MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS 2012 Seurantakomitean kokous 5.-6.6.2013 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto.

Esitys aiheesta: "MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS 2012 Seurantakomitean kokous 5.-6.6.2013 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto."— Esityksen transkriptio:

1 MANNER-SUOMEN ESR-OHJELMAN VUOSIKERTOMUS 2012 Seurantakomitean kokous 5.-6.6.2013 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

2 Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjat Samat toimintalinjat kaikissa ohjelmaosioissa – keskinäiset painotukset vaihtelevat ohjelmaosioittain TL 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö TL 5 Tekninen tuki

3 SAAVUTETTU EDISTYMINEN

4 Manner-Suomen ESR-ohjelman indikaattorit ohjelmatasolla 31.12.2012 sekä ohjelmakauden tavoitteet

5 Projektissa aloittaneita

6 Itä-Suomi projektissa aloittaneet Itä-Suomi 88 906 joista naisia 44 728 Etelä-Savo 19 806 joista naisia 9 837 Kainuu 13 712 joista naisia 7 153 Pohjois-Karjala 20 963 joista naisia 10 911 Pohjois-Savo 32 983 joista naisia 16 012

7 TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö TL 5: Tekninen tuki

8 Koulutus- ja henkilö- työpäivät Projektiin mukaan tulleet yritykset Uusien työpaikkojen määrä Uusien yritysten määrä Etelä-Savo281 0684 3211 6271 009 Kainuu153 0022 013710419 Pohjois- Karjala 225 6774 26962278 Pohjois-Savo583 9147 0252 6441 207 Itä-Suomi yhteensä 1 243 66117 6285 6032 713

9 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Julkista rahoitusta 10.6.2013 mennessä hyväksyttyihin hankkeisiin varattu 1 414,1 miljoonaa euroa eli 94,7 % kehyksestä maksettu 804,8 miljoonaa euroa eli 66 % Itä-Suomi julkista rahoitusta 10.6.2013 mennessä hyväksyttyihin hankkeisiin varattu 299,8 milj. 95 % maksettu 217,5 milj. 69 % Tällä hetkellä ei näkyvissä N+2 –uhkaa

10 Manner-Suomen ESR-ohjelman toimintalinjojen ESR- ja kansallisen julkisen rahoituksen varaukset ja maksut suhteessa ohjelmakauden kehyksiin 31.12.2012 TL 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy TL 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen TL 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö TL 5: Tekninen tuki

11

12 Rahoituksen kohdentuminen hakijaorganisaatioittain

13 Suurimmat TE-hallinnon ulkopuoliset toteuttajat Hankkeita (kpl) Varattu julkinen rahoitus Itä-Suomen yliopisto59Itä-Suomen yliopisto30 718 346 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 1 41Aalto-yliopisto21 194 220 Helsingin yliopisto39Helsingin yliopisto20 855 716 Savonia ammattikorkeakoulu39Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja amk18 156 795 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä ja amk38Turun kaupunki 2 17 371 263 Turun kaupunki 2 37Savonia ammattikorkakoulu16 434 030 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 3 34Oulun seudun koulutuskuntayhtymä 3 15 860 674 Aalto-yliopisto32Oulun yliopisto15 786 626 Lapin yliopisto31Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä14 264 834 Oulun yliopisto29Seinäjoen koulutuskuntayhtymä 1 13 745 062 Joensuun kaupunki ja Pohjois-Karjalan amk29 1 Lisäksi: Seinäjoen amk, Koulutuskeskus Sedu 2 Lisäksi: Turun amk, ammatti-instituutti, Turun seudun kehittämiskeskus 3 Lisäksi: Oulun seudun amk, ammattiopisto,

14 Itä-Suomen yliopisto Aalto-yliopisto Helsingin yliopisto Rovaniemen koulutusk.y. Turun kaupunki Savonia amk Oulun seudun koulutusk.y. Oulun yliopisto Päijät-Hämeen koulutusk. Seinäjoen koulutusk.y. ESR-ohjelman 10 suurinta TE-hallinnon ulkopuolista toteuttajaa (varattu julkinen rahoitus)

15

16 Rahoituksen toteutuminen ja kohdentuminen Eurooppa 2020 –strategian mukaisiin lippulaivoihin – etenkin Nuoret liikkeellä, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma sekä Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi; EURAssa ei seurantaa Kansallinen joustovaraus pääsääntöisesti äkillisen rakennemuutoksen alueille; v 2012 jaettiin 4,8 miljoonaa (ESR+valtio); Itä-Suomi 424 000 € Etelä-Savo 200 000 € Pohjois-Karjala100 000 € Pohjois-Savo124 000 €

17 Aloittaneiden työmarkkina-asema toimintalinjoittain

18 Laadullinen analyysi Horisontaaliset tavoitteet Horisontaalisia tavoitteita tukevien hankkeiden suhteellinen osuus kasvaa jatkuvasti Parhaiten toteutunut kumppanuus, jota tukevia hankkeita on 85 % sekä innovatiivisuus (60 %) Tasa-arvoa edistäviä hankkeita on 24 % ja kestävää kehitystä tukevia hankkeita on 37 %

19

20 ESR-asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet Tasa-arvokysymysten valtavirtaistaminen ja sukupuolen mukaan eriytetyt toimet Maahanmuuttajien työelämään osallistumisen lisäämiseen ja sen myötä heidän sosiaalisen integraationsa vahvistamiseen tarkoitetut toimet Vähemmistöjen työelämään integroitumisen ja siten heidän sosiaalisen osallistumisen vahvistamiseen tarkoitetut toimet Muiden epäedullisessa asemassa olevien ryhmien, myös vammaisten, työelämään integroitumisen ja sosiaalisen osallisuuden vahvistamiseen tarkoitetut toimet Innovatiiviset toimet Valtioiden väliset ja/tai alueiden väliset toimet Kaikkia teemoja tuetaan, mutta vaihtelua intensiteetissä

21 OHJELMAN HALLINTO JA SEURANTA

22 Hallintoviranomainen ja todentamisviranomainen (TEM) Välittävät toimielimet 36 HVOn ohjeistus ja koulutus: hyvän hallintotavan kehittäminen, hallintomenettelyjen yhdenmukaistaminen valtakunnallisesti, ohjelmakauden sulkeminen, tarkastus- ja rahoituskorjaustapahtumat HVOn valvonta: ohjaus- ja valvontakäynnit Etelä-Pohjanmaan, Lapin ja Satakunnan ELYkeskuksiin, Kymenlaakskon ja Varsinais-Suomen liittoihin sekä Opetushallitukseen. Aiheina välittävien toimielinten hallintojärjestelmä, hankkeiden valintamenettelyt, art. 13 hallinnollisten ja paikan päällä tarkastusten määrä ja laatu sekä kustannustehokkuus, välittävän toimielimen hakijoille ja hankkeille antaman ohjauksen ja neuvonnan riittävyys, korjaavien toimenpiteiden riittävyys

23 Pienissä organisaatioissa henkilöstön vähäisyydestä aiheutuvia ongelmia (eriyttäminen, sijaistamiset) Yhtenäiset maksatushakemusten asiakirjatarkastusten sekä paikan päällä tarkastusten menettelyt ovat selkeästi parantaneet tehdyn työn laatua Joissakin tapauksissa hankkeiden valintaprosessit moniportaisia ja aikaa vieviä (useita MYR-käsittelyitä, paljon osatoteuttajia) Suuri osa virheistä havaitaan jo maksatushakemusten tarkastuksen yhteydessä Maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika v. 2012 oli 138 työpäivää

24 Maksatushakemusten keskimääräinen käsittelyaika (pv)

25 Täytäntöönpanossa tapahtuneet muutokset VN edellytti rahojen jakamisesta päättäessään, että rr-ohjelmien rahoitusta suunnataan meneillään olevan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla nopeasti yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutustoimenpiteisiin Viranomaiset nostaneet kuntarahavaatimusta valtion vastinrahan leikkauksen johdosta, hidastanut hieman toteutusta – suurempi kuntarahaosuuden toteutuminen ei tunnu tällä hetkellä mahdolliselta Toimintalinjan 4 toiminta kiihtynyt

26 Yhteensovitus ja ESR:n lisäarvo -ARNE -Aluetason tulosohjausprosessi -MYAK -Koordinoivat ELY-keskukset -Toimintaa, jota ei kansallisella tehdä tai johon ei mahdollisuutta vastaavassa määrin -Arviointi: -ESR:llä merkitystä kansallisen kehittämistyön liikkeelle panevana voimana -Valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla saavutettu olennaista kansallista lisäarvoa -EAKR:n ja ESR:n toisiaan täydentävä rooli

27 TÄYTÄNTÖÖNPANO TOIMINTALINJOITTAIN

28 Toimintalinja 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Elinikäisen oppimisen edistäminen ja strategioiden kehittäminen yrityksissä Edistetty kykyä sopeutua muutokseen, yrittäjyyttä ja innovointia; yrittäjyyskasvatus Monipuolisesti eri alat: kaivannais-, matkailu-, hoiva-ala sekä tieto- ja viestintäteknologia jne. Luovan toiminnan vieminen uusille aloille (vanhusten palvelut, työelämän kehittäminen…) Uusien yritysten ja uusien työpaikkojen tavoitteet ylitetty reilusti Yritysten eloonjäämisaste 69 % (tavoite 70 %)

29 Toimintalinja 1 Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Varattu 92 %, maksettu 59 % kehyksestä Kunta- ja muuta julkista kertyy vähemmän kuin tl 2 ja 3 Kohdistuu työssä oleviin Osallistujilla keskiasteen tai korkea-asteen koulutus HAASTEITA Taloudellinen tilanne hillinnyt yritysten osallistumista De minimiksen haasteet (tuen laskeminen yksittäisille yrityksille) Yritysten kehittämispalveluiden tarjontaan tullee merkittävä vähennys ohjelmakauden vaihtuessa

30 Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Vastattu nopeasti ja joustavasti rakennemuutoksiin Edistetty työmarkkinoiden toimivuutta, sosiaalista osallisuutta ja työmarkkinoille pääsyä Asiakkaiden omien suunnitelmien pohjalta työllistymisen tueksi tarjotaan erilaisia toimenpiteitä ja koulutuksia tavoitteena henkilön työllistyminen normaaliin työsuhteeseen Uudenlaisia yhteistyömalleja ja uusia työllisyyskumppanuuksia hyödynnetty Erityistoimia nuorille ja maahanmuuttajille Uusien työpaikkojen tavoite jo ylitetty Pitkäaikaistyöttömien ja yli 55-vuotiaiden työllistyminen vaikeutunut taloudellisen taantuman vuoksi

31 Toimintalinja 2 Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Erityisen paljon alle 25-vuotiaita Suurimmalla osalla osallistujista perus- tai keskiasteen koulutus Kuntarahoitusta lähes tavoitteen mukaisesti; enemmän kuin ohjelmassa keskimäärin Varattu 93 %, maksettu 64 % kehyksestä HAASTEET TE-toimistojen palveluvalikoimaa uudistettiin 2013 alusta, osa uusista palveluista ei tukikelpoisia ESR:ssä -> projektisuunnitelmien muutoksia Projektin jälkeen yrityksissä ei riittävästi resursseja työtehtäviin ohjaukseen ja perehdytykseen; YT-menettelyt estävät palkkaamisen Hankkeiden ja TE-toimistojen yhteistyötä tehostettava Tasa-arvoa edistäviä hankkeita syntynyt vähän

32 Toimintalinja 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio-, ja palvelujärjestelmien kehittäminen Koulutusjärjestelmien uudistaminen työllistyvyyden kehittämiseksi Opetushenkilöstön ammattitaidon ylläpito Lisätty koulutuksen työelämävastaavuutta ja kehitetty joustavia koulutusjärjestelmiä Elinikäistä oppimista edistetty ohjaus- ja neuvontapalvelujen kehittämisellä; Korkeakoulujen, oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön lisääntymisellä merkittävä vaikutus toiminnan jatkumiselle organisaatioissa Uusien yritysten tavoite ylitetty

33 Toimintalinja 3 Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio-, ja palvelujärjestelmien kehittäminen 55-64-vuotiaiden osuus suurempi kuin muissa toimintalijoissa Osallistujista suurimmalla osalla korkea-asteen koulutus Suurin osa hanketoteuttajista on oppilaitoksia Varattu 99 %, maksettu 62 % kehyksestä HAASTEET Yritysten osallistumista hankkeisiin on hillinnyt taloudellinen tilanne Työpaikkaohjaajien osallistuminen koulutukseen vähäistä Kuntarahoitusta kertynyt lähinnä osallistujien käyttämän työajan kautta

34 Toimintalinja 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa 1)Työperäisen maahanmuuton edistäminen -Työperäisen maahanmuuton aktivoinnin merkitys tunnustetaan laajasti, -Kehitetty opastus- ja palvelujärjestelmiä, EURES-palvelunkehittäminen -Opiskelumateriaalien ja –mallien kehittämisessä hyviä tuloksia 2) Hyvien käytäntöjen etsiminen ja levittäminen - Hyviä käytäntöjä haettu teemoista äkillinen rakennemuutos sekä demografiset muutokset -Hankkeille järjestetty verkostoitumistilaisuuksia -Suomesta edustajia yhteisötalous-, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamis- sekä ikäjohtamisverkostoissa Toimintalinjan aloittaneiden määrä kasvanut jatkuvasti vuosittain Osallistujilla useimmiten keski- tai korkea-asteen koulutus

35 Toimintalinja 4 Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa Kaikista tavoitteista ollaan jäljessä Varattu 53 %, maksettu 28 % kehyksestä -> ohjelmanmuutos 2015 HAASTEET Talouden taantuma ja toimintaympäristön muutos hidasti toimintalinjan käynnistymistä Työvoiman maahanmuutto edelleen Suomessa uusi asia Työpaikkojen valmiudet vastaanottaa ulkomaista työvoimaa rajalliset Euroopan tason yhteisten kansainvälisen yhteistyön rakenteiden puuttuminen vaikeuttanut kansainvälisten partnereiden löytämistä

36