Palvelut Kainuun maakunnassa

Esitys aiheesta: "Palvelut Kainuun maakunnassa"— Esityksen transkriptio:

1 Palvelut Kainuun maakunnassa
Maaseudun palvelujen ja hyvinvoinnin tutkijoiden tapaaminen Jyväskylä 23. –

2 Palvelut Kainuun maakunnassa
Sisällys Kainuu alue: haasteet ja edut Palma ja Insular Labour Markets Deserve kehittämishanke Palma II Living Lab

3 Kainuu alue Kunta Väkiluku 31.12.06 Pinta-ala km2
% Pinta-ala km2 Väen-tiheys as./maa-km2 Hyrynsalmi 3 015 3,57 1 522 6,2 2,1 Kajaani 38 027 45,08 2 264 5,6 20,7 Kuhmo 10 072 11,94 5 457 22,3  2,1 Paltamo 4 093 4,85 1 139 4,7  4,5 Puolanka 3 337 3,96 2 600 10,6  1,4 Ristijärvi 1 608 1,91 898 3,7  1,9 Sotkamo 10 738 12,73 2 950 12,1  4,1 Suomus-salmi 9 848 11,68 5 857 24,0 Vaala 3 612 4,28 1 766 7,2  2,8 YHTEENSÄ 84 350 100,0 24 453 3,9 Väestötiedot perustuvat Tilastokeskuksen ja Maanmittauslaitoksen tietoihin  vuodelta Pinta-ala sisältää maa- ja vesialueet.

4 Kainuu alue Palvelujen tuotannon keskeiset haasteet (tutkimuksesta):
syrjäseutujen palvelut, maksajien määrän vähentyminen, tarpeiden kasvaminen, osaamisen karkaaminen alueelta, ikääntyminen, vähän nuoria ja lapsia, vanhusten huoli lähipalveluista erityisesti pienissä kunnissa Kainuun ikärakenne vuosina 1980 ja 2004 sekä ennuste vuodelle 2020 (henkilöt) tummat värit vuotiaat, potentiaalinen työvoima. Kuvio: Sirpa Korhonen/Lönnrot Instituutti Tilastot Suomi, Väkilukuennuste 2004

5 Kainuu alue Edut – hyvä kenttä innovatiiviselle toiminnalle
DARRA –hankkeen tavoitteet Luoda visio ääreisten ja harvaan asuttujen alueiden elämän muodoista 2020, sähköisten palveluiden hyödyntämisen mahdollisuuksista ja alueellisten ICT:n kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista erityisesti pk-yritysten ja julkisten palveluiden sähköistämisen osalta (vähentää eriarvoisuutta). Lisätä tietoa sähköisten palveluiden ja sähköisen kaupan mahdollisuuksista yrityksen liiketoiminnan tehostamisessa ja lisätä PK-yritysten ja julkisen sektorin ICT:n käyttöä ja sitä kautta parantaa yritysten ja seudun yleistä kilpailukykyä. Parantaa seudun yritysten ja julkisten palveluiden ICT-tasoa ja osaamista. Sähköisten palveluiden ja esim. sähköisen kaupan hyödyntäminen pitkien välimatkojen alueella ovat keskeisiä tekijöitä niin palveluiden saatavuuden kuin alueiden elinvoimaisuudenkin kannalta. DARRA = Digital Age in rural and Remote Areas

6 Palma & Insular Labour Markets
Palma = Palvelut Maaseudulla ja Syrjäisillä Alueilla, Keskeiset tutkimuskysymykset ovat: Kuinka maaseudun kehittämisen toimintaympäristö, mahdollisuudet ja toimintamallit muuttuvat Kainuussa? Muutokseen oletetaan vaikuttavan keskeisesti Kainuun hallintokokeilun sekä aiemmin toteutetuista ja nykyisistä kansallisista ja kansainvälisistä kehittämisprojekteista saatujen kokemusten. Miten uudessa tilanteessa voidaan hyödyntää tähän asti tehty maaseudun kehittämistyö? Tutkimus on erityisesti Kainuun hallintokokeilun maaseudun kehittämisen puitteisiin ja asukkaiden hyvinvointiin kohdistuvien vaikutusten analysointia. Erityisesti analysoidaan palvelujen tuottamista ja turvaamista syrjäisen maaseudun alueilla sekä eristäytyneiden työmarkkinoiden ongelmia ja erityispiirteitä

7 Palma & Insular Labour Markets
Menetelmät Analysoidaan maaseutualueiden kehittämisestä saatujen kokemusten siirtämisen mahdollisuuksia ja opetuksia käyttämällä metodologista kolmiointia (methodological triangulation) ja huomioimalla Kainuun moniulotteinen sosiaalinen ja institutionaalinen rakenne. Kerätyt aineistot: Haastattelut (v.2005 ja v.2008) Kyselytutkimukset vasta-aloittaneille yrittäjille (v.2005 ja v.2006) Asiantuntijoiden focus ryhmähaastattelu (v.2006, v.2007, v. 2008)

8 Palma & Insular Labour Markets
”Tasavertaisten palvelujen turvaaminen näyttäytyy kahtalaisesti. Periaatteessa hallintomalli on yhtenäistänyt kunnilta maakuntakuntayhtymälle siirtyneiden palvelujen tasoa. Käytännössä kuitenkin hallintokokeilun pyrkimys palvelujen keskittämiseen ja karsimiseen riittävän palvelujen käyttäjäryhmän löytämiseksi on asettanut kylien ja syrjäisen maaseudun asukkaat tilanteisiin, joissa heidän matkansa lähimpiin palveluihin on pidentynyt. Hallintokokeilun rahoitusvaikeudet ovat voimistaneet paineita palvelujen karsimiseen ja toisaalta heikentäneet mahdollisuuksia uusien palvelujen tuottamisen tapojen kehittämiseen. Innovatiivisia ratkaisuja etsimällä sekä uutta teknologiaa, kansallisia ja kansainvälisiä kokemuksia vertailemalla voidaan löytää tapoja turvata myös harvaanasuttujen maaseutualueiden lähipalvelut.” Ponnikas, Aldea-Partanen Kokemuksia Kainuun hallintokokeilusta

9 Deserve Hankkeen tavoitteena oli parantaa palvelujen saatavuutta syrjäisellä maaseudulla siirtämällä toimintamalleja maasta toiseen. Kukin maa laati kuvauksia paikallisista toimintamalleistaan ja kehitti palvelutoimintaa apuna uusien toimintamallien kokeilemisessa. Lisäksi seurattiin, miten mallit muuttuivat niitä sovellettaessa uusissa olosuhteissa. Näin saatiin kokemusta mallien siirtämisen edellytyksistä. Hanke on ollut osa EU:n Pohjoisen periferian ohjelmaa (NPP, INTERREG IIIB).

10

11 Deserve pilotit Kainuussa

12 Nuoret Ilmarin pajassa koulutuksessa
Palma II Palma II = Palvelut ja aluekehittämisprosessit maaseudulla ja syrjäisillä alueilla – nuorten rooli Palma II on 3-vuotinen tutkimushanke, jonka rahoitus haetaan vuosittain. Projektia rahoittaa Maa– ja metsätalousministeriön Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. Itelliset, Nuoret Ilmarin pajassa koulutuksessa

13 Palma II Hankkeen tavoitteena on selvittää, miten aluekehittämistoimenpiteet vaikuttavat maaseudun kehittämiseen ja erityisesti miten nuoret ovat mukana. Tavoitteena on kartoittaa 16–25 v. eri ryhmien tilanne syrjäisellä alueella ja maaseudulla tunnistaa maaseudulta kestävät innovaatiot missä nuoret on huomioitu, kuin myös hyvät käytännöt ratkaisemaan joitakin nuorten ongelmia löytää uusia toimintatapoja kannustaa nuoria osallistumaan maaseudun ja alueen kehittämisprosessiin.

14 Palma II Esimerkki nuorisohankkeesta; Itelliset ry:n työ syrjäytyneiden nuorten kanssa - taiteen tuki työmarkkinoille sopeutumisessa Varjoteatteri ”Kala kuivalla maalla” on yksi neljästä Itelliset ry:n opastuksella yleisölle tuotetusta tapahtumasta Hemmo, Lasten ja Nuorten Kulttuurifestareilla 2.—

15 Perinteinen Laboratorio
Living Lab Arkitodellisuus Laboratorio A A Perinteinen Laboratorio A Englanninkielinen lähde: Dr. Kurt Kretzschmar OHB Teledata GmbH Helsinki A A A Living Lab A A A A A A Asiakas

16 Living Lab

17 Living Lab

18 Kiitos mielenkiinnosta! 
Lisätietoja: Andra Aldea-Partanen Skype: andraandreia GSM Puhelin Faksi Kajaanin yliopistokeskus, Lönnrot-instituutti Andra Aldea-Partanen