Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Esitys aiheesta: "Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta"— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta
Jorma Penttinen KYSin erva Näätsaari 1

2

3

4

5

6 Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut
Sähköiset palvelut 24 h - parantavat palvelujen alueellista saatavuutta (palvelutiedot, neuvonta, omahoito, ajanvaraus, etäkonsultaatio jne) Kotiin tarjottavat palvelut -tukevat toimintakykyä ja arjessa selviytymistä (kotihoito, perhetyö, ensihoito, kotikuntoutus jne) Liikkuvat palvelut - pyörien päällä terveystarkastukset, rokotukset, laboratorio-kokeet, hammashoitola, sairaanhoitajan tai sosiaalityöntekijän vastaanotto, kriisipalvelut jne. Lähellä tarjottavat palvelut - matalan kynnyksen palvelupisteet, neuvolat, perhekeskukset, hoitajan ja lääkärin vastaanotto, sosiaalityö jne. Alueellisesti keskitetyt palvelut - harvemmin käytettyjä (päivystykset, poliklinikat, päiväkirurgia, perheneuvolat jne) Kansallisesti keskitetyt palvelut - viidessä yliopistollisessa keskuksessa (erityistason hoito ja kirurgia, riskiraskaudet, syöpä-keskus, hengityslaitepotilaat jne) Kaikissa palveluissa voi olla tuottajana julkinen, yksityinen tai kolmas sektori versio 5/12 6 6

7 Sote-erva -kuntayhtymä
Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteisvastuualue (koordinaatio, järjestäminen, tuotanto) Sote-erva -kuntayhtymä Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä Rajattu järjestämisvastuu Viran-omaisteh-tävät Tutkimus, opetus , kehitys Erit. vaa-tiva, suuri väestö-pohja Tuki-toimin- not Yo-sairaala 24/7 SOTE Omistaa ja valitsee Perusvastuualue (järjestämis- vastuu, tuotanto, sopimukset) Kunta Kunta Perusvastuualue (vastuukunta tai ky) Toimiyk-siköt Toimiyksiköt ”yhtei-nen sote-toimiyksikkö”

8 MUUTTUVA KENTTÄ Laboratoriotoiminnassa
VSSHP-ERVA VAASA FIMLAB KESLAB? HUS PHSOTEY ? NORDLAB

9 … seuranta ajoittain ”haasteellista”
ISLAB alueen muutoksia … kuntarakenne kuntayhtymät … seuranta ajoittain ”haasteellista”

10 1. Ervan organisaatiomuoto
Erityisen vaativien, laajaa väestöpohjaa edellyttävien sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien hoitamista ja perustason toimintojen koordinoimista sekä vertikaalisen palveluketjun integraation varmistamista varten perustetaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualuetta. Erva määritellään järjestämislaissa kuntien ja sote-alueiden omistamaksi oikeushenkilöksi, joka on kuntayhtymä. Kuntayhtymän ylintä päätösvaltaa käyttää yhtymäkokous. Omistavien kuntien ja sote-alueiden äänivalta määräytyy lähtökohtaisesti asukasluvun mukaan. Kuntayhtymän hallitus käyttää ylintä toimeenpanovaltaa. Hallituksen enemmistö koostuu eri sote-tehtäväkentän asiantuntijoista, jotka varmistavat sen, että alueellinen integraatio ja tarkoituksenmukainen palvelu toteutuvat. Alueelliset intressit ja demokraattinen ohjaus toteutetaan yhtymäkokouksen kautta.

11 2. Ervan valtuudet Erityisen vaativien tehtävien hoitamisen ja koordinaatiovastuun toteuttamiseksi ervalle on järjestämislaissa annettava lakiin perustuva mandaatti. Nykyisessä terveydenhuoltolaissa mainittu nykyisten terveydenhuoltoa koskevien erva-alueiden välinen järjestämissopimus ja nykyisten sairaanhoitopiirien alueilla tehtävä perustason toimijoiden välinen järjestämissuunnitelma luovat puitteet koordinaatiotehtävän toteuttamiseksi. Tulevan järjestämislain valmistelussa sääntelyä tulee täsmentää siten, että erva voi päättää sitovasti tarkoituksenmukaisesta, kattavasta ja päällekkäisyyksiä välttävästä palvelurakenteesta. Tämän toteuttamiseksi jäljempänä lueteltujen tehtävien osalta ervalla on lakiin perustuva päätösvalta.

12 4. Ervan talous Erva saa tulonsa ensisijaisesti omistajakuntien ja –sote-alueiden kapitaatiopohjaisilla maksuilla sekä toissijaisesti valtiolta kansallisten erityistehtävien hoitamiseksi. Poikkeuksellisen suurten kustannusten tasausjärjestelmästä päätetään erva-kohtaisesti erikseen.

13 ERVA-aluekokeiluhanke
”Pohjoinen polku” Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Lääkintöneuvos Lauri Nuutinen

14 Hankekuvaus STM:n hyväksymä hanke, jolle myönnetty rahoitusta € OYS-ERVA –alueen sairaanhoitopiirien ja Kainuun yhteistyö Selvittää vaihtoehdot ja valmistella niiden edellyttämät toimet perus-, erikois- ja erityistason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluitten järjestämiseksi Kehittää sosiaalihuollon erityispalveluiden ratkaisumallit Pohjois-Suomessa.

15 Erva = vahva keskitetty koordinointi
voimavarat optimaaliseen käyttöön hyödynnetään OYS-erva-alueen hyvä yhteistyötapa ja työnjako varmistetaan tasapuolinen ja demokraattisesti ohjattu hoito OYS-ervan koko alueella yliopistollinen sairaala koko alueen demokraattiseen ohjaukseen (hallitus, valtuusto) vältetään epäterveen kilpailuasetelman syntyminen taataan ympärivuorokautinen päivystysvalmius asetuksen mukaisesti koko alueella samat toimintatavat ja lääkekäytännöt tuovat kustannussäästöjä tietojärjestelmät helpompi koordinoida yhteensopiviksi perusterveydenhuolto saa tarvitsemansa tuen ja aseman (järjestämissuunnitelman toteutus) rakentuva vahva erva-toimija mahdollistaa kuntien budjettien ennakoitavuuden

16 Muodostuvat yhteistoiminta-alueet
Kainuun yhteistoiminta-alue Keski-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Lapin yhteistoiminta-alue Länsi-Pohjan yhteistoiminta-alue Pohjois-Pohjanmaan ratkaisu

17 Yhteistoiminta-alueiden muodostaminen
Uudet yhteistoiminta-alueet joutuvat pääsääntöisesti vastaamaan OYS-erva-alueella sekä sairaanhoitopiirien aiemmista toiminnoista että kuntien toiminnoista. Pitkät etäisyydet tuovat oman lisänsä yhteistoiminta-alueiden muodostamiseen. Joudutaan tekemään paljon kompromisseja Lähtökohtaisesti on varauduttava siihen, että kaikkea entistä toimintaa ei voida jatkossa toteuttaa muistojen kultaamalla tavalla, eikä varsinkaan lisätä uutta hyvää edellisten päälle.

18 OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN
tehtäväjaon mukaisesti. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) erityis- vastuualue on maantieteellisesti laajin, kattaen 51,14% Suomen maa-alasta. OYS:n lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa. 16,1 ,9 54,1 4. Kainuu 78 703 10,7 5. K-Pohjanmaa 75 052 10,2 YHTEENSÄ 100,0 Väestö Osuus % 1. Lappi 2. Länsi-Pohja 3. P-Pohjanmaa Sairaanhoitopiiri HYKS KYS OYS TYKS TAYS Etelä- Pohjanmaa Keski- Suomi Vaasa Pohjois- Savo Itä- Päijät- Häme Karjala Kanta- Etelä-Karjala Pirkan- maa Kymenlaakso Helsinki ja Uusimaa Sata- kunta Varsinais- Kainuu Lappi Länsi- Pohja Kainuun keskussairaala MUHOS ENONTEKIÖ INARI KITTILÄ SODANKYLÄ KUUSAMO UTSJOKI MUONIO SAVUKOSKI PELLO YLITORNIO PELKOSENNIEMI ROVANIEMI TERVOLA KEMINMAA SIMO KEMI RANUA YLI-II PUDASJÄRVI TAIVALKOSKI HAUKIPUDAS KIIMINKI HAILUOTO OULUNSALO UTAJÄRVI VIHANTI PYHÄJOKI KALAJOKI MERIJÄRVI SIIKALATVA SIEVI PYHÄJÄRVI PYHÄNTÄ LAMPI TOHO- PUOLANKA SUOMUSSALMI HYRYNSALMI VUOLIJOKI KAJAANI SOTKAMO KUHMO 1 2 4 KEMIJÄRVI SALLA POSIO KOLARI OULU YLIVIESKA TYRNÄVÄ TORNIO Länsi-Pohjan Oulun yliopistollinen sairaala Keski-Pohjanmaan Lapin keskussairaala II JOKI SIIKA- Pasi Parkkila 2011 LIMINKA KÄRSÄMÄKI VAALA PALTAMO RISTIJÄRVI HAAPAVESI NIVALA HAAPAJÄRVI REISJÄRVI KANNUS KRUUNUPYY 5 HALSUA VETELI PERHO JÄRVI LESTI- KOKKOLA KAUSTINEN ALAVIESKA OULAINEN 3 LUMIJOKI RAAHE KEMPELE Suomi on jaettu viiteen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueeseen erityistason hoidon järjestämiseksi valtakunnallisen OULUN YLIOPISTOLLISEN SAIRAALAN ERITYISVASTUUALUE 2012

19 Å PPSHP:n pohjoinen alue + P-P shp:n sairaala
KUUSAMO TAIVALKOSKI PUDASJÄRVI II YLI-II HAUKIPUDAS YLIKIIMINKI HAILUOTO + P-P shp:n sairaala Terveyskeskussairaala (esh + vuodeosasto) Terveyskeskus (vuodeosasto) Terveyskeskus tai terveysasema, ei vuodeosastoa Kuivaniemi Ylikiiminki OULUNSALO KEMPELE MUHOS KIIMINKI OULU UTAJÄRVI LIMINKA LUMIJOKI TYRNÄVÄ VAALA

20 Oulun Eteläisen alueen kunnat sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen
yhteistoiminta-alueet

21

22 Mitä vanhasta mallista pois?
Monikanavainen rahoitus Hitaat, yhteensopimattomat tietojärjestelmät Odotusajat, kynnys matalaksi Turhat lähetteet ja päivystyskäynnit Perus- ja täydennyskoulutuksen kapea-alaisuus Lyhytjännitteisyys, henkilöstön vaihtuvuus, keikkalääkäritoiminta Monitasoisesta johtamisesta käytännön työhön

23 Mitä tilalle Hoitoonsa osallistuva, vaihtoehdoista tietoi-nen potilas/asiakas Kokonaisnäkemyksen omaavat ammattilaiset Toimivat tietojärjestelmät (myös th-sosiaalih) Ennakoivat palvelusuunnitelmat, monimuo-toinen kotihoito (v yli 1 milj. yli 75 v.) Päivystysten uusi rakenne (nopean dg-yksiköt, psykiatria, selviämisasema, sosiaali-päivystys, yhteys kuntoutukseen)

24 Päivystys 2017 Taso III-IV 24/7 - Kaikki erikoisalat
- Välitön leikkausvalmius OYS Taso II - Suuret erikoisalat - Leikkausvalmius 30 min. jaettu kovo pehmo - Synnytykset LKS, KoKS Taso I-II - Kirurgia, sisätaudit - Ei leikkaustoimintaa öisin KaKS, LPKS (?) Taso I - Ei leikkaustoimintaa virka-ajan ulkopuolella OAS, Raahe Virka-ajan ulkopuolinen 24/7 PTH-päivystys lisäksi Kuusamo, Ivalo, Kemijärvi, Pello, Muonio/Kittilä/Kolari, Sodankylä A-L Oukka

25 Järjestäjä/rahoittajatehtävän kokoaminen yhdelle organisaatiolle Pohjois-Suomessa
Rahoituskokonaisuus muodostuisi seuraavista osa-alueista: Kunnilta per capita Vakuutusyhtiöt käytön mukaan KELA-rahoitus koottuna niitten tehtävien mukaisesti, joita KELA nyt rahoittaa Valtionosuus, joka tasaisi kuntien erilaisen sairastavuuden ja ikärakenteen aiheuttamat palvelutarve-erot Asiakasmaksut maksuasetuksen mukaisesti Työnantajien maksamat korvaukset Ennen tämän vaiheen käynnistämistä tarvitaan rahoituspilotteja.

26 Lausuntokierroksella kunnissa

27 KYSin ervalle ISKE-hanke

28 Selvityshenkilöt Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen mennessä.

29 (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen)
JÄRJESTÄMISVASTUU TUOTANTO ISKE (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen) Pohjois-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Etelä-Savon Keski-Suomen Pohjois-Karjalan Ohjausryhmä ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija-/asiantuntijaedustus Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä – shp:n valtuusto hyväksyy) – Tuotantolähtöinen tarkastelu Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kokonaisuutta esitetään KASTE-hankkeeksi

30 (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen)
ISKE (Itä- ja Keski-Suomen soten järjestäminen) JÄRJESTÄMISVASTUU Ohjausryhmä ERVA-alueen kuntien + shp:n poliittinen ja viranhaltija-/asiantuntijaedustus Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Maakuntakohtaiset työryhmät 4 kpl

31 terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio
TUOTANTO Pohjois-Savon terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden integraatio Maakuntakohtaiset työryhmät/Ohjausryhmä – kuntien poliittinen ja vh-johto + shp:n johto Johtoryhmä – kuntien, shp:n ja tuotanto-organisaatioiden substanssijohto JÄRJESTÄMISVASTUU ISKE Terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnittelu (kunnat yhdessä – shp:n valtuusto hyväksyy) – Tuotantolähtöinen tarkastelu Apuvälineet Ensihoito ym. TYÖRYHMÄT Kuntoutustyöryhmä Psykiatrian työryhmä Äitiystyöryhmä Leikkaustoiminnan työryhmä Kotisairaalatyöryhmä Poliklinikkatyöryhmä Saattohoitotyöryhmä Ravitsemushoidon työryhmä Kuvantamisryhmä Talousryhmä Uniapnea-ryhmä Päivystysryhmä Endoskopiaryhmä ym. …

32 Talous: Omaisuusjärjestelyt
Vuonna 2011 kuntayhtymien sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset olivat 8,4 miljardia euroa, josta 73,5 prosenttia ohjautui erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitopiirien piirien kiinteistöjen, koneiden, kaluston sekä vesi- ja maaomaisuuden tasearvo oli 2,3 miljardia euroa vuonna 2010.

33 Kuntayhtymän purkamisesta on määräykset kuntayhtymän perussopimuksessa.
Omaisuus samoin kuin velat ja sitoumukset jaetaan jäsenkunnille niiden peruspääomaosuuksien mukaisessa suhteessa. Omaisuuden osalta joudutaan päättämään, arvostetaanko se esimerkiksi tekniseen arvoon, kirjanpitoarvoon vai käypään arvoon.

34 Liikelaitokset ja tytäryhtiöt
Myös kuntayhtymien mahdollisten liikelaitosten ja tytäryhtiöiden asema joudutaan selvittämään. Purkamista edellyttävässä selvitysmenettelyssä todennäköisesti moniin tuhansiin nousevat kuntayhtymien sopimukset on käytävä läpi ja tehtävä kunkin osalta ratkaisu. Myös velkajärjestelyistä on sovittava. Purkamiskokonaisuuteen kuuluu myös se, että osakeomistukseen liittyvistä luovutuksista luovutuksensaaja maksaa varainsiirtoveron.

35 Eläkkeet Kuntayhtymän päättymisestä pitää ilmoittaa hyvissä ajoin Kevaan. Ennen purkautumista omistajakuntien tulee sopia siitä, miten kuntayhtymälle aiheutuvat eläkemaksut jaetaan jatkossa omistajien kesken. Kuntayhtymälle aiheutuu eläkemenoja myös purkautumisen jälkeen eläkemenoperusteina maksuna, joka on aiheutunut ennen vuotta 2005 kuntayhtymässä tehdystä työstä; maksu tulee maksuun silloin, kun kuntayhtymässä palveluksessa ollut henkilö jää eläkkeelle

36 PÄIVYSTYS Vahvat peruskunnat tai kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet ( 25-35) vastaavat perusterveydenhuollon , sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksistä. väestöpohja mahdollistaa muista kantokykytekijöistä riippuen ympärivuorokautiseen perustason päivystyksen, johon kuuluisi sairaanhoidon päivystyksen lisäksi sosiaalipäivystys lastensuojelun ja päihdehuollon päivystyksineen. mielenterveyden hoitoon riittävä päivystyksellinen valmius.

37 Selvityshenkilöt Edellä esitetyt linjaukset edellyttävät tarkempia alueellisia selvityksiä, josta johtuen hallitus asettaa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen jatkotyön tueksi selvityshenkilötyöryhmän. Selvityshenkilöiden tehtävänä on alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus ja ratkaisuehdotusten esittäminen mennessä.

38 Selvityshenkilötyöryhmän tehtävänä
on tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Ratkaisujen tulee perustua hallitusohjelmaan ja sosiaali- ja terveyspoliittisen ministeriryhmän tekemiin linjauksiin. Selvityshenkilötyöryhmä jakautuu viiteen alueelliseen selvityshenkilöryhmään. Kukin ryhmä vastaa sille sovitun alueen selvityksestä. Koko selvityshenkilötyöryhmä arvioi kokonaisuutta ja raportoi siitä sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministeriryhmälle.

39 vahva kunta vs sote-alue
Työryhmä toteaa, että linjausten mukainen palvelurakenne olisi esitettyä huomattavasti selkeämpi, mikäli Suomessa olisi mahdollisemman paljon vahvoja peruskuntia. Tämä vähentäisi sote-alueiden tarvetta ja määrää

40 Samanaikaiset uudistukset
kuntauudistus, valtionosuusuudistus sekä kuntien tehtäviä koskeva uudistus. Myös kunnallisen terveyspalvelujärjestelmän ja sairausvakuutusjärjestelmän yhteensovittamista selvitetään parhaillaan. Rahoituksen osalta kokonaisuuteen tulisi kytkeä myös sosiaalihuolto. Palvelurakenneuudistus ja sitä koskeva jatkotyö tulisi työryhmän näkemyksen mukaan suunnitella ja aikatauluttaa muiden niihin liittyvien uudistusten kanssa, jotta palvelujen kokonaiskustannukset olisivat paremmin niiden järjestäjätahojen hallinnassa.

41 Kantokyky Mitä suurempi väestö on, sitä ennustettavampi on palvelutarve ja sitä vakaampi talous menojen osalta. Mitä suuremmat ovat verotulot, sitä kestävämpi on talouden rahoituspohja. Kantokyvystä kertoo järjestämisvastuussa olevan tahon väestön määrä sekä asukasta kohti lasketut verotulot 41

42 Mallien vaikutusten arviointia
malli A on laskettu 70 kuntarakennetyöryhmän selvitysalueen perusteella. mallissa B on käytetty indikaattorivertailun pohjana laskennallisesti maakuntien väestötietoja (18 kpl) ja malli C nykyisistä kunnista yhdistellyn 32 vastuualueen tietoja. 42

43 malli A on laskettu 70 kuntarakennetyöryhmän selvitysalueen perusteella. mallissa B on käytetty indikaattorivertailun pohjana laskennallisesti maakuntien väestötietoja (18 kpl) j malli C nykyisistä kunnista yhdistellyn 32 vastuualueen tietoja 43

44 Tiiviste malleista

45

46 Päivystys

47 Sote-erva -kuntayhtymä
taso (koordinaatio, järjestäminen, tuotanto) Sote-erva -kuntayhtymä Ohjaa ja koordinoi alueensa yliopistollisia ja muita tehtäviä Rajattu järjestämisvastuu Viran-omaisteh-tävät Tutkimus, opetus, kehitys Erit. vaa-tiva, suuri väestö-pohja 24/7 SOTE Tuki-toimin- not A)Määräämisoikeus päivystys alueista yhden järjestäjän periaate virka-ajan ulkopuolella B) Oma tuotanto Omistaa ja valitsee Perus- taso (järjestämis- vastuu, tuotanto, sopimukset) SOTE alueita + kuntia yhteensä 25-35 Kunta Sote-alue (vastuukunta tai ky) Toimi-yksiköt ”Keskus-sairaala-toiminnot” Toimi-yksiköt ”Keskus-sairaala-toiminnot” Päivystys- alue* * Säädetään päivystysalueeseen kuulumisesta = Sote-alue

48 PÄIVYSTYS Vahvat peruskunnat tai kunnista muodostuvat sosiaali- ja terveysalueet ( 25-35) vastaavat perusterveydenhuollon , sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksistä.

49 ESH päivystys Ervan järjestämissopimuksessa määriteltyihin keskussairaaloiden yhteydessä toimiviin päivystyspisteisiin kuuluvat myös erikoissairaanhoidon ympärivuorokautiset operatiivista päivystystä harjoittavat toimintayksiköt( arviolta 10). Näiden tehtäviin kuuluu myös ensihoitopalvelun järjestäminen.

50 YO-sairaalat Yliopistolliset sairaalat, joita on viisi, vastaavat edellä kuvattujen tehtävien lisäksi vaativan erikoissairaanhoidon päivystyksestä mukaan lukien terveydenhuoltolaissa mainitut ensihoitokeskusten tehtävät.

51 Yhteispäivystyspisteitä tulisi koko maahan noin 25-35 (järjestämissuunnitelma),
ympärivuorokautista operatiivista päivystystä harjoittavia toimiyksiköitä e.m. yhteydessä n sairaalassa ( järjestämissopimus)

52 Erikoissairaanhoidon isojen alojen päivystys (15-17 sairaalaa)
Synnytykset Sairaalapäivystys: gynekologia, anestesia Vapaamuotoinen päivystys(15 min): lastentaudit Sisätaudit Vapaamuotoinen päivystys Neurologia Valmius aivoinfarktin liuotushoitoon: telestrokeyhteyden avulla Yleis-/gastrokirurgia Ortopedia ja traumatologia Vapaamuotoinen päivys: ortopedia Kuvantaminen Vapaamuotoinen päivystys: radiologia Psykiatria Vapaamuotoinen päivystys: psykiatria

53 Pienet erikoisalat; 24/7 yliopistollisissa sairaaloissa
Korva-nenä ja kurkkutaudit Silmätaudit Ihotaudit Keuhkosairaudet Neurokirurgia

54 Osaamiskeskuksia Päivystys: Elektiivisiä esim. TYKS: aivovammakeskus
HYKS: Lastensydänkirurgia Silmän takaosakirurgia Palovammakeskus KYS: Vaativien palovammojen hoito OYS: Selkäydinvammojen hoito TAYS: raaja transplantaatiot TYKS: ylipainehappihoito Elektiivisiä esim. TYKS: aivovammakeskus OYS, TAYS, HYKS: Selkäydinvammojen seuranta KYS: Epilepsiakeskus HYKS: Kansallinen syöpäkeskus TAYS: Reumakirurgia

55 Vahva kunta/ maakuntamalli ( M. Vanhala)
Keskuskuntamalli Maakuntamalli= SOTE- piiri, kuntayhtymämalli Tuotanto Omana? Liikelaitos Yksityistäminen, ulkoistus Muiden SOTE-alueiden kannalta ostoina Omana KY mallilla?? Ei oikein kaikkea kannattaisi Osuuskuntamalli?? -maakunnan kokoinen -tai asteittain Liikelaitos tai ulkoistus Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstö Kaikki ESH:n henkilöstö siirtyy keskuskunnan työntekijöiksi Terveyspalvelujen henkilöstö alkuvaiheessa tuottajalle töihin (Liikelaitos tai Osuuskunta), toisessa vaiheessa myös sosiaalitoimen henkilöstö tuottajalle töihin Hallintohenkilöstö ESH:n Keskuskuntaan Järjestäjälle (SOTE-piirille) Rekrytointi Keskuskunta ja muut kunnat kilpailevat henkilöstöstä   Eivät kilpaile samoista tekijöistä Kiinteistöt Jäävät peruskuntiin lukuun ottamatta KSSHP:n kiinteistöjä, jotka siirtyvät Keskuskunnalle Järjestäjän omistuksessa (Mustinlampi )

56 Vahva kunta/ maakuntamalli
Keskuskuntamalli Maakuntamalli= SOTE- piiri, kuntayhtymämalli Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Keskuskunnassa integroituvat, muissa SOTE-alueissa ei Integroituvat SOTE-integraatio  Tuet KELA:lle Päivähoito sivistystoimeen Päihdehoito integroituu Keskuskunnan alueella integroituu, muissa SOTE-alueissa ei hyvin Päihdehoito integroituu Keskuskunnassa Sosiaalipalvelut integroituvat Sairaanhoitopiirin+ ESH:n asema SHP organisaationa häviää, sairaala säilyy --ESH:n tuottaa keskuskunta omalle alueelleen ja isäntäkuntamallilla muille kunnille -ERVA=yos tuottaa kaikille erityistason palvelut 1) Tuottaa itse ESH+PTH+Sos—sama järjestäjä ja tuottaja 2) Tuottaa maakunnallisella liikelaitosmallilla—”sama tai osittain eri järjestäjä ja tuottaja??” 3) Tuottaa maakunnallisella —eri järjestäjä ja tuottaja -ERVA ( yos)tuottaa erityistason palvelut

57 Vahva kunta/ maakuntamalli
Keskuskuntamalli Maakuntamalli Järjestäjä/ palvelujen tilaajan suhde tuottajaan Keskuskunnassa-järjestäjä ja tuottaja ovat sama omille palveluille -muille SOTE-alueille järjestäjä/tilaaja tuottaa itse PTH:n ja sosiaalitoimen, mutta ostaa Keskuskunnalta ESH:n (tilaaja ja tuottaja erillään) 1) Tuottaa itse—sama järjestäjä ja tuottaja 2) Tuottaa liikelaitosmallilla—”sama tai osittain eri järjestäjä ja tuottaja??” 3) Tuottaa maakunnallisella Osuuskuntamallilla—eri järjestäjä ja tuottaja Omistuksen suhde johtamiseen Prosessin omistajuus ja johto on sama    Tuotepaletin(katalogi) , tuotannon ja välineistön omistajuus ja johto sama (keskuskaupunki) Prosessin omistajuus 1)sama, jos tuottaa itse 2) Osittain sama, jos tuottaa liikelaitosmallilla 3) Eriytynyt, jos tuotetaan Osuuskuntamallilla tai ostoppalveluna Tuotepaletin(katalogi) , tuotannon ja välineistön omistajuus ja johto -sama jos tuottaa itse -osittain erillään liikelaitosmallissa -eriytynyt Osuuskuntamallissa