Luonnontieteellisten kokoelmien tiedostointikeskus Hannu Saarenmaa Luonnontieteellinen keskusmuseo 7.8.2008.

Esitys aiheesta: "Luonnontieteellisten kokoelmien tiedostointikeskus Hannu Saarenmaa Luonnontieteellinen keskusmuseo 7.8.2008."— Esityksen transkriptio:

1 Luonnontieteellisten kokoelmien tiedostointikeskus Hannu Saarenmaa Luonnontieteellinen keskusmuseo 7.8.2008

2 Tiedostoitavat aineistot Suomessa on noin 20-30 miljoonaa kokoelmayksilöä (maailmassa 1-3 miljardia) –LTKM:n neljässä laitoksessa 14 miljoonaa –Muissa noin 20 museossa yht. n. 7 miljoonaa –Yksityiskokoelmissa useita miljoonia –Alle 10% luetteloitu Myös muuta arkistoitavaa aineistoa on paljon

3 Tiedostointi? Luettelointi Tallentaminen, numeeristaminen Tietoaineistojen arkistointi Digitointi, digitalisointi, kuvantaminen DNA-sekvensointi = Tiedostointi

4 Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2006-2016 (Valtioneuvoston päätös 21.12.2006) Verkostoyhteistyönä tulee kerätä yhteiset ja kaikille avoimet tietokannat seurannoista, niiden suorittajista, aineistoista ja raporteista. Tavoitteena on luoda luonnon monimuotoisuuden valtakunnallisen tilan ja kehityssunnan seurantajärjestelmä vuoteen 2010 mennessä. Luonnon monimuotoisuutta koskevat tiedot tulee järjestää siten, että ne on helposti saatavilla riippumatta siitä missä ja kenen toimesta ne on kerätty. LTKM:n toimintaedellytyksiä kansallisena biologisen tiedon kokoajana ja välittäjänä parannetaan. LTKM:n hallussa oleva taksonominen aineisto ja alueellisten museoiden tärkeimmät kokoelma-ainestot muunnetaan digitaalisen muotoon. Sovitaan taksonomisten luetteloiden päivittämisestä ja digitaalisesta vaihdosta. Järjestetään luonnon monimuotoisuutta koskevan tiedon hallinta verkostoperiaatteella. Tavoitteeksi asetetaan, että kaikki aihetta koskeva yhteiskunnan tukema tai kustantama tieto on vapaasti ja mahdollisimman pienin kustannuksin saatavilla. Pyritään mahdollistamaan yhteensä 2,5 miljoonan €:n rahoitus vuosille 2007-2010. LUMONET-palvelusta kehitetään eri tahojen tuottamaa luontotietoa kokoava ja välittävä portaali.

5 Kansainvälisesti tärkeä tehtävä Lajitiedon saatavuus on kansainvälinen prioriteetti johtuen globaalimuutoksesta, ml. lajikadosta. Global Biodiversity Information Facility (GBIF) - sopimuksessa edellytetään kokoelmien tiedostointiin panostettavan jäsenmaissa. –Pioneerit Meksikon CONABIO ja Costa Rican INBio –AT, CH, ES, FR, NL ovat käynnistäneet ohjelmia –Ruotsissa annettiin 2007 aiejulistus digitoida kaikki kokoelmat 15 vuodessa ja tärkeät 5 vuodessa!

6

7 Digitoinnin menetelmät Tiedostointi maksaa noin 1€ /yksilö. Hinta riippuu työprosesseista.

8

9

10

11

12

13 Minne data joutuu? GBIF Data Portal: 150 million records

14 Using Biodiversity Data in Macro-ecological Research Environmental Characteristics from gridded GIS layers Known Species Locations Temperature layer Many other layers Environmental Change Prediction Future Scenarios Of Environmental Characteristics Invasion Area Prediction Environmental Characteristics Of Different Geographic Area Native Distribution Prediction Environmental Characteristics Of Surrounding Geographic Area Develop Model Multidimensional Ecological Space D 1 = Temperature D2D2 DnDn SS

15 Suomen e-Science -ohjelma: Biodiversiteetin tietokannat ovat tutkijoille tärkeä kansallinen resurssi Perustetaan laskennan ja datan tallennuksen infrastruktuureja laitosrajat ylittäen. On tärkeä rakentaa Suomen tieteen infrastruktuuri siten että liityntä globaaleihin projekteihin on saumatonta.

16 Haasteita Luettelointi noin 1€/yksilö + kuvantaminen + ym. = kokonaiskustannus yli 20 miljoonaa € –Tiedostointi on työvoimaintensiivistä –Jatkuva menetelmien kehittäminen keskeistä Puute taksonomian asiantuntijoista – harvoilta asiantuntijoilta ei voi edellyttää laajamittaista tiedostointia (kunnes nykyinen ruuhka selvitetty) –Toisaalta työttömiä, myös biologeja on paljon LTKM:n tilat kalliita ja ahtaita Kokoelmien turvakopiot puuttuvat Paperilla olevat ja dokumentoimattomat aineistot katoavat tutkijoiden mukana

17 Palvelut (henkilömäärät) 1.Kokoelmien tiedostointi (50) 2.Muistiinpanojen ja tutkimusaineistojen tiedostointi (10) 3.Osaamisen kehittäminen, laadunvarmistus ja tietohallinto (15) 4.Logistiikka, arkistointi ja pitkäaikaissäilytys (10) 5.Hallinto, kansainvälinen yhteistoiminta ja markkinointi (10) 6.Näyttelytoiminta ja tiedotus (5)

18 Henkilöresurssit Perus- ja ammattikoulu 60 Opistotaso (atk, kauppa) 10 Nuorempi biologi, mukaan lukien opiskelijat ja työttömät, 20 Varttunut tohtoritasoinen biologi 5 Muu akateeminen (tekniikka, talous) 5

19 Tilat Useita erityyppisiä tiloja tarvitaan: 1.Väljät, mutta normaalit työtilat 2.Lähellä sijaitsevat tilapäisvarastoinnin tilat 3.Pitkäaikaisvarastoinnin tilat 4.Tekniset tilat (karanteenipakastaminen, atk) 5.Näyttelytilat  Tarvittaneen isohko jaettavissa oleva teollisuushalli, koulurakennus, tai vastaava.

20 Organisointi Keskitetty vs. hajautettu? Keskitetty ratkaisu aluksi paras –Tarvitaan noin 50-100 hengen laitos, jotta kaikki aineistot saadaan tiedostoitua noin 30 vuodessa.

21 Esikuvia: Kansalliskirjaston laitos Mikkelissä ja Varastokirjasto Kuopiossa

22 Joensuussa yhdistyvät vahvuudet ainutlaatuisesti 1.Biologian ja atk:n koulutettua työvoimaa ja myös erikoisosaamista: InFotonics Centre, Botania 2.Sopii olemassaolevaan ympäristö- ja luonnonvaratutkimuksen klusteriin 3.Laaja kirjo rahoitusinstrumentteja käytettävissä, etenkin EU:lta sekä rakennemuutoksen haittojen torjuntaan 4.Sopivaa työvoimaa Perloksen mm. lopettamisen jälkeen 5.Hyviä tilavaihtoehtoja runsaasti 6.Hyvä perusinfrastruktuuri 7.Idean kehittämisestä kiinnostuneita partnereita 8.Venäjä-yhteistyö –osaamista

23 Juridinen asema Ehdotetaan perustettavaksi yliopistoista riippumaton tutkimus- ja palvelulaitos –OPM:n alainen, kuten Varastokirjasto –Tai mahdollisesti säätiö, kuten EFI Muut vaihtoehdot on tutkittu –HY:n LTKM:n filiaali? –Yliopistojen yhteinen kehittämishanke?? –Yritys???  Kyse on kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurista  Tieteellisen johdon tulee olla selkeästi LTKM:n käsissä, jotta tuotanto saadaan toimimaan kitkatta.  Laitoksella tulisi olla johtokunta, jossa on osallistuvien yliopistojen ja museoiden edustajat. Museoiden yhteistyötä lisättävä.

24 Rahoitusmahdollisuuksia Kunta (tilat) LTKM (henkilöitä) EAKR ESR Interreg eContentPlus ESFRI LIFEWATCH GBIF DIGIT Elinkeinoministeriö (työttö- myyden hoito) Opetusministeriö (tiede- infrastruktuurin pitkä- aikainen rahoitus) Tilaustyöt (kiireelliset aineistot) Tutkimushankkeet (Akatemia, ym.) Ulkoministeriö (toiminnan laajentaminen kehitys- maihin)

25 Käynnistysvaiheen budjetti

26 Aikataulu (voisi olla nopeimmillaan) LTKM johtokunta hyväksyi 9.6.2008 Aiesopimus allekirjoitettu 30.6.2008 OPM ilmoittaa vireilletulosta alueellistamisen koordinaatioryhmälle Q3/2008 Perlos, EAKR haut Q4/2008 Laki perustamisesta ja lisäbudjetti Q4/2008 Tilat käyttöön Q1/2009 Johtaja ja sihteeri aloittavat Q1/2009 Varustaumista, koulutusta Q2-4/2009 Tuotanto alkaa Q1/2010