Laki ja vientikaupan yleiset sopimusehdot Vientikaupan sopimusehdot ICC Suomen osasto 15.11.2007 Lauri Railas.

Esitys aiheesta: "Laki ja vientikaupan yleiset sopimusehdot Vientikaupan sopimusehdot ICC Suomen osasto 15.11.2007 Lauri Railas."— Esityksen transkriptio:

1 Laki ja vientikaupan yleiset sopimusehdot Vientikaupan sopimusehdot ICC Suomen osasto Lauri Railas

2 Sopimusvapaus lähtökohtana
Sopimusoikeudessa vallitsee laajalti sopimusvapaus, jolloin osapuolet voivat valita toisen sopimusosapuolen solmitaanko sopimus vai ei sopimuksen muoto sopimuksen sisältö ja ehdot sovellettava laki miten riidat ratkaistaan

3 Lainvalinta Osapuolet eivät voi sopia kaikesta  kustannuskysymykset
Kaikki se mitä valitusta laista seuraa, tulee itsestään osapuolten välillä sitovaksi (”näkymättömät oletussäännöt”) Lakeja sovellettaessa syntyy oikeus- käytäntöä ja kommentaareja Riitojen ratkaisu tulee ennakoitavaksi

4 Sopimukseen sovellettavat oikeussäännöt
Pakottavat lainsäännökset Sopimus Kauppatapa ja vakiintunut keskinäinen käytäntö Tahdonvaltainen lainsäädäntö sekä niihin rinnastettavat oikeussäännöt, kuten yleiset oikeusperiaatteet

5 Tavara, urakka ja palvelu
Tavara = irtain esine Urakassa pääosa toimituksesta on työtä eikä tavaraa, työn johto ja valvonta kuuluvat toimittajalle, kokonaiskorvaus Palvelut ovat työsuorituksia korvausta vastaan, palvelu määritellään eri tavoin eri yhteyksissä (sopimusoikeus, julkiset hankinnat, alv, palveludirektiivi)

6 Mitkä oikeussäännöt soveltuvat?
Lähtökohta: Suomen laki soveltuu Irtain esine Urakka Palvelu CISG, Yleiset Yleiset Kauppalaki oikeusperi- oikeusperi- aatteet aatteet (Analogia) (Analogia)

7 Kansainvälinen kauppalaki CISG
Valmistelu aloitettiin jo 1920-luvun lopulla 1960-luvulla kaksi yleissopimusta UNCITRAL:in toimesta valmistui 1980 Wienissä the United Nations Convention on Contracts for the International Sale of Goods eli CISG (myös Vienna Convention) 71 maata mukana tällä hetkellä CISG ei ole tyhjentävä, mm. omistusoikeuden siirtyminen ja sopimuksen pätevyys ml. kysymys kohtuullisuudesta sääntelemättä kansallinen laki

8 CISG:n tahdonvaltaisuus
CISG Artikla 6 Sopijapuolet voivat sopia, ettei tätä yleissopimusta sovelleta, tai, mikäli 12 artiklassa ei toisin määrätä, poiketa sen määräyksistä tai muuttaa niiden vaikutuksia.

9 Palvelujen suhde tavaraan
Tässä tapauksessa asennuspalvelut Jos asennus on liitännäinen laitteen toimitukseen, sovelletaan CISG:iä tai kauppalakia Jos taas asennus on pääosa toimitusta, tai kyseessä on puhdas asennustoimitus, sovelletaan yleisiä oikeusperiaatteita Turnkey-toimitukseen sovelletaan lähinnä yleisiä oikeusperiaatteita Huom! Muu kansallinen laki kuin Suomen laki voi säännellä palvelusuorituksia kirjoitetussa lainsäädännössä, esimerkiksi velvoiteoikeudellisessa sääntelyssä

10 Lainvalintasäännöt Sopimukseen sovellettava laki
EU:ssa Rooman yleissopimus, jota muutetaan parhaillaan asetukseksi (Rooma I) Irtaimen kaupan osalta Suomessa Haagin yleissopimukseen 1955 perustuva IrtKL Institutionaaliset välimiesmenettelysäännöt Sopimuksen ulkopuolista vastuuta koskeva laki  EU:ssa Rooma II

11 Mikä laki soveltuu? - sopimus
Osapuolten valitsema laki  Lainvalinnan oltava nimenomainen tai se täytyy osoittaa riittävällä varmuudella Jos osapuolet eivät ole valinneet lakia  Nyrkkisääntönä myyjän liikepaikan laki Jos riita ratkaistaan institutionaalisessa välimiesmenettelyssä (ICC, KKK, Tukholma) eikä lakivalintaa  ”rules of law which the arbitrators find applicable”

12 Pakottavat lainsäännökset
Rooma I:ssä nykyään kolmenlaisia pakottavia sääntöjä, muutoksia ehkä luvassa 3(3) jos liittymät vain yhteen maahan ei voida sopimuksin poiketa, mutta voidaan ohittaa lainvalinnalla 7 artikla 1 ja 2 kohdat tuomioistuinmaan ja muun maan pakottavat normit (ordre public)  lainvalinnalla ei voida kiertää näitä Kilpailuoikeus, hankintalainsäädäntö, maankäyttö, valuuttasäännöstely, työoikeus

13 Kauppalaki vai CISG? Kun kyse on tavarantoimituksesta, mahdollisesti liittyvän asennuksen kanssa, sovelletaan kauppalakia/CISG:iä Pohjoismaiden välisessä kaupassa (pl. Islanti) sovelletaan myyjämaan kauppalakia (94-varauma) Kun Pohjoismaiden laki soveltuu, sovelletaan muihin maihin suuntautuvaan kauppaan CISG:iä, mutta sopimuksen tekoon oikeus- toimilakia (92-varauma); pieniä eroja.  ICC esittänyt varauman poistamista

14 Mikä laki soveltuu? – sopimuksen ulkopuolinen vastuu
Rooma II:n soveltamisala sisältää yhtymäkohtia sopimusoikeuteen: sopimuksen ulkopuolinen tuotevastuu, kilpailunrajoituksien aiheuttama vastuu, culpa in contrahendo, negotiorum gestio, perusteettoman edun palautus, ympäristövahingot, teollis- ja tekijänoikeudet, työtaistelut Sen maan laki, jossa vahinko aiheutuu (lex loci damni) pääsääntönä, em. vastuille erityissääntöjä Rajoitettu mahdollisuus sopia sovellettavasta laista Suora kannevalta vakuutusyhtiöön ja todistustaakan jako määräytyvät Rooma II:n tarkoittaman lain perusteella

15 Tietyn valtion laki vs. lex mercatoria
Voidaanko kansallisvaltion laki korvata lex mercatorialla? Lakivalinta/ei lakivalintaa Institutionaalisessa välimiesmenettelyssä lex mercatorian soveltaminen mahdollista, jos siihen on viitattu tai, varauksin, jos ei ole tehty lakivalintaa Tuomioistuinmenettely: kansallinen laki, huom. kuitenkin Rooma I- keskustelu

16 Mitä lex mercatoria on? Yhtä monta määritelmää kuin määrittelijää, mutta instrumentteja syntyy koko ajan UNIDROIT Principles of International Commercial Contracts 1994, 2004 European Principles of Contract Law 2000, 2003 CISG valtaa alaa, 71 maata Yleiset vakioehdot -kauppatapako? Kysymys: ovatko kansalliset yleiset oikeusperiaatteet analogiariskeineen parempia kuin kansainväliset oikeusperiaatteet?

17 Myyjän viivästysvastuu CISG:n mukaan
Viivästys: toimitusta ei ole tehty sovittuna määräaikana tai sovitun jakson kuluessa Force majeure ja ostajan myötävaikutus vastuun poistavina tekijöinä, velvollisuus torjua vahinkoja ostajan ei tarvitse ilmoittaa myyjälle viivästyksestä osatoimitukset ja virheelliset toimitukset eivät yleensä edusta viivästystä tavaran kaupassa

18 Myyjän virhevastuu CISG:ssä
ostajan on tarkastettava tavara niin pian kuin mahdollista tavara ei ole sopimuksenmukaista tai vain osatoimitus on tapahtunut ostajan täytyy ilmoittaa virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut sen ostaja menettää joka tapauksessa oikeuden vedota tavaran virheeseen, jos hän ei reklamoi siitä viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä kun tavara tosiasiallisesti luovutettiin hänen hallintaansa, paitsi jos tämä määräaika on ristiriidassa sopimukseen perustuvan takuuajan kanssa ostaja voi vaatia uutta toimitusta, jos tavaran virhe on oleellinen

19 Virhe ja viivästys CISG:in oikeussuojakeinoja ei varsinaisesti ryhmitellä virheen ja viivästyksen mukaan, vaan seuraamukset voivat yleensä koskea molempia. Tietyt määräykset koskevat käytännössä jompaakumpaa tilannetta. Suomen kauppalaissa virheen ja viivästyksen seuraamusjärjestelmät on eritelty ja poikkeavat hieman toisistaan. Sekä CISGin että kauppalain mukaan reklamaatiovelvollisuus koskee vain virhetilanteita. CISGin mukaan toimituksen osittaista viivästymistä käsitellään tavarassa olevana virheenä (vrt. kuitenkin artikla 51). Ostajalla on reklamaatiovelvollisuus oikeuksiensa säilyttämiseksi.

20 Ostajan oikeussuojakeinot CISG:in mukaan
Huomioon otettavia määräyksiä myyjän sopimusrikkomuksen seuraamukset, luontoissuoritus, lisäajan asettaminen, purkaminen, hinnanalennus (artiklat ) ennakoitua sopimusrikkomusta ja osatoimitusta koskevat määräykset (artiklat 71-73) vahingonkorvausta koskevat määräykset (artiklat 74-77). Vahingonkorvausseuraamus sopimusrikkomuksesta on yleisesti itsenäinen verrattuna muihin oikeussuojakeinoihin. vastuusta vapautuminen (artiklat 79-80)

21 Myyjän vastuut toimitussopimuksissa
vastuu viivästyksestä vastuu tavaran virheestä vastuu myyjän antaman takuun perusteella vastuu immateriaalioikeuksista ym. kolmansien oikeuksista tuotevastuu

22 Vahingonkorvausperiaatteet
Sopimusvastuussa vastuuperuste voi vaihdella exculpaatio- vastuusta (tuottamus + käännetty todistustaakka) force majeure-/ kontrollivastuuseen CISG ja UNIDROIT-periaatteet sekä muut yleiset sopimus- oikeudelliset periaatteet lähtevät täyden korvauksen periaatteesta, ja myös välilliset vahingot korvataan

23 Vahingonkorvaus CISG:ssä
CISG Article 74 Damages for breach of contract by one party consist of a sum equal to the loss, including loss of profit, suffered by the other party as a consequence of the breach. Such damages may not exceed the loss which the party in breach foresaw or ought to have foreseen at the time of the conclusion of the contract, in the light of the facts and matters of which he then knew or ought to have known, as a possible consequence of the breach of the contract.

24 Ennalta-arvattavuus CISG:ssä
Vahinkojen korvaaminen CISG:n ennalta- arvattavuustestin perusteella edellyttää: 1) vahingon mahdollisuus on ennakoitavissa ja 2) vahingon määrä on ennakoitavissa Tämän lisäksi vahingon laadun ennakoitavuudella saattaa olla tietyissä tilanteissa merkitystä. Ennalta-arvattavuus sopimuksen tekohetkellä

25 Vastuun rajoittaminen
Myyjä pyrkii yleensä sopimuksilla rajoittamaan vastuutaan varmistaakseen katteensa ja ”vakuuttaakseen” liiketoimen katastrofin varalta. Vastuunrajoituksella pyritään rajoittamaan vahingonkorvauksen ulottuvuutta esim. rajaamalla välilliset vahingot kuten saamatta jäänyt kauppavoitto pois määrää esim. asettamalla korvaukselle jokin prosentuaalinen maksimitaso syntymisperusteita, kuten tuottamuksen puuttumista

26 Takuumääräykset Takuuehtoja (warranty tai guarantee) käytetään täsmentämään osapuolten vastuita virhe- tilanteissa Vakioehdoissa voi olla takuumääräykset tai samassa tarkoituksessa virhevastuun täsmentämistä koskevat määräykset; yleensä on tapana takuuehdoissa rajata virhevastuu muulta osin pois (onko kohtuullista?) Takuu kesto ja sisältö ilmenee sopimuksesta, eikä laki anna johtoa takuun ominaisuuksille

27 Vastuunrajoitusehdon pätevyys
Vastuunrajoituslausekkeen pätevyys ja sisältö määräytyvät sovellettavan lain mukaan. Yleisesti vastuuta ei voi rajoittaa, kun kyseessä on törkeä huolimattomuus; ECE 188 ja Orgalime S 2000 vakioehdot sisältävät määritelmän: ” ”Gross misconduct” does not comprise any and every lack of proper care and skill, but means an act or omission on the part of the Contractor implying either a failure to pay due regard to serious consequences which a conscientious Contractor would normally foresee as likely to ensue, or a deliberate disregard of any consequences of such an act or omission.” Tuotevastuu kolmannelle

28 Sopimusten ja vastuiden ketjuuntuminen
Toimitus ja alihankinta tyypillisiä esimerkkejä, varsinkin kuljetusoikeudessa tavallista Kaksiasianosaissuhde pääsääntönä, poikkeuksia ilmenee Ns. direct action vakuutusyhtiötä kohtaan Back to back-ehdot siirtävät vastuut eteenpäin sopimusketjussa Varottava väliin jäämistä, esimerkiksi viivästysvastuu sopimusketjussa Suomen kauppalain mukaan välillistä vahinkoa, jonka korvaaminen edellyttää tuottamusta

29 Yleiset sopimusperiaatteet
Yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita ovat mm. Sopimusvapaus Muotovapaus Sopimusten sitovuus Kohtuusperiaate Lojaliteettiperiaate

30 Lojaliteettiperiaatteesta
Vastapuolen perusteltujen odotusten huomioiminen Myötävaikutusvelvollisuus shikaanikielto Neuvotteluvastuu (culpa in contrahendo) Tiedonantovelvollisuus

31 Lojaliteettiperiaate ja kansainvälinen kauppa
CISG Art 7(1): In the interpretation of this Convention, regard is to be had to its international character and to the need to promote uniformity in its application and the observance of good faith in international trade  ei suoraa velvoitetta UNIDROIT-periaatteet sisältävät suoran velvoitteen

32 BON APPETIT!