OPPIVA OPS 2014-15 4.päivä OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen.

Esitys aiheesta: "OPPIVA OPS 2014-15 4.päivä OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen."— Esityksen transkriptio:

1 OPPIVA OPS päivä OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

2 Osallisuuden taustalla
nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät ongelmat (Kouluterveyskysely 2013) 43 % nuorista ei koe tulevansa kuulluksi koulussa 20 % koulun ilmapiirissä ongelmia vaikuttamismahdollisuuksien puute (Nuorisobarometri) 43 % kokee, että heillä on vähän tai ei ollenkaan vaikutusmahdollisuuksia kotikuntansa asioihin 36 % kokee, etteivät kunnan päättäjät koe nuoria varteenotettavina keskustelukumppaneina

3 Osallisuuden taustalla
Merkkejä syrjäytymisestä 8 % nuorista keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa (pojilla enemmän 11 % 8 % ei yhtään läheistä ystävää syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria n. 15 % syrjäytyminen koulutuksesta, työelämästä, hyvinvointipalveluista, demokraattisesta päätöksenteosta tai sosiaalisista suhteista urapolun ongelmien kasautuminen: maahanmuuttajanuoret, vajaakuntoiset, mukautettu opetus polarisaatiokeskustelu nuorison jakautuminen voimakkaasti hyvin pärjääviin ja huonosti voiviin, osallistuviin ja passiivisiin

4 OPPIVA OPS Osallisuus On yhtäältä oikeutta omaan identiteettiin ja arvokkuuteen osana perhettä (tai sitä muistuttavaa yksikköä), ryhmää, yhteisöä, yhteiskuntaa tai ekosysteemiä Osallisuudessa keskeistä on, että tulen hyväksytyksi omana itsenäni (seksuaalisuus, etnisyys, sosioekonominen tausta, sukupuoli) ja että koen olevani osa jotakin itseäni suurempaa yhteisöä, joka ei sulje minua ulkopuolelleen.

5 OPPIVA OPS Osallisuus ja toisaalta todellisen vastuun kantamista ja saamista oman, toisten ja koko yhteisön toimintakyvystä. Osallisuudesta ei voi puhua puhumatta vallan jakamisesta ja siihen liittyvän vastuun kantamisesta

6 OPPIVA OPS OSALLISUUS Eettinen ihanne, joka pyrkii siihen, että yksilöt kokevat olevansa yhteisön arvokkaita jäseniä sekä että he pystyvät ja haluavat vaikuttaa yhteisönsä toimintaan ja arvostuksiin. Osallisuus ei synny itsestään, vaan se edellyttää tavoitteellista toimintaa Osallisuus vaatii kasvattamista: on kasvatettava sekä yksilöitä että parannettava niitä yhteisiä puitteita, joissa yksilöt toimivat. Ei ole toimintamenetelmä, projekti tai pedagoginen niksi, vaan lapsia ja nuoria kunnioittava asenne, joka voi muuttua käytännöksi monin erilaisin tavoin.

7 OSALLISUUDEN TASOJA OPPIVA OPS Lapsia ja nuoria kuunnellaan
… kannustetaan ilmaisemaan mielipiteitään. …näkemykset otetaan huomioon. …ovat mukana päätöksenteossa. …jakavat valtaa ja vastuuta päätöksenteossa. …ovat päättämässä sekä pohtivat, miten päätökset viedään käytäntöön. TOIMINTAOSALLISUUS; toiminta lähtee lasten ja nuorten ideoista, joiden pohjalta he asettavat tavoitteita, suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat. HUOM! Ops- perusteet

8 OPPILAIDEN OSALLISUUS OPS -PERUSTEISSA
2.3 OPPIMISKÄSITYS aktiivinen toimija, vuorovaikutus, yksin - yhdessä L7 OSALLISTUMINEN, VAIKUTTAMINEN JA KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN Taitoja, suunnittelevat – toteuttavat – arvioivat opiskeluaan – ilmaisevat mielipiteitään jne 4.2 TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMISTÄ OHJAAVAT PERIAATTEET OSALLISUUS JA DEMOKRAATTINEN TOIMINTA

9 OPS 2016 -Laaja-alainen osaaminen L7
osallistumisen ja vaikuttamisen TAITOJA (mielipiteen ilmaisu, kuuntelu, päätöksenteko, ristiriitojen ratkaiseminen, syy ja seuraus – suhteiden merkitys jne.) voi oppia VAIN HARJOITTELEMALLA Koulun tehtävänä on vahvistaa JOKAISEN OPPILAAN OSALLISUUTTA LUODAAN edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita kohtaan. Osallistuvat oman OPISKELUNSA, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristönsä suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.  oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen.

10 Oppilaskun-nanhallitus
KOULU Ohjaavat opettajat Opet taja kunta Rehtori Van-hemmat O P S ja L A I T Oppilaskun-nanhallitus KOR jory LK Muu henkilö kunta LK Sidosryhmät Yhteistyökump- panit OSALLISUUS

11 Luokan pelisäännöt Millainen on luokka, jossa on hyvä opiskella ja missä on hyvä luokkahenki? Jokainen kirjoittaa paperille aiheesta 4 – 6 asiaa. Jaetaan luokka 4 hengen sekaryhmiin (jako esim. korteilla / numeroilla) Valitaan perustellen tai arpoen puheenjohtaja / yhteenvetäjä, sihteeri tai lukija / laskija. Vuorotellen jokainen kertoo kirjoittamasa asiat. Ryhmä keskustelee, perustelee, vetää yhteen ja valitsee 5 tärkeintä (jos sama on monella, tilee se valita) OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

12 Luokan pelisäännöt Sihteeri kirjaa isolla ryhmän valitsemat 5 erillisille A 4 lapuille. Laput kiinnitetään taululle. Jokaisen ryhmän lukija menee omien lappujensa luo ja lukee ryhmän tärkeät asiat ääneen, voi myö perustella, miksi nämä valittiin Ryhmät keskustelevat (5 min.), mitkä asiat ovat aivan samoja ja mitkä asiat voisi yhdistää. 2 lukijaa menee taululle ja ryhmien ehdotuksesta poistavat tai yhdistelevät tärkeitä asioita. Nämä ovat LUOKAN PELISÄÄNNÖT OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

13 Luokan pelisäännöt Samoissa ryhmissä jatketaan keskustelua muutamasta pelisäännöstä, joka on tärkeä, mutta jota luokan on vaikea noudattaa. Tai jokainen vetää viivan 3 tärkeimpään pelisääntöön. Lukijat / laskijat laskevat pisteet. Nostetaan ylös 3 lappua, jotka saivat eniten pisteitä. Konkretisoidaan, miten pelisääntöjen tulisi näkyä käytännössä. Ryhmässä jokainen sanoo vuorotellen, mikä pelisääntö itselle on helppo, mikä on vaikea toteuttaa. OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

14 Luokan pelisäännöt Sovitaan ketkä kaksi / ryhmä tekevät luokan pelisäännöistä visuaalisesti selkeän ja kiinnostavan, kooltaan ison seinätaulun luokan seinälle/luokkaan kannettavaksi Sovitaan, milloin PELISÄÄNTÖIHIN palataan. Alussa noin viikon välein. Jaetaan luokka 4 oppilaan uusiin ryhmiin. Arvioidaan, mitkä pelisäännöt ovat toteutuneet hyvin (positiivinen palaute pääosassa) ja mitkä eivät (kriittinen, rakentava palaute) Konkretisoidaan korjattavat asiat. OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

15 LUOKKAKOKOUS Tavoitteena koko luokan yhteisöllinen kehittyminen
Osallistava keskustelu Ideat, ehdotukset, vaikuttaminen Yhteiset sopimukset ja pelisäännöt Sitoutuminen koulunkäyntiin Ryhmäytyminen, hyvä me –luokkahenki Taitojen harjoittelu OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

16 LUOKKAKOKOUS Aiheina luokan yhteiset asiat (KOR = yhteisöllinen oppilashuolto): luokan hyvinvointi oppiminen tunneilla, läksyt, oppimismenetelmät oppimisen tukimuodot luokassa ja koulussa välitunnit, oppimisympäristö yhteiset tutustumiskäynnit, retket, talkoot poissaolot yhteistyö koteihin OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

17 LUOKKAKOKOUS Puheenjohtaja, sihteeri ja assistentti (kiertävät)
Organisointi: Puheenjohtaja, sihteeri ja assistentti (kiertävät) Pienryhmäkeskustelut: oppilasta Kokemukset, mielipiteet kaikista ryhmistä Ryhmän mielipiteiden kertomisvuoro kiertää Ideat, ehdotukset Vaihtoehtojen pohdinta Päätös, miten käytäntöön Muistio Seuranta Kenelle tietoa (oppilaskunnan hallitus / opettajat ) OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

18 OPPILAITTEN OPPIMISPROSESSI
ASETETAAN TAVOITTEET – SUUNNITELLAAN Oppilaan omat ja luokan yhteisten tavoitteiden asettamistaidot Yhteissuunnittelutaidot: vuorovaikutustaidot avainasemassa Oppimiseen liittyvät asiat: sisällöt, opetusmenetelmät, oppimisympäristö, oppimaan oppimistaidot Luokan yhteisten asioiden käsittely: pelisäännöt / luokkahenki Minä itse -taso ja me-taso

19 OPPILAITTEN OPPIMISPROSESSI
TOTEUTETAAN opetellaan, pohditaan, oivalletaan, harjoitellaan opitaan yhdessä ja yksin kannetaan yksilö- ja ryhmävastuu huolehditaan yhteisestä oppimisympäristöstä kirjataan ja keskustellaan oppilaan omasta oppimisesta ARVIOIDAAN Peilataan tavoitteiden toteutumista minä-tasolla = itsearviointi me-tasolla = arviointi ja palaute Mikä onnistui? Mitä opin? Mitä tekisimme toisin?

20 Oppimiskäsitys – oppimisprosessin vaiheet – oppimaan oppimisen taidot
Tavoitteen-asettamis- vaiheessa Mihin ryhdymme? Suunnittelu-vaiheessa Miten onnistumme? Mitä, milloin, missä, ketkä, miten? Oppimis-tilanteessa Joustavat roolit: Tutkija, oppija, opettaja, ihmettelijä, kysyjä, auttaja, johtaja, varmistaja, huolehtija, esittäjä Arv Arvioinnissa: Itsearviointi Mitä tein? Mikä meni hyvin? Mitä opin? ++- Palaute Suunnitellusta prosessista, ryhmästä, tuotok-sesta. M

21 GROW-mallin käyttö OPPILAIDEN OSALLISUUDEN lisäämiseksi
G-Goal = Tavoite R-Reality = Tilannekuvaus O-Options = Mahdollisuudet  W-Wrap up = Yhteenveto ja toimenpiteet Toimintaohje: Varaa työstöön aikaa n. 1 tunti. Aiheena OPPILAIDEN OSALLISUUDEN LISÄÄMINEN. G- goal=Tavoite Miettikää tavoite-ehdotuksia OPPILAIDEN OSALLISUUDEN parantamiselle pareittain tai pienryhmissä ja kirjatkaa ne post it lapuille. Kerätään post it laput niin, että kaikki näkevät ne ja keskustelun kautta sovitaan YHTEINEN TAVOITE. 2. R-Reality= Tilannekuvaus Keskustellaan, mikä on tämän hetkinen tilanne ja mitä toimenpiteitä on mahdollisesti jo tehty asian parantamiseksi ja miten ne ovat toimineet 3. O-Options- Mahdollisuudet Ideoikaa ratkaisuja OSALLISUUDEN parantamiseksi. Jokainen kirjaa niitä ensin itsekseen. Pareittain luetaan omat ideat toisille ja tuotetaan vielä lisää ideoita pareittain tai pienryhmissä post it - lapuille. 4. W- Wrap up = Yhteenveto ja toimenpiteet Kerätään laput kaikkien nähtäväksi. Jokainen pari esittelee omat ideansa. Sopikaa mitä toimenpiteitä lähdette toteuttamaan.. Kerrataan sovitut toimenpiteet ja vastuuhenkilöt. OPPIVA OPS / Leena Nousiainen & Ulla Rasimus

22 Lapsuuden ja nuoruusiän kehitysvaiheet
Persoonallisuuden kehittymisessä on kaksi tärkeää vaihetta: 0-3 vuoden iässä kehittyy ensimmäinen peruspersoonallisuus Keskeisessä asemassa varhaiset kiintymyssuhteet Latenssivaihe (6 – 10 vuotta) on minän kehityksen suvantovaihetta ja sisäisen lujittumisen aikaa Nuoruusiässä minän rakenteet ”löystyvät” ja antavat tilaa uudelle kasvulle – ”toinen mahdollisuus” Keskeisessä asemassa vanhemmat ja ikätoverit Persoonallisuus vakiintuu noin 22 ikävuoteen mennessä, jonka jälkeen muuttumaton OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

23 Latenssivaihe (6-10 vuotta)
Koulusta tulee lapselle tärkeä psyykkinen areena -> koululla on tärkeä osuus latenssivaiheen onnistumiseen: Jos lapsi pärjää koulussa, hänelle syntyy uutteruuden tunne uudeksi keinoksi ylläpitää sisäistä eheyttään – näkyy yrittämisenä, hallinnan tunteena ja luontevana itsevarmuutena Kehitystehtävän puutteellinen ratkaisu ilmenee taas periksi antamisena, joskus lupaavan alun jälkeen ”lössiksi lyömisenä” ja alemmuuden tunteena Koulukokemukset näkyvät vielä keski-ikäisten työhön liittämissä mielikuvina Ulkonaisesti latenssi-iän lapsi on vireä ja sosiaalinen, nauttii sääntöjen noudattamisesta OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

24 Nuoruusikä Nuoruusiässä normaalitapauksissa älyllinen kehitys jatkuu pääosin lineaarisesti Joillakin kognitiivisen toimintojen osa-alueilla tapahtuu kuitenkin kehityksen hidastumista murrosiässä Paradoksaalisesti heikentymistä tapahtuu toiminnanohjauksessa, johon kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät yläkoulun alkaessa selkeästi Emotionaalisen kehityksen taantuminen vaikuttaa oppimiseen erityisesti motivaation kautta Psyykkinen kehitystarve ei liity oppimiseen = ristiriita OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

25 Nuoruusikä Nuoruusikä vs. murrosikä
Nuoruusikä alkaa aina murrosiästä ja ajoittuu keskimäärin vuoden ikään Sukupuolten välillä selkeä ero aikataulussa Nuoruusiässä tapahtuu normaaliin kehitykseen kuuluva psyykkisen kehityksen taantuminen, joka liittyy persoonallisuuden kehitykseen Nuoruusiän tärkein kehitystehtävä on autonomiapyrkimys Autonomiapyrkimyksen tärkein ”työkalu” on vastakkainasettelu OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

26 Syövätkö oppimisvaikeudet koulumotivaatiota?
Nuorten motivaation tukemisessa paras keino on tukea suoriutumista Suoriutuminen selittää motivaatiota jo alakoulusta alkaen Oppimismotivaatio syntyy, kun nuori kokee uudet asiat haasteellisina, muttei liian vaikeina itselleen Myös ympäristön odotukset vaikuttavat motivaatioon Vanhempien vähäinen kiinnostus tai kannustus nuoren kognitiiviseen oppimiseen on usein riskitekijä koulussa tarvittavalle oppimisorientaatiolle ja –motivaatiolle Oppimista ohjaavat tavoiteorientaatiot, jotka voivat olla erilaisia: Hallitsemistavoite Tavoitteena oppia tai kehittää taitoja – riittävä hallinnan tunne Pätemistavoite Halu osoittaa kykyjä tai olla parempi kuin muut Välttämistavoite Vältellään muiden negatiivisia huomautuksia tai vetäydytään, jos ei uskota selviytyvän tilanteessa OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

27 Oppimisympäristön muutos
Aineenopettajuus Pedagoginen ote kevenee Opiskelun jaksottaisuus Arjen hallinnan vaatimukset lisääntyvät Itsenäinen työskentely lisääntyy Oppimisen itseohjautuvuus lisääntyy Teoreettisen tiedon määrä kasvaa Mm. luetun ymmärtämisen ja loogisen päättelyn vaatimukset lisääntyvät Tiedonkulku vaikeutuu OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

28 Toiminnan ohjauksen tukeminen nuoruusiässä
Nuoret tarvitsevat usein tukea toiminnanohjauksessa Suunnitelmallisuus Priorisointi Arjen hallinta Ajan hallinta Itsearviointi Omien vahvuuksien ja heikkouksien hahmottaminen – realistiset odotukset itselle OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen

29 Miten lapsen / nuoren kehitysvaiheet ilmenevät koulun arjessa?
Pohtikaa Miten lapsen / nuoren kehitysvaiheet ilmenevät koulun arjessa? Miten otatte tämän asian opettajakunnalle? Miten hyödynnetään KOR – moniammatillisuus? OPPIVA OPS / Ulla Rasimus & Leena Nousiainen