Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuSanna Korpela Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta Yliopistokirjastojen neuvoston kokous 11.11.2004 Turussa Merja Hyödynmaa, suunnittelija Tietokarttahanke
2
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta2 Tietokarttahankkeen ”miehistö” Hankkeen ohjausryhmä: Vuokko Palonen (pj.), Anneli Ahtola, Esa-Pekka Keskitalo, Sara von Ungern, Pentti Vattulainen, Raine Wilen + asiantuntijat Ari Rouvari, Irma Reijonen, Juha Hakala Kirjastojen yhdyshenkilöt (33/33) Kansalliskirjaston asiantuntijoita Suunnittelija (1.11.2003-)
3
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta3 Tietokartta Tehdään yksi, yhteinen ja kaikille (yliopisto)kirjastoille sama tietokartta. Tietokarttaan kuvaillaan aihealueittain (yliopisto)kirjastojen aineistotarjonta painetut kokoelmat, lisensoitu aineisto, digitoitu aineisto, valikoitu vapaa verkkoaineisto Tutkimuslaitosten ja muiden kirjastojen aineistot mukaan myöhemmin (2006?).
4
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta4 Tietokartan välineet Kokoelmien kuvailuformaatti perustuu Dublin Core Collection Description –sovellusprofiiliin n. 35 kenttää, joista 4 pakollista Kuvailujen tallennusalusta ENCompassin www-lomake (tai ENCompassin oma tallennusalusta) tai erikseen suunniteltu www-lomake.
5
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta5 Tietokartan välineet jatkuu Kuvailutietojen syöttö ei edellytä kirjastojen ostavan ENCompass- lisenssiä! Kuvailujen säilytys- ja käyttöpaikka on ENCompass. Tietokartan käyttöliittymä Nellin tai ENCompassin kautta.
6
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta6 Kielitiede Kirjall.- tutkimus Filosofia HUMANISTINEN KOKOELMA Saksan k.Sana- kirjat Norjan kieli ja kirjall. Etiikka Soveltava kielitiede YHTEISKUNTATIET. KOKOELMA TALOUSTIETEEN KOK. Viestintä- tieteet Kokoelman käsite Tietokartassa 1.11.2004/Vuokko Palonen Kokoelman käsite
7
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta7 Kokoelma Tietokartassa kokoelmatasoja valtakunnan taso, kirjaston taso ja osakokoelmien taso. Kirjaston kokoelmat järjestetty tieteenalan / tiedonalueen, dokumenttityypin, käyttötavan, muodon, iän, kielen tai omistamisen perusteella. Tietokartassa ollaan kiinnostuneita aihealueittaisista aineistoista, jotka saattavat olla kirjastossa virtuaalisia kokoelmia. Esim. Tritonian viestintätieteiden kokoelma
8
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta8 Tietokartan aihealuejaottelu Aihealuejaotteluksi YSA:n alanmukaiset ryhmät (1.11.04 ohjausryhmän kokous). YSA:n etuja Jatkuva päivitys ja ylläpito. Uudet aiheet mukaan myös jatkossa. Olemassa ruotsiksi (Allärs). Käännettävissä englanniksi. Alanmukaisten ryhmien numerot (= koodit) valmiina.
9
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta9 Kirjastojen tehtävät tietokartassa 2005- 1.Kirjaston kokoelmien kartoitus 2.Kirjaston kokoelmien kuvailu (myös sisällönkuvailu) tietokarttaan 3.Kirjaston kokoelmatunnisteiden ylläpito 4.Kokoelmien arviointi (myöhemmin) 5.Kohtien 1-4 resursointi (kirjastojen itse hankkima oma hankerahoitus ja oma työpanos)
10
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta10 1. Kokoelmien kartoitus Kvantitatiivisia tietoja tarvitaan a)kirjaston painopistealueiden / vahvuusalueiden selvittämiseen, b)vertailuihin (muiden kirjastojen kokoelmiin tai aihepiirin julkaisujen kokonaisuuteen). Kukin kirjasto tekee aihealueittaiset (koneelliset) kartoitukset kokoelmistaan.
11
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta11 Määrälliset kartoitukset Kirjasto päättää ne organisatoriset kokonaisuudet, joiden aineistoja kartoittaa, valitsee mitkä YSA:n alanmukaiset ryhmät (~ keskeiset aihealueet) ja missä järjestyksessä kartoittaa, kartoittaa kunkin ryhmän nimekkeiden ikä- ja kielijakauman.
12
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta12 Kartoitusten ohjeet Pilottitutkimusten perusteella kartoitusohjeet ja mallihaku. Aiheenmukainen haku Access-ohjelmaa käyttäen (tuplat pois), hakutulosten lajittelu vuoden/kielen mukaan Excelissä. Kartoitusten tuloksena nimekemäärien taulukkoja julkaisutyypeittäin (erikseen monografiat, artikkelit…). Koulutusta yhdyshenkilöille 9.12.04!
13
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta13 Tietokartan aihealueen kvantitatiivinen esitys / VP ESIMERKKI. Kielitiede (YSA:n ryhmä 85 + asiasanoja) KOKOELMAN IKÄ (nimekkeitä) 2000-1990-luku1980-luku jne. KIELITIEDE Soveltava kielitiede 88214240 Saksan kieli110175120 Sanakirjat 20115 80 Pohjoismaiset kielet140243 KOKOELMAN KIELI (nimekkeitä) suomienglantiruotsisaksa jne. KIELITIEDE Soveltava kielitiede6023144 6 Saksan kieli40 3015560 Sanakirjat Pohjoismaiset kielet
14
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta14 2. Kokoelmien kuvailu Kirjasto kuvailee omat merkittävät kokoelmansa. Kuvailu sillä kokoelmatasolla, joka parhaiten palvelee asiakasta. Esim. Humanistinen kokoelma / Kielitieteen kokoelma Kokoelmien kuvailun minimitiedot (= formaatin pakolliset kentät) ovat kokoelman tunniste, nimi, tiivistelmä ja aihealue (koodi). Kirjasto tallentaa kokoelmien kuvailut. Kirjasto voi aloittaa myös erikoiskokoelmiensa kuvailusta.
15
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta15 Kokoelmien sisältö kuvaillaan 1.YSA:n alanmukaisin ryhmin (aihealuein) Ryhmää vastaava koodi (koodit) tallennetaan kokoelman kuvailutietoihin. Esim. 85 (Kielitiede) 2.Asiasanoin YSA ja Allärs Erikoissanastot (Musa/Cilla…) ja kv. sanastot (MeSH, LCSH…) 3.Luokituksin Fennican UDK (kirja-aineiston luokituskaavio) Kv. luokitukset (UDC, NLM, DDC…)
16
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta16 3. Kokoelmatunnisteiden ylläpito Kokoelmatunniste identifioi kuvailtavan kokoelman. Esim. FI-H-Fennica, FI-Vaz-02 ISIL-tunnus ~ maakoodi (FI), erotinmerkki (-), kirjaston yhteisluettelotunnus (H, Vaz) Paikallinen kokoelman tunniste ~ kirjaimia (A-Z, a-z) ja/tai numeroita (0-9) Kirjasto antaa paikallisen kokoelman tunnisteen ja ylläpitää omia kokoelmatunnisteitaan. Kokoelman identifikaatiotunnus ~ ISIL-tunnus (FI-H, FI-Vaz), erotinmerkki (-), paikallinen kokoelman tunniste (Fennica, 02)
17
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta17 4. Kokoelmien arviointi (myöhemmin) Arviointimenetelmät päättämättä. Kokoelmien arviointi mieluummin kuvailevaa kuin normatiivista (tiedossa olevat tosiasiat). Arvioijan pitää tuntea kokoelmat, asiakkaat ja kirjaston tarkoitus. Henkilökohtainen arvio yhdistettynä empiirisiin menetelmiin Kokoelman fyysinen tarkastelu, hyllyjen tutkiminen, kokoelman käyttö (lainaus, kaukolainaus, lukusalikäyttö), kokoelman vuotuinen kasvu jne. (Ks. Wilen, Raine http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/neuvosto/tietokartta2004-08-31.htm)http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/neuvosto/tietokartta2004-08-31.htm
18
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta18 5. Resurssien tarve Pilottitutkimuksista viitteellistä tietoa kartoituksiin kuluneesta ajasta. (1-4 aiheen kartoitukseen kului aikaa muutamasta tunnista yhteen työviikkoon.) Hakujen suunnittelu vei aikaa, varsinaiset haut pyörivät taustalla. Kirjastot etenevät tietokartassa omassa tahdissaan, omien mahdollisuuksiensa mukaan.
19
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta19 Haasteena vertailtavuus Kirjastoissa käytössä erilaiset sisällönkuvailumenetelmät, myös samassa kirjastossa eri ajanjaksoina. Tietyn aiheen nimekkeiden kartoitukseen tarvitaan erilaisia hakusanoja, luokannumeroita ja hakutapoja, myös samassa kirjastossa. Nykyisten kokoelmien kartoitus teettää työtä!
20
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta20 Tarjolla mahdollisuus JOS jokaiselle julkaisulle annettaisiin YSA:n alanmukaista ryhmää vastaava koodi, kun julkaisu kuvaillaan kirjastotietokantaan (esim. 899 _4 $a YSA:[koodi]), NIIN a)kirjasto voisi seurata kunkin ”aihealueen kokoelmansa” määrällistä kehittymistä. (Kartoitus koodin perusteella.) b)kunkin aihealueen määrälliset kartoitustiedot olisivat vertailukelpoisia kirjastojen kesken. (Sama koodi => sama aihealue.) Tietokartan päivitys ja ylläpito helpottuisivat.
21
11.11.2004 Yliopistokirjastojen kokoelmien tietokartta21 Räsymatto Yliopistokirjastojen aineistotarjonta on kuin pärekori täynnä erivärisiä matonkuteita. Matonkuteet pitää lajitella ja keriä keriksi, minkä jälkeen voidaan punnita kenen kerät ovat painavimmat. Valmiin räsymaton kauneus on peräisin erivärisistä ja erimateriaalia olevista keristä.
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.