oppimistulokset edellyttävät taitoa ja tahtoa
(skill & will; Pintrich & Skunk, 2003) Taito lukea Motivaatio lukea Usko omiin kykyihin. Halu oppia ja harjoitella.

3 MISTÄ MOTIVAATIO KOOSTUU?
Minäkuva: kuva itsestä oppijana sekä se, millaisia uskomuksia ja päämääriä omaan suoriutumiseen liittyy (Wigfield & Eccles, 2000). Työskentelytavat eli suoritusstrategiat (tehtävään suuntautuva strategia, hallinta-orientaatio vs. tehtävää välttelevä strategia): näkyvät lapsen tavassa toimia kohdatessaan haasteita. (Onatsu-Arvilommi & Nurmi, 2000). Mieltymykset: arvostus ja kiinnostus asiasta tai tehtävästä (Wigfield & Eccles 2000).

4 MIKÄ MOTIVAATIOON VAIKUTTAA?
Lapsen synnynnäiset taipumukset, mm. tunteet uusissa tilanteissa Aikuisten lasta koskevat uskomukset ja odotukset Lasten havainnot aikuisten suhtautumisesta tehtäväalueisiin Lasten oma-alotteisuuden ja itsenäisten valintojen tukeminen Aikuisten osoittama kiinnostus lukemista kohtaan

5 OPETTAJAN MERKITYS MOTIVAATIOLLE?
Opettajan omat päämäärät, arvostukset ja suhtautuminen suoriutumiseen ja oppimiseen vaikuttaa. Opettajan yksittäistä lasta koskeva ennakointi ohjaa opettajan toimintaa  Myönteinen ennakointi - runsaampi positiivinen palaute, rohkaisu ja kannustus. Lapsen motivaatio vaikuttaa myös opettajaan.

6 Opettajan opetustavat ja ilmapiiri ryhmässä (Deci & Ryan)
 Ryhmän lasten motivaatio korkea: opettaja tukee lasten itsenäisyyttä ja pätevyyden tunnetta, välttää vertailua ja suoritusten korostamista Lasten motivaatiota heikentää: kilpailuhenkisyys, lasten kykyerojen korostaminen, suoriutumisesta annettavat ulkoiset palkkiot, julkinen arviointi ja arvostelu

7 Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa
ALKUPORTAAT Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa OPETTAJA VANHEMPI Opettajuus ja opetus- käytänteet, opettajan ja oppilaan vuorovaikutus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken Vanhemmuus Uskomukset ja odotukset koskien lasta ja hänen oppimistaan Yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken KUMPPANUUS Luottamus Oppimisen riskit LAPSI Taitojen kehittyminen: esiopetusvuosi, 1. ja 2. luokka, seuranta 3. ja 4. luokka Oppimismotivaatio

8 SEURANTATUTKIMUS 2006-2011: Esiopetus – 4. lk - Siirtymä alakouluun
Alkuportaat - Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa. Seuranta v syntyneiden ikäluokassa 4 paikkakunnalla. : 6. lk lk ja 9 lk - alakoulusta yläkouluun siirtymä Havain- nointi (n=32) Havain- nointi (n=29) Havain- nointi (n=29) Havain- nointi (n=29) Havain- nointi (n=49) Osalle yksilö- testit ja ope- arviot Osalle yksilö- testit ja ope- arviot Osalle yksilö- testit ja ope- arviot Osalle yksilö- testit ja ope- arviot Osalle yksilö- testit ja ope- arviot Havain- nointi (n=50) Havain- nointi (n=50) Yksilö- testit Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Ryhmä- testit Kyselyt Yksilö- testit 2006 syksy 2007 kevät 2007 syksy 2008 kevät 2009 kevät 2010 kevät 2011 kevät 2013 kevät 2014 kevät 2016 kevät Esiopetus 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 6. lk 7. lk 9. lk 6. luokka n oppilasta, 163 opettajaa, n vanhempaa Esiopetusvuosi 1874 lasta 187 ryhmää 217 opettajaa 1572 äitiä 1551 isää 1.–4. luokka n oppilasta, joista tarkemmassa yksilöseurannassa 557 (puolella riski lukivaikeuksiin) 163 luokanopettajaa, 58 erityisopettajaa n vanhempaa 8

9 Kiinnostus sisällöistä/oppiaineista Esiopetuksen sisältöalueet
(interest; n = 868) Esiopetuksen sisältöalueet 1. luokka: oppiaineet

10 kirjaimia ja lukemista kohtaa herää esiopetuksessa
KIINNOSTUS kirjaimia ja lukemista kohtaa herää esiopetuksessa Esiopetuksen kevät (n = 1836 ): keskiarvo = 3.62, sd = 1.43 1. luokan syksy (otos n = 578): Ka = 3.72, sd = 1.33 5 1 2 3 4 5

11 Kuinka paljon pidät eskarissa / koulussa?
(task-value) (N = 1837) (n = 369) (n = 578) (N = 1993) (n = 369)

12 Minäpystyvyys (self-efficacy)
Oppilaan käsitys omista kyvyistä selviytyä tehtävästä tai toiminnasta (Bandura, 1997) Yhteydessä: Hyviin oppimistuloksiin Ponnisteluun ja sitkeään yrittämiseen Haasteiden kohtaamiseen Voi tukea tehtävillä, jotka tarjoavat sekä haasteita että menestymisen mahdollisuuksia Olennaista: realistinen käsitys omista kyvyistä

13 kirjaimet, eskaritehtävät, lukeminen
Paras (= 1) Oppijaminäkuva: kirjaimet, eskaritehtävät, lukeminen Keskivälillä (= 2 - 9) Vähiten taitava (= 10) Esiopetuksen kevät (n = 867): M = 3.44, sd = 2.38 1.lk: syksy: M = 4.29; sd = 2.5 kevät: M = 3.72; sd = 2.12 Paras Paras

14 Sisäinen ja ulkoinen motivaatio (Deci & Ryan, 1985)
Oppilas toimii, koska oppiminen/käsillä oleva tehtävä on itsessään kiinnostavaa (sisäinen motivaatio) auttaa saavuttamaan palkkion tai jonkin muun tavoitteen (ulkoinen motivaatio) Opettajalla tärkeä merkitys siinä, miten kiinnostavina opetettavat asiat koetaan.  Missä määrin toimintaympäristö tukee Autonomiaa? Pystyvyyden tunnetta? Yhteenkuuluvuutta? Tuki valinnoille ja vaikuttamismahdollisuuksille  Olen arvokas, mielipiteilläni on väliä Palaute toiminnasta  Osaan, olen pystyvä Kokemus läheisyydestä ja välittämisestä  Kuulun tähän luokkaan / kouluun.

15 ULKOISESTA SISÄISEEN MOTIVAATIOON
5 5. Oma kiinnostus ja koettu nautinto - Haluan oppia ja kokeilla. SISÄINEN MOTIVAATIO 4 4. Itse työstetyt tavoitteet, arvot ja normit - Haluan näyttää itselleni ja muille, että osaan. 3 3. Kiinnittyminen ympäristön tavoitteisiin ja arvostuksiin – Toimin saadakseni hyötyä ja arvostusta. 2 2. Itsearvostuksen säilyttäminen ja häpeän välttäminen - Muut eivät saa nähdä osaamattomuuttani. 1 1. Rangaistukset ja palkkiot - Teen, jotta minua ei rangaistaisi. ULKOINEN MOTIVAATIO Deci & Ryan: Organismic Integration Theory (OIT)

16 Lempikirjat 1. luokalla (Alkuportaat-seuranta 2006-2017; pro gradu Reinilä & Simonen, 2014)
(n = 1474 oppilasta) (60,7 % tytöistä ja 61,5 % pojista mainitsi vähintään yhden lempikirjan)

17 Suosituimmat lempikirjat (1. lk)
Suosituimmat helppolukuiset kirjat: Risto Räppääjä -kirjat Heinähattu ja Vilttitossu -kirjat. 2. Helppolukuiset kuvakirjat: Mauri Kunnaksen kuvakirjat Tatu ja Patu -kuvakirjat 3. Lastenromaanit: Ella-kirjat Astrid Lindgrenin kirjat 4. Sarjakuvat: Aku Ankka (77% kaikista sarjakuvamaininnoista)

18 Kodin lukuympäristön yhteys lempikirjoihin
Yhdessä lukeminen Luetaan paljon yhdessä: enemmän mainintoja helppolukuiset lastenkirjat, lastenromaanit, satukirjat, helppolukuiset kuvakirjat sekä nuorten fantasiakirjat. Luetaan vähän yhdessä: mainitaan enemmän sarjakuvia Itsenäinen lukeminen Lapset, jotka lukevat paljon itsenäisesti: mainittu keskimäärin useampi lempikirja (helppolukuisten lastenkirjojen, lastenromaanien, sarjakuvien ja aikuisten kirjoja). Lapset, jotka lukevat harvoin itsenäisesti: lempikirjaksi mainittu useammin kuvakirja. Kirjojen määrä kotona Ne, joilla oli enemmän kirjoja kotona, mainitsivat keskimäärin useamman lempikirjan (helppolukuisten kirjojen, lastenromaanien, nuortenkirjojen, runojen, helppolukuisten kuvakirjojen sekä nuorten fantasiakirjojen mainintojen kanssa).

19 Tytöt ja pojat lukijoina 1. lk
Tytöt ovat sujuvampia lukijoita ja ymmärtävät paremmin lukemaansa kuin pojat, ja lukevat enemmän kotona itsenäisesti kuin pojat. Tyttöjen lempikirjat: useammin kuvakirjat, helppolukuiset kirjat, lastenromaanit ja sadut. Poikien lempikirjat: sarjakuvat, tietokirjat, helppolukuiset kuvakirjat, nuorten fantasiakirjat sekä kuvalliset tietokirjat.

20 Heikkojen ja muiden lukijoiden erot lempikirjoissa 1. lk
 Muilla lapsilla oli ylipäätään enemmän lempikirjamainintoja.  Muut lapset mainitsivat enemmän helppolukuisia kirjoja, lastenromaaneja, runoja ja tietokirjoja kuin heikot lukijat.

21 Lukutaidon yhteys lempikirjoihin
Kuvakirjoja lempikirjoikseen maininneet lapset eivät lukeneet vielä kovin hyvin. Sujuvat lukijat mainitsivat keskimäärin enemmän lempikirjoja: useammin helppolukuiset kirjat, lastenromaanit, nuortenkirjat, sarjakuvat, aikuisten kirjat sekä nuorten fantasiakirjat. Lapset, joiden luetun ymmärtäminen oli hyvä, mainitsivat keskimäärin enemmän lempikirjoja: helppolukuiset kirjat, lastenromaanit, nuortenkirjat, sarjakuvat, aikuisten kirjat sekä nuorten fantasiakirjat.  Lukutaidon alkuvaiheessa olevien lasten pienempi lempikirjojen mainintamäärä saattaa johtua alhaisemmasta lukumotivaatiosta tai siitä, että lukutaidon haasteiden vuoksi lempikirjoja ei vielä ole niin paljon.  Lukemismotivaation herättämiseksi on tärkeää, että vanhemmat ja opettajat löytävät sopivaa lukemista lukutaidoltaan erilaisille lapsille.

22 Varhaiset erot motivaatiossa
Riskiryhmän lapset koulun alkaessa Vähemmän kiinnostuneita lukemisesta** Vähemmän kiinnostuneita matematiikasta** Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi* Matematiikan oppijaminäkuva kielteisempi* Riskiryhmän lapset 1. luokan lopussa Lukemisen oppijaminäkuva kielteisempi*** Enemmän tehtävää välttävää käyttäytymistä*** Ei eroja: oppiainekiinnostuksessa

23 Myönteisesti ja kielteisesti
kasautuvat kehät

24 Osallistava oppimisympäristö
korostaa oppilaiden omaa aktiivisuutta. oppiminen tapahtuu todellisen elämän tilanteissa tai muutoin oppilaille läheisissä tai tutuissa tilanteissa. on ongelmakeskeinen, jolloin voidaan yhdessä pohtia ja keskustella erilaisista ratkaisuista ja oppia uutta. ympäristö tarjoaa monia mahdollisuuksia erilaiseen toimintaan ja oppimisen tapoihin. oppimateriaalissa ja opetuksessa korostuu mahdollisuus tutkia itsekseen sekä parin tai ryhmän kanssa. oppilailla on mahdollisuus keskusteluun ja keskinäiseen vuorovaikutukseen, jossa he oppivat toisiltaan.

25 Lukeminen sosiaalisena tapahtumana
Lue paljon ääneen. Keskustelkaa luetusta. Luetuta pareittain ja pienissä ryhmissä. Tarjoa paljon eri tasoista luettavaa. Tarjoa erilasita luettavaa ja huomioi lasten kiinnostuksenkohteet. Anna itse valita luettavaa. Jakakaa lukukokemuksia luetuista kirjoista.

26 Opettajan keinoja innostaa lukemaan
Kirjavinkkausta sopivan luettavan löytämiseksi. Varaa rauhallisia lukuhetkiä, jolloin kaikki lukevat. Laatikaa yhdessä konkreetteja lukutavoitteita. Anna vaihtoehtoja kirjan käsittelytavoista. Käytä kirjoja virikkeinä eri toiminnoille (esim. luovat tuotokset, draama). Yhteiseset lukupuut ja lukutoukat luokassa esillä. Innosta myös ulkoisilla kannustimilla esim. lukudiplomit. Tutustuta oppilaat kirjaston säännölliseen ja monipuoliseen käyttöön. Tehkää omia kirjoja: satuja, runoja, vitsikirja, uutisia tms. Kutsukaa kirjailija luokkaan / kirjailijan nettisivut. Yhdistä monilukutaito lukemisen opetukseen. Anna vanhemmille tietoa, kuinka innostaa lasta lukemaan kotona.

27 Lukudiplomi Diplomin tarkoitus on kannustaa ja innostaa lukemaan. Sen vuoksi sen tulee olla jokaisen saavutettavissa. 1. luokalla lukudiplomi kannattaa suunnitella siten, että kun on lukenut tietyn ajan (esim. kun on kerännyt 15 min. lukuhetkiä), niin saa diplomin, kun on lukenut sovitun tuntimäärän (esim. 4-5 tuntia). Diplomi voi olla kaulaan ripustettava mitali ja asiaan kuuluva diplomipaperi. Taitavat lukijat voivat suorittaa myös kirjaston lukudiplomin. Ne edellyttävät usein jo sujuvaa lukutaitoa ja ovat sen vuoksi aloittelevan ja harjoittelevan lukijan saavuttamattomissa.

28 Leikinomaiset harjoitteet motivoivat

29 Draama ja draamatoiminta

30 Isommat oppilaat motivoivat pienempiä
Kirjavinkkaus

31 PISA 2009: Lukemisesta nauttimisen indeksi  Suomessa vain keskitasoa

32 PISA 2009: Prosentuaalinen osuus oppilaista, jotka eivät lue mitään  Suomessa pieni  Osoittaa lukemiseen sitoutumista

33 PISA 2009: Lukemisen moninaisuus  Suomessa korkea  Osoittaa lukemiseen sitoutumista

34

35 Nuoret heikot lukijat (Sulkunen, 2010: Results of ADORE 12-18-v
Nuoret heikot lukijat (Sulkunen, 2010: Results of ADORE v.; comparative study in Europe) Ongelmia taidossa: sujuvuus, ymmärtäminen, lukustrategiat (ei kuitenkaan lukutaidottomia) Heikko motivaatio ja sitoutuminen lukuharrastuksiin, heikko minäkuva lukijana ja matalat tavoitteet koulun suhteen Tyypillistä tehtäviä välttävä käyttäytyminen Enemmistö poikia ja maahanmuuttajia Alhainen SES ja vanhempien koulutustaso Kodin lukuympäristö niukka Vähäinen keskustelu vanhempien kanssa

36 Nuorten heikkojen lukijoiden opetuksessa olennaiset tekijät (Sulkunen, 2010: Results of ADORE; comparative study in Europe) Turvallinen ilmapiiri, rohkaiseva vuorovaikutus Motivoivan lukemisympäristön luominen Oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden arviointi Oppilaan sitoutuminen omien opintojen suunnitteluun (toimijuuden tukeminen) Kiinnostavien ja mielekkäiden tekstien valitseminen Arvostetaan oppilaan henk.koht. tulkintaa Kognitiivisten ja metakognitiivisten lukemisstrategioden opettaminen

37 Opettaja motivaation sytyttäjänä ja ylläpitäjänä
Tue myönteistä minäkuvaa ja pystyvyyden tunnetta. Etsi optimaalisia haasteita jokaiselle. Tue uteliaisuutta. Anna mahdollisuus oppia toisilta. Ohjaa tehtäväsuuntautuneisiin työskentelytapoihin. Huomioi kiinnostuksen kohteet ja laajenna niitä.

38 Kiitos! Yhteystiedot: Marja-Kristiina Lerkkanen
Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos