Vakavien rikosten jälkisovittelu Kriminaalityön foorumi, Jyväskylä

Esitys aiheesta: "Vakavien rikosten jälkisovittelu Kriminaalityön foorumi, Jyväskylä"— Esityksen transkriptio:

1 Vakavien rikosten jälkisovittelu 2013-2016 Kriminaalityön foorumi, Jyväskylä 28.10.2014

2 Projektin työntekijät
Arja Konttila Anna Helimo p p Airi Lindvall p Kriminaalihuollon tukisäätiö, Krits Kinaporinkatu 2 E 39 Kumppanuustalo Artteli ry 00500 Hesinki Salhojankatu 42 33500 Tampere

3 Miksi HR-tekijä X halusi jälkisovitteluun?
”Vaikka mun rikosta ei voi sovitella niin se antaisi omaisille kasvot” ”…En ajattele, että se vapauttaisi teosta tai vastuusta, mutta se voisi helpottaa oloa.” Hän haluaa kokea omaisten tuskan….ja kertoo olevansa omaisille täysin kasvoton, joten JS:ssa omaiset saisivat ehkä lopullisen päätöksen asialle, että ”kuka ja miksi”. Omaisten näkeminen jäisi mieleen muistuttamaan millaiseen rikokseen hän on kyennyt, ettei sellaista tapahtuisi enää toiste. (Krits, vuosikatsaus 2013)

4 Jälkisovittelu Jälkisovittelu tapahtuu tuomion saamisen jälkeen.
Sovittelun tavoitteena ei ole vaikuttaa rikoksesta annettuun tuomioon (vrt. lievempien rikosten sovittelu) Tavoitteena lisätä rikoksentekijän ymmärrystä tekemänsä rikoksen seurauksista, samalla kun uhrilla mahdollisuus käydä läpi kokemuksiaan Sovittelun prosessi voi olla pitkä - yleensä 4-6 kk - ja sen aikana sovittelija tapaa osapuolia useita kertoja erikseen ennen mahdollista yhteistä tapaamista. Kumpikin osapuoli voi keskeyttää prosessin Perustuu vapaaehtoisuuteen

5 Vakavissa rikoksissa sovittelu eli jälkisovittelu
Vakavilla rikoksilla tarkoitetaan pääasiassa tappoa, murhaa, törkeää pahoinpitelyä, raiskausta, aseellista ryöstöä sekä joissakin tapauksissa kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta Psykososiaalinen traumanpurkuprosessi, jossa tapahtunutta voidaan käsitellä turvallisissa olosuhteissa puolueettoman koulutetun sovittelijan välityksellä. Se on dialoginen oppimisen ja tunteiden käsittelyn prosessi, joka voi auttaa rikoksen aiheuttamien traumojen purkamisessa. Teon traumatisoivat vaikutukset voivat olla huomatta-vasti vaikeampia kuin lievemmissä rikoksissa

6 ” Kommunikaatio”/dialogi Uhri/Läheinen Tekijä
Miksi?Miksi minä? Olen valmis vastaamaan hänen kysymyksiinsä Kerron hänelle asioita Minulla on hänelle kerrottavana asioita Oikeudenkäynti ei vastan-nut kaikkiin kysymyksiini Mitä hän minusta ajattelee? H Haluan että hän saa tietää mitä vahin-koa hän aiheutti minulle Mitä odotuksia hänellä on? Miten voin hyvittää? Voinko tavata hänet? Voinko tavata hänet? Miten hän voisi sen minulle hyvittää ? Miten voin rauhoitella häntä? Onko sopivaa pyytää anteeksi?

7 Hyötyjä uhrille/läheiselle (Umbreit & Armour 2010)
Kokivat vihdoin tulleensa kuulluiksi, mahdollisuus esittää mieltä vaivaavia kysymyksiä Kokemus siitä, että tekijä hallitsee heidän elämäänsä väistyi Saattoivat nähdä tekijän ihmisenä - ei hirviönä Luottamus ihmissuhteisiin palautui Pelot vähenivät Tekijä ei enää kaiken aikaa vallannut heidän ajatuksiaan Tunsivat rauhaa Itsetuhoisuus ja vihan tunteet vähenivät

8 Jälkisovittelun hyötyjä rikoksentekijälle
Rikoksentekijä haluaa mahdollisesti selittää tekoaan Usein tekijät haluavat pyytää anteeksi uhreilta aiheuttamaansa vahinkoa. Joskus tekijät haluaisivat hyvittää tekoaan uhreille jollakin tavalla. Mahdollisuus syyllisyyden, ahdistuksen, ja pahan olon tunteen sekä kostamisen pelon vähenemiseen Tekijä ja uhri, jotka tuntevat toisensa tai ovat sukua keskenään, haluavat palauttaa keskinäisen yhteyden. Joskus he haluavat sopia käytännön asioista.

9 Mahdollisia hyötyjä tekijälle
Tekijällä mahdollisuus nousta häpeästä, korjata vahingot, ottaa rakentava rooli sekä ottaa vastuuta teostaan, Kostamisen kierre voidaan katkaista; Anteeksisaamisen – anteeksiantamisen merkitys Tutkimusten mukaan uhrin kohtaamisella merkittävä vaikutus vangin asenteiden ja käyttäytymisen muuttumiseen ja vastuun ottamiseen teoistaan (Van Ness 2011) .

10 Restoratiivisen oikeuden periaatteita
Etusijalla uhrin tukeminen ja hyvittäminen Rikoksentekijät ottavat vastuun tekemästään Rikoksentekijän tavoitteena välttää rikosten tekeminen tulevaisuudessa Yhteiskunta/yhteisö auttaa sekä uhria että rikoksentekijää integroitumaan uudelleen yhteiskuntaan -> keskeistä on tulevaisuuteen suuntautuminen

11 Projektin päätavoite Vakavien rikosten jälkisovittelumallin kehittäminen ja kokeilu sovittelun palveluntuottajien, rikosseuraamusalan toimijoiden sekä muiden alan järjestöjen yhteistyönä Selvittää vakaviin rikoksiin syyllistyneiden, heidän uhriensa ja/tai uhrien omaisten sovittelun tarpeet, hyödyt, mahdollisuudet ja rajat sekä haittoja ehkäisevät vaikutukset

12 Osatavoitteita 1. Toimintaympäristön ja toimintaverkoston luominen
2. Hanketoiminnasta tiedottaminen, perehdyttäminen ja kouluttaminen Sovittelujen pilotointi tapauskohtaisesti soveltaen (vanki ja uhri/ vanki/vangin perhe) Vankien ryhmätoiminnan toteuttaminen, pilotointi ja ohjaajien käsikirjan tuottaminen

13 Osatavoitteita Vangin ja hänen perheensä välisten ristiriitojen sovittelutarpeen selvittäminen ja kokeilu; Sovitteluun liittyvien eri toimintamallien arviointi, viimeistely, käyttöönotto ja vakiinnuttaminen. Ehdotus vakavien rikosten sovittelutoiminnan laajentamiseksi ja vakiinnuttamiseksi koko maahan.

14 Jälkisovittelun valmennusryhmän pilotointi Suomessa
Tarkoitettu erityisesti vakavia väkivaltarikoksia tehneille Yhteensä 10 istuntoa, 1½ tuntia / kerta Ensimmäinen järjestettiin toukokuussa Kylmäkosken vankilassa, lokakuussa alkoi naisille Hämeenlinnassa Osallistujia otetaan 6-8 Kurssin taustalla vaikutteita Sycamore Tree -ohjelmasta

15 Jälkisovittelun valmennusryhmän pilotointi Suomessa
Tavoitteita Herättää rikoksentekijän tietoisuutta siitä, millaisia haittoja ja vahinkoja rikos on aiheuttanut uhrille Kertoa restoratiivisen oikeuden periaatteista ja menetelmistä sekä transformatiivisesta näkökulmasta Auttaa ymmärtämään rikollisen käyttäytymisen vaikutuksia, ja mitä vastuunotto omista teoista voi tarkoittaa Suunnitella toimia, miten rikollista käyttäytymistä voisi vähentää vankilassa olon aikana ja sen jälkeen

16 Sovitteluprosessi Sovittelun aloitteen voi tehdä uhri, omainen tai tekijä välittäjänä toimii sovittelun ammattilainen, joka tapaa aloitteen tekijän Mikäli edellytykset täyttyvät, otetaan yhteys toiseen osapuoleen Mikäli molemmat osapuolet ovat valmiita prosessiin, sovittelija tapaa osapuolia erikseen niin monta kertaa kuin se on tarpeellista >Tapaaminen esimerkiksi vankilan tiloissa tai sovittelutoimistossa

17 Sovitteluprosessi Erillistapaamiset
Edellytysten selvittely, tapaamisia tarpeen mukaan Tekijän/uhrin/omaisen suhde: - rikokseen - toiseen osapuoleen - sovitteluun Yhteisen tapaamisen jälkeen tarvittaessa erillistapaaminen Tukihenkilön tarve, palveluohjaus

18 Jälkisovittelutapaukset 2014
Juttuja tullut yhteensä 27 Soviteltu 2, Uhri /omainen ei suostu 5 Ei hyväksytty sovitteluun 2 > 1 Kesken 16 mm. Ollut 7 murhaa, 4 tappoa, 3 tapon yritystä, 2 kuolemantuottamusta, 3 törkeää pahoinpitelyä, 2 seksuaalirikosta

19 Transformatiivinen sovittelu
Transformatiivinen konfliktiteoria muutosta tukevaa, voimavarojen tunnistamiseen pyrkivää auttaa osallisia kääntämään vuorovaikutuksen tuhoavat voimat rakentaviksi – ”minulla on jotain sellaista millä on arvoa toiselle” ei välttämättä edellytä tapaamista, muutos voi alkaa jo erillistapaamisissa

20 KIITOS MIELENKIINNOSTA!
Lisätietoja: Kaurala, M. (2012) Restoratiivisen oikeuden kehittäminen vakavissa rikoksissa – erityisesti vankilakontekstissa. Kriminaalihuollon tukisäätiön raportteja 1/2012