Kokoelmakartan vaiheita Yhdyshenkilötapaaminen Kuopio 22.9.2008 Vuokko Palonen.

Esitys aiheesta: "Kokoelmakartan vaiheita Yhdyshenkilötapaaminen Kuopio 22.9.2008 Vuokko Palonen."— Esityksen transkriptio:

1 Kokoelmakartan vaiheita Yhdyshenkilötapaaminen Kuopio 22.9.2008 Vuokko Palonen

2 Yliopistokirjastojen verkoston strategia 2003-2006: kokoelmien saatavuuden ja käytettävyyden parantaminen Kansallis- kirjaston triangeli Opetusministeriön rahoitus 2003-2005 Kansainvälisesti tunnetut kokoelmien koordinoinnin ja kuvailun hankkeet LÄHTÖ- KOHDAT Doria Nelli Kirjastojen tietokannat

3 KOKOELMAKARTAN TAVOITTEET Valtakunnallinen taso  luodaan ”kartta” kirjastojen kokoelmista tieteenaloittain  saatetaan näkyväksi kirjastojen (ja niiden emo- organisaatioiden) profiloituminen: vahvuusalueet, painopisteet  tuetaan mahdollisuutta kansalliseen kokoelma- politiikkaan ja aineiston valtakunnallisen kattavuuden parantamiseen  edistetään kirjastojen keskinäistä työnjakoa ja yhteistyötä tieteenaloittain ja alueellisesti/ paikallisesti  välitetään asiakkaille tietoa eri alojen parhaista kokoelmista ja kirjastojen erikoisaloista

4 KOKOELMAKARTAN TAVOITTEET 2 Paikallinen taso  opitaan tuntemaan kirjaston omat kokoelmat – tietämyksen siirto Ovatko emo-organisaation painopisteet edustettuina? Kuinka suuri osa aineistosta on ajantasaista? Onko kielijakauma oikea? Käytetäänkö aineistoa? Millainen on omien tieteenalojen ”informaatiomaisema” ja miten se näkyy omassa kokoelmissa?  saadaan välineitä omien kokoelmien arviointiin ja kehittämiseen, kokoelmapolitiikan luomiseen ja dokumentointiin  löydetään selkeitä perusteluita kokoelmarahoituksen hankintaan eri tieteenaloille  osataan kertoa asiakkaille kokonaisuuksista, oman ja muiden kokoelmien tarjonnasta

5 MITÄ ON TEHTY Kuvailun formaatti laadittu - kansainvälinen yhteistyö  Dublin Core –pohja Aihealueet  ryhmittely tehty < YSA:n sovellus  käytössä olevat luokitukset ja asiasanastot kartoitettu  aihealuekartoitus laadittu hankinnan tasolla Arvioinnin peruskaavio tulossa  Conspectus-sovellus Kokoelmakoulutusta saatu ja annettu  seminaareja, yhdyshenkilötapaamisia, Mary Bushing  opastusta yksittäisille kirjastoille, tiedotusta Tallennuksia tehty eri vaiheissa Doriaan (8 kirjastoa 14.9.), kuvailuja olemassa enemmänkin

6 ONGELMIA 1) tekniset vaikeudet käyttöliittymässä: tallennus ja haku; Doria, (Nelli) 2) työ vaatii runsaasti aikaa, resursseja, kärsivällisyyttä 3) valtakunnallista traditiota työnjakoon kokoelmien luomisessa ei ole (vrt. esim. Saksa, Skotlanti) 4) kokoelman käsitettä ei ole standardoitu; esim. verkkoaineiston nopea kasvu painetun rinnalla on entisestään hämärtänyt kokoelman käsitettä 5) sisällönkuvailumenetelmät vaihtelevat, myös samassa kirjastossa eri aikoina ja eri kokoelmissa, jolloin alanmukaisten kokoelmien luominen on vaikeata 6) kokoelmien arvioinnin menetelmien soveltaminen

7 2) TEKNINEN TOTEUTUS: hakutulosesimerkki Your search for Finance and insurance, limited by University library type/s and in Australia found 7 Australian libraries. Collecting levelLibrary Study - Advanced University of Wollongong Library Study - Basic University of Western Australia Library Advanced basic Swinburne University of Technology Library Basic Gardens Point Campus Library Basic Griffith University Library Minimal Berwick Library

8 3) TYÖNJAKO KOKOELMATYÖSSÄ Painetut kokoelmat muodostettu usein historiallisin perustein, jolloin syntynyt suuria kirjastokohtaisia vaihteluita, mutta ei valtakunnallista koordinaatiota  vaikuttajina rahoitus, tilat, lahjoitukset, kirjaston historia, vapaakappalelaki, EU-aineistot  vrt. alanmukaiset keskuskirjastot 1990-luvulle asti; muuten Lisenssiä edellyttävät verkkokokoelmat pitkälti keskitetyn hankinnan kautta: FinELib – organisaatiokohtaiset käyttöoikeudet rajaavat saatavuutta Vapaat verkkoaineistot: Tieteen linkkitalo –tyyppisten palveluiden kehittäminen? Käyttö kirjastoissa? Varastokirjasto: kokoelman perustana vähäinen käyttö yksittäisessä kirjastossa ja julkaisujen ikä

9 3. TYÖNJAKO MUUALLA: SAKSA DFG - National research collection system SSG Sondersammelgebietsplan Tieteellisille kirjastoille on määritelty vastuualueet tieteenaloittain – tavoitteena on ollut, että jokainen tutkimuksen kannalta tärkeä kirja/ verkkoaineisto on jossakin Saksan kirjastossa

10 3) TYÖNJAKO: esimerkkinä Göttingenin yliopiston aihealueet Saksan tieteellisten kirjastojen verkossa

11 4) MIKÄ ON KOKOELMA? Kokoelma on kokonaisuus, joka voi tarkoittaa  kirjaston kaikkea tietoaineistoa  kirjaston omistamaa kokoelmaa  kirjaston lisensioimaa tietoaineistoa  tiettyä osaa kirjaston omistamasta ja/tai lisensioimasta tietoaineistosta  osakokoelmat YleiskokoelmaLehtikokoelma Taloustieteen kokoelma vuosijako tms. Liiketalous Markkinointi Lehdet

12 5) Sisällönkuvailu: Aihealueen hankinnan kartoitus

13 5) SISÄLLÖNKUVAILU: AIHEALUEKARTOITUS VIESTINTÄ Hankinta jatkuvaa: HKKK, Hanken HY, Käyttäytymist. HY, Teol., HY, Valtiotiet. JoYK, JYK OYK, pääkirj., TaYK Tritonia, Turun KKK Hankinta satunnaista: Terkko, Taik, TKK Tilastokirj., Suomen Akatemia TEKSTIILITEOLLISUUS Hankinta jatkuvaa: Hanken, JYK OYK/LTK, OYK/Tellus Taik, TKK Hankinta satunnaista: HKKK, HY/Käyttäytymist. JoYK, OYK/pääkirj. Tritonia, Turun KKK

14 KOKOELMAKARTTA NYT 1) Tekninen toteutus: paljon tehtävää, kun verrataan esim. Australiaan, mutta tuotanto on vihdoin käynnistynyt 2) Kirjastotasolla resursseja käytetty; erityisen hyvinä esimerkkeinä mm. Tampereen yliopiston kirjasto ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 3) Kansallisen kokoelmapolitiikan luominen: STKS:n kokoelmatyöryhmä mahdollisuutena 4) Kokoelman käsite yhä ongelmallinen 5) Sisällönkuvailu – kansallisen tason työryhmä suunnitteilla yliopistokirjastoissa, kokoelmakartta mukaan? 6) Arvioinnissa Conspectus-kriteerit ovat hyvä lähtökohta, mutta soveltaminen paikallisesti ja kansallisesti ja toisaalta verkkokokoelmiin ja painettuihin kokoelmiin aika ongelmallista